Materiaalin rajaaminen ja käytettävien ottojen valinta on usein äänittämisessä jälkitöiden ensimmäinen työvaihe. Jo tässä vaiheessa paljastuu se, kuinka syvään “materiaalisuohon” äänityksissä on itsensä polkenut – toisaalta saattaa olla hyväkin pitää tallessa useita ottoja jostain asiasta, mutta jälkityövaiheessa taas suuri materiaalimäärä saattaa aiheuttaa valinnan vaikeuksia. Valintoja täytyy kuitenkin tehdä sekä pyrkiä löytämään parhaat ja käyttökelpoisimmat versiot kustakin osiosta. Digitaalisessa studioympäristössä on mahdollista jopa yhdistellä eri ottojen osia keskenään sekä siirrellä hyvinkin pieniä osia paikasta toiseen ja kopioida materiaalia, minkä johdosta tätä työvaihetta kutsutaan usein myös editointivaiheeksi. Digitaalisissa työasemissa myös soitetun materiaalin monenlainen rytminen ja kestollinen muokkaaminen on mahdollista, mutta kannattaa kuitenkin pitää mielessä se vanha neuvo, että joissain tapauksissa vähemmän on enemmän.
Analogistudioissa vaihtoehdot eivät ole niin monipuoliset kuin digitaalisessa, vaan tässä vaiheessa on käytettävän oton lisäksi mahdollista yleensä hetkellisesti vaihtaa toiseen ottoon tai jättää osia käyttämättä. Valintoja tekemässä kannattaa olla läsnä orkesterista ainakin henkilö tai pari, jotka kuulevat parhaiten eri ottojen sisällölliset ja laadulliset erot. Koska tähän työvaiheeseen liittyy paljon laitteiston käyttämistä, lyhyitä toisto- ja pyyhintävaiheita ja erilaista hienosäätämistä, kannattaa paikalla olla myös joku, jolla on kokemusta käytössä olevista laitteista ja niiden toiminnasta.
Miksaaminen
Käytettävän materiaalin valinnan jälkeen seuraa luontaisena jatkumona miksausvaihe. Tämän työvaiheen nimi viittaa englannin kielen termiin “to mix”, eli sekoittaa, ja juuri tästä on yksinkertaisimmillaan kyse. Kaikki käytettävä materiaali täytyy saada mahtumaan haluttuun kuulokuvaan siten, että halutut asiat kuuluvat kokonaisuuden joukosta kuitenkin niin, ettei äänellistä informaatiota ole liikaa ja “ääni mene tukkoon”. Yksittäisten asioiden lisäksi toki myös kokonaisuuden täytyy kuulostaa sellaiselta, kuin halutaan ja mihin pyritään. Miksausvaiheessa yksittäisistä soittimista ja kanavista pyritään ekvalisoimalla eli äänen taajuussisältöä ja sävyä muokkaamalla poistamaan turhia ääneksiä sekä saamaan esiin soittimen äänen kannalta oleelliset asiat. Myös yksittäisten signaalien dynamiikanhallinta, sijoittaminen äänikuvaan leveys- ja syvyyssuunnassa sekä erilaisten efektien, kuten kaikujen ja modulaatiotehosteiden käyttäminen ovat keskeisessä osassa miksausvaiheessa. Tässä, kuten myös editointivaiheessa voidaan vielä tehdä päälle- ja uudelleenäänityksiä sekä erilaisia vahvistin- ja tilakierrätyksiä erikoisempien äänellisten ilmiöiden aikaansaamiseksi. Orkesterin jäsenten lisäksi miksausvaiheessa voi olla hyödyllistä kuunteluttaa materiaalia myös ulkopuolisilla henkilöillä mielipiteiden vuoksi sekä mahdollisesti hyödyntää ulkopuolisen tuottajan apua.
Masterointi
Henkka Niemistö Chartmakersilta kertoo masteroinnista.
Masterointi on yksi työvaiheista, joka on käsitteenä vääristynyt melko paljon viime aikoina – siinä ei suinkaan ole kyse pelkästään siitä, että kappale täytyy saada kuulostamaan ja soimaan mahdollisimman lujaa tai voimakkaasti, vaan masteroinnissa pyritään löytämään oikea kokonaissointi ja -sävy, haetaan kappaleelle vielä sisäistä rytmiä esimerkiksi äänen voimakkuutta muokkaamalla ja alku- ja loppuhäivytyksin, hallitaan kokonaisdynamiikkaa sekä viimeistellään lopullista kokonaisuutta. Jos kyseessä on useamman kappaleen muodostama kokonaisuus, esimerkiksi levy, niin masterointivaiheessa on oleellista kiinnittää huomiota myös kappalejärjestykseen, kappaleiden väliseen tempon ja dynamiikan vaihteluun, kappaleiden yhteiseen ja kokonaisuuden äänensävyyn sekä kappaleiden välisiin taukoihin ja siirtymiin. Masterointivaiheessa myös julkaistaviin kappaleisiin sijoitetaan erilaisia yksilöiviä ja tuotannosta kertovia tietoja, kuten ns. ISRC -koodi, jakelijatietoja ja mahdolliset kopiosuojaukset. Samoin eri jakelukanavia varten laadittavat tiedostomuodot, kuten .mp3 ja .m4a, kannattaa tehdä vasta masterointivaiheessa.
Kirjoittanut: Klas Granqvist
Kuva: Afa Vuotila
Julkaistu: 19.9.2013