Mistä asioista artistin visuaalinen ilme koostuu? Tämän artikkelin tarkoituksena on selvittää, mitä kaikkea kuuluu artistin visuaalisuuteen sekä havainnollistaa esimerkkien avulla, kuinka artistien visuaalinen ilme päivittyy uralla etenemisen ja musiikillisen kehittymisen myötä.
Artikkelia varten haastateltiin Universal Musicilla tuotantopäällikkönä työskentelevää Soile Salovaaraa, joka auttaa työssään artisteja muun muassa visuaalisen ilmeen luomisessa ja kehittämisessä. Artikkelissa esitellään toimia, joilla Universal Musicin kaltainen levy-yhtiö auttaa artisteja toteuttamaan omaa visuaalista näkemystään.
VISUAALISUUDELLA VOI EROTTAUTUA
Artistin visuaalinen ilme rakentuu aina artistin musiikin ja persoonan ympärille. Visuaalisuudella voi jäädä ihmisten mieleen, mutta laadukas musiikki on aina lähtökohta, mikäli tavoitteena on pitkä ura musiikkialalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö visuaalisuuteen kannattaisi panostaa. Parhaimmillaan yhtenäinen ja harkittu visuaalinen ilme voi auttaa artistia erottautumaan muista saman genren edustajista sekä houkutella uusia kuulijoita tutustumaan artistin musiikkiin.
Artistin visuaalinen ilme koostuu kaikesta siitä julkisesta materiaalista, joka artistista välittyy ulospäin. Merkittävä osa visuaalisuutta on esimerkiksi artistin ulkonäkö sekä pukeutumistyyli. Näiden lisäksi visuaaliseen ilmeeseen kuuluvat myös graafinen materiaali, kuten logot, kansi- ja promokuvat sekä taustakankaat, oheistuotteet ja muu rekvisiitta.
Nykyisin sosiaalisella medialla on valtava merkitys artistin visuaalisen ilmeen luomisessa. Koska uuden musiikin markkinointi tapahtuu pitkälti sosiaalisen median kautta, kanaviin tuotetulla materiaalilla on merkitystä. Yhtenäisyys luo jatkuvuutta, joka ennen pitkää yhdistetään kyseisen sisällön tuottajaan, joka taas ajan kanssa lisää tekijän tunnettuutta. Artistin kannattaa siis miettiä omat julkaisunsa myös niin, että ne ovat tunnistettavia ja yhtenäisiä visuaalisesti.
VISUAALISEN ILMEEN SUUNNITTELU
Jokaisella artistilla on oma yksilöllinen suhtautumisensa visuaalisuuteen. On olemassa paljon sellaisia artisteja, jotka eivät mieti juuri lainkaan omaa visuaalisuuttaan ja se on heille tietoinen valinta. Vaikka visuaalisuus ei sinällään kiinnostaisi artistia, hänen on hyvä tiedostaa, että ihminen on visuaalisesti havaittavissa oleva kohde, joka luo aina jonkinlaisen mielikuvan katsojan silmissä. On artistin oma valinta, haluaako hän vaikuttaa itsestään välittyvään mielikuvaan.
Salovaaran mukaan monilla artisteilla on selkeä visio omasta visuaalisesta ilmeestään jo ennen levytyssopimuksen kirjoittamista. Levy-yhtiön tehtävänä on tukea artistin omaa näkemystä ja auttaa vision toteuttamisessa. Levy-yhtiön tiimi tarvittaessa auttaa artistia myös löytämään tyylinsä, mikäli se on vielä hieman epäselvä. Salovaara toteaa, että artistit osaavat kyllä sanoa, mikä heistä tuntuu tai näyttää hyvältä ja mikä ei, vaikka kokonaiskuva olisi vielä hieman hakusessa. Oma tyyli löytyy kokeilemalla.
Mikäli oma visuaalinen ilme ei ole vielä selvillä, inspiraatiota voi hakea selaamalla erilaisia itseä tyylillisesti miellyttäviä kuvia. Referenssinä toimivista kuvista voi koostaa itselleen moodboardin eli eräänlaisen visuaalisen miellekartan, josta välittyy haluttu tyyli ja värimaailma. Uudelle musiikille kannattaa aina tehdä oma moodboardinsa, sillä se auttaa myös omien ajatusten jäsentelyä.
VISUAALINEN MARKKINOINTI
Uusiin julkaisuihin liittyen järjestetään yleensä kuvaustilaisuus, jossa otetaan paljon materiaalia, koska erilaisia julkaisun markkinointiin liittyviä käyttökohteita on useita. Single- tai albumijulkaisun yhteydessä julkaistaan tyypillisesti kansikuva ja samoissa kuvauksissa otettuja valokuvia voidaan hyödyntää artistin promokuvina.
Promokuvat ovat valmiiksi käsiteltyjä valokuvia artistista, joita esimerkiksi lehdistö voi käyttää kyseiseen artistiin liittyvissä artikkeleissa kuvamateriaalina. Levy-yhtiöiltä löytyy usein pressipankki omilta verkkosivuiltaan, johon on koottu artistien promokuvia tällaista tarkoitusta varten. Myös omakustanneartistien kannattaa lisätä omille verkkosivuilleen kansio, jossa on muutama laadukas promokuva. Kuvia käytettäessä tulee valokuvaajan tiedot mainita julkaisun yhteydessä.
Salovaara mukaan promokuvien lisäksi kuvataan myös muuta markkinointimateriaalia, jolla käytännössä tarkoitetaan liikkuvaa kuvaa. Julkaisua varten tuotetaan noin 15-30 sekunnin mittaisia videoita, jotka käsikirjoitetaan biisiin sopivaksi ja artistin näköiseksi. Videoita hyödynnetään julkaisun markkinointiin sosiaalisen median palveluissa kuten Instagramissa ja Facebookissa.
Ennen varsinaista julkaisupäivää someen on tyypillistä julkaista 15 sekunnin teaser-video, joka antaa artistin seuraajille esimakua tulevasta kappaleesta. Kun julkaisupäivä koittaa, julkaistaan vielä erillinen markkinointivideo, jota kutsutaan myös “Out Now -videoksi”. Markkinointivideoiden lisäksi julkaisujen yhteyteen on tyypillistä nykyisin toteuttaa myös Spotify Canvas, joka on kahdeksan sekunnin lyhyt toistuva video, joka näkyy mobiililaitteella, kun kappaletta soitetaan Spotifyssa.
TERAPIASTA APUA OMAN ITSENSÄ LÖYTÄMISEEN
Toisinaan artistin voi olla hankala nähdä itseään visuaalisesti tai käsitys itsestä saattaa erota merkittävästi siitä, miten muut hänet näkee. Artistilla voi olla esimerkiksi ulkonäköön liittyviä henkisiä lukkoja, jotka saattavat vaikuttaa siihen, että hänen voi olla vaikeaa rakentaa omaa brändiään tai pyytää siihen ulkopuolista apua. Tällöin artistille voi tulla tarpeeseen tutustua itseensä vähän syvemmin paitsi artistina myös ihmisenä.
Universal Music on aloittanut yhteistyön artistiterapeuttina toimivan Kristiina Wheelerin kanssa, joka tarjoaa artisteille lyhytterapiaa. Terapiassa artisti voi käydä läpi luottamuksellisesti sellaisia asioita, joista hänen ei välttämättä tule puhuttua muun tiimin kanssa. Salovaaran mielestä on tärkeää, että henkilö saa myös artistina olla oma itsensä, sillä olisi hirveän raskasta pitää yllä jotakin sellaista, mitä ei koe omakseen. Artistista itsestään löytyviä ominaisuuksia kannattaa usein korostaa ja ne voivat olla tavallaan rajumpia kuin mitä artisti siviilielämässä on, mutta tarkoitus ei ole muuttaa artistia toisenlaiseksi.
VISUAALINEN ILME PÄIVITTYY MUSIIKIN JA ARTISTIN MUKANA
Myös uudistuminen kuuluu artistiuteen ja musiikki muuttuu artistin mukana. Jos musiikkityyli muuttuu toisenlaiseksi, usein myös visuaalinen ilme kokee jonkinlaisen uudistumisen, jotta se pysyy linjassa musiikin kanssa. Salovaara nimeää Anna Puun esimerkiksi melko radikaalin uudistumisen läpi käyneestä artistista. Anna Puu on julkaissut yli kymmenen vuoden uransa aikana viisi pitkäsoittoa, joista viimeisin Nälkäinen sydän ilmestyi vuonna 2018. Jos Anna Puun musiikissa olivat aiemmin olleet keskiössä akustiset soittimet ja folk-vaikutteet, uusi albumi on selkeästi elektronista poppia.
Samalla, kun Anna Puu uudisti musiikkiaan, myös hänen visuaalinen ilmeensä koki muodonmuutoksen. Sitaatti Rumba-lehden julkaisemasta haastattelusta kiteyttää pop-artistin uudistumisprosessin: “Anna Puu vaihtoi farkut glitter-asuun ja muuttui folkpopparista diskopoppariksi.” Salovaaran mielestä Anna Puun uudistuminen on ollut onnistunut, koska visuaalinen ilme glitter-asuineen on erittäin linjassa artistin uuden diskosta vaikutteita ottaneen musiikin kanssa.
Myös Olavi Uusivirran uralla on tapahtunut samankaltainen kehityskaari kuin Anna Puulla. Olavi Uusivirran visuaalisissa materiaaleissa toistui pitkään taiteellisuus ja tietynlainen “utuinen runopoika” olemus, koska se oli yhdenmukaista artistin alkuaikojen musiikin kanssa. Olavi Uusivirran musiikki ja artistisuus kehittyivät kuitenkin vuosien myötä ja esimerkiksi hänen keikkaolemus on nykyisin hyvin rohkea ja energinen. Samaa räväkkyyttä haluttiin tuoda myös esimerkiksi promokuviin, koska näin ne tuovat paremmin esiin artistin todenmukaisen persoonan.
Visuaalisen ilmeen muuttaminen voi olla melko haasteellista eikä muutos tapahdu vain vaatteita vaihtamalla. Esimerkkinä tästä Salovaara mainitsee artisti Robinin, joka julkaisi ensimmäisen singlensä ollessaan vasta 13-vuotias. Murrosiässä ihmisessä tapahtuu paljon muutoksia niin fyysisesti kuin henkisestikin ja ne näkyvät ja kuuluvat myös nuoren artistin urakehityksessä. Salovaara kokee, että aikanaan Robinin kohdalla uudistuminen musiikissa ja visuaalisuudessa onnistuttiin tehdä melko luontevasti artistin kasvaessa lapsesta teiniksi.
VISUAALISUUS ON VAIN OSA ARTISTIUTTA
Visuaalisuuden merkitys on korostunut digitalisaation aikana ja se on osaltaan muuttanut myös artistien kanssa työskentelevien ihmisten toimenkuvia sekä toimintatapoja. Salovaara kertoo, että heillä visuaalista sisältöä tuotetaan pitkälti sen mukaan, mitä kanavia ihmiset käyttävät. Ennen sosiaalista mediaa kuvattiin musiikkivideoita ja otettiin valokuvia, kun taas nykyisin liikkuva kuva, jota Universal Musicilla kutsutaan myös markkinointimateriaaliksi, on paljon tärkeämmässä roolissa kuin perinteiset musiikkivideot. Tilanne voi kymmenen vuoden päästä olla täysin toinen, mutta Salovaara uskoo, että visuaalisuus tulee olemaan aina osa artistiutta.
Sosiaalisen median aikakaudella, jossa visuaalisuus on aika ajoin jopa ylikorostettua, voi tietynlainen mystisyys olla alalla jopa erottautumiskeino. On olemassa menestyneitä artisteja, joilla visuaalisuus ei ole mitenkään merkittävässä roolissa, mutta samaan aikaan heidän musiikkinsa on järjettömän suosittua. Vähäinen visuaalisuus voi siis olla myös osa artistin brändiä tai jopa strateginen tapa toimia alalla. Tästä päästäänkin siihen, mikä visuaalisuuden rooli on artistiudessa. Visuaalisuudella voidaan korostaa artistisia piirteitä tai luoda mielikuvia artistin musiikista, mutta hyväkään visuaalinen ilme ei pelasta huonoa musiikkia.
LÄHTEET:
Salovaara, Soile. Universal Music. Puhelinhaastattelu 17.2.2021.
Riikonen, Jose. 30.10.2018. Rumba. Tanssi mun kaa – Haastattelussa Anna Puu. Artikkeli. Viitattu 24.2.2021. Saatavana: https://www.rumba.fi/uutiset/tanssi-mun-kaa-haastattelussa-anna-puu/
Toimittanut: Johanna Ahonen
Artikkelikuva: Tero Ahonen (kuvassa: Anna Puu)
Julkaistu: 12.3.2021