Muusikon tai musiikkia harrastavan korvat ovat kovilla. Musiikin kuuntelu, treenaus, esiintymiset ja livekonsertit kuuluvat alaan, mutta jos kuulonhuoltoon ei kiinnitä huomiota, pahimmillaan seurauksena voi olla kuulovamma. Muusikolle kuulonalenema tai tinnitus tarkoittaa lievimmilläänkin suuria hankaluuksia ja voi johtaa alanvaihtoon. Siksi kuulonhuolto kuuluu jokaisen musiikkia harrastavan tai ammatikseen tekevän ammattitaitoon.
Tässä jutussa korvalääkäri Elina Rytsölä kertoo kuulovammojen synnystä ja muusikot Anssi Salminen ja Jussi Lahtinen kertovat, miten he huolehtivat kuulostaan.
Kuulovamma syntyy, kun sisäkorvan aistinkarvasolut vaurioituvat. Kun ne lakoavat, ne eivät enää kykene välittämään ääntä aivojen kuulokeskukseen. Aistinkarvasolut rappeutuvat joka tapauksessa iän myötä, mutta meluvammassa niin tapahtuu liian suuren äänienergian eli liian voimakkaan äänen vuoksi.
Rytsölä sanoo, että melun sietokyky on yksilöllistä. Osa ihmisistä sietää sitä paremmin kuin toiset. Osin syy on geneettinen.
– Jos suvussa on huonokuuloisia, voi olettaa, että omatkin korvat ovat äänille herkempiä.
Yksilöllisyyden vuoksi turvalliselle melualtistukselle ei voidaan antaa vain yleisiä suosituksia. Niiden mukaan kuulolle vaaraton äänentaso on alle 80 desibeliä. Normaalin keskustelun äänentaso on 50-60 desibelin välillä. Konserteissa äänitaso on yleisesti 90-100 desibeliä.
Kokonaisaltistukseen vaikuttaa äänienergian määrän lisäksi aika. 100 desibelin melussa voi oleskella vain 15 minuuttia turvallisesti, sen jälkeen meluvaurio on toistuvassa altistuksessa todennäköinen. Kuulovaurio ei siis välttämättä tule heti ensimmäisestä kerrasta kun on keikalla ilman korvatulppia, mutta jos näin tekee monta kertaa, siltä tuskin voi välttyä.
Korvat tarvitsevat lepoa
Koska kuulovaurion syntyyn vaikuttaa äänienergian määrä, se, kuinka lähellä äänilähdettä on, on tärkeää. Konsertissa ei esimerkiksi kannata seisoa kaiuttimen edessä. Ja jos ääni tuntuu liian kovalta, peruuttaminen kauemmas voi auttaa.
Korvien soiminen äänialtistuksen jälkeen on merkki siitä, että korvat ovat liian kovilla. Silloin pitäisi Rytsölän mukaan antaa korvien levätä.
– Jos on perjantai-iltana ollut konsertissa ja lauantaina korvat soivat, pitäisi viikonloppuna olla hiljaisuudessa, hän antaa esimerkin.
Korvat pystyvät palautumaan altistuksesta, ainakin jonkin aikaa.
Nykyisin yksi merkittävimmistä riskeistä kuulolle on musiikin kuuntelu kuulokkeilla. Kuulokkeilla kuunnellessa ääni tulee lähelle sisäkorvaa, joten äänitason kanssa täytyy olla tarkkana. Myös se, kuinka kauan kuuntelee, vaikuttaa. Monet nuoret käyttävät kuulokkeita useita tunteja päivässä, ja taustamelun vuoksi äänentaso voi nousta liian korkealle.
Kuulo-ongelmat koskettavat varsin suurta joukkoa ihmisistä. Rytsölä kertoo kymmenisen vuotta sitten varusmiehille tehdystä tutkimuksesta, jossa todettiin, että joka viidennellä varusmiehellä oli lievä kuulonalenema.
Kun keskustelu muuttuu mahdottomaksi
Kuulovammaa ei välttämättä itse heti huomaa. Se aiheuttaa kuitenkin ongelmia viimeistään siinä vaiheessa, kun kuulo muutenkin huononee.
– Kun on lievästikin huonontunut kuulo, tulee ongelmia puheen erotyskyvyssä jos tilanteessa on vähänkin melua. Ihminen kuulee, että puhutaan, mutta ei saa sanoista selvää, Rytsölä kuvaa.
Konsonanttikirjaimet, kuten v, h ja s sijaitsevat korkealla taajuudella, jota kuulovammasta kärsivät eivät enää aisti samalla tavalla kuin normaalikuuloiset. Kuulovamma saatetaankin havaita siinä vaiheessa, kun ihminen huomaa, ettei pysy mukana normaalissa keskustelussa.
Myös äänille herkistyminen voi olla oire kuulovammasta.
– Sisäkorvan rappeutuminen voi aiheuttaa sen, että ei kestä ollenkaan kovia ääniä vaan ne koskevat korvaan, Rytsölä kertoo.
Kuulokoje palauttaa useimpien lievästä kuulovammasta kärsivien toimintakyvyn. Kuulokojeet ovat nykyään pienoistietokoneita, joihin voidaan laittaa eri asetukset sen mukaan, millainen käyttäjän tarve on. Asetuksissa voidaan huomioida esimerkiksi musiikin kuuntelu. Yhtä herkkä kuulokoje ei kuitenkaan ole kuin normaali korva.
Rytsölän mielestä jokaisen aktiivisen musiikinharrastajan kannattaisi käydä tarkistuttamassa kuulonsa parin vuoden välein. Suomessa pakollisia kuulontarkistuksia ei ole kuin varusmiespalveluksesta lähtiessä, joten asiasta täytyy huolehtia itse. Jos kuulokäyrällä havaitaan alkava kuulonalenema, tilanteeseen pystytään reagoimaan.
Anssi Salminen (oik.) soittaa kitaraa Jarkko Martikainen ja Luotetut miehet -kokoonpanossa.
Pitkän uran tae
Kitaristi Anssi Salminen on freelance-muusikko, jonka vakituisia kokoonpanoja ovat mm. Jarkko Martikainen ja Luotetut Miehet sekä kansanmusiikkiyhtye Frigg. Ensimmäisen soololevynsä Salminen julkaisi vuonna 2019. Televisiossa hänet on voinut nähdä esimerkiksi SuomiLove-ohjelmassa.
Uransa ensimmäiset 10 vuotta Salminen soitti rock-keikat ilman korvatulppia.
– Sitten aloin miettiä, että jos aion tehdä tätä hommaa pitkään, en voi jatkaa tällä tavalla. Nykyisin on mukavampi mennä keikalle, kun kotiin tullessa korvat eivät soi. Pidän tulppia roudatessakin jos ympäristö on meluisa.
Salminen käyttää Alpinen korvatulppia, joissa voi vaihtaa filtteriä eli valita vaimennuksen tason. Valettuja tulppia hän ei ole hankkinut, koska sanoo hukkaavansa tulpat usein.
Monitorikaiuttimien ja korvatulppien käyttö muuttaa kuulokuvaa, mutta Salmisen mukaan siihen kyllä tottuu. Myös korvamonitorien käyttö voi aluksi vaatia totuttelua. Salminen käyttää Shuren korvamonitoreja esimerkiksi televisiotöissä.
Friggin keikat Salminen soittaa edelleen ilman tulppia. Friggissä on vain akustisia soittimia, ja livedynamiikka on tärkeää. Myöskään bänditreeneissä Salminen ei pääsääntöisesti käytä korvatulppia silloin, kun soitetaan akustisia soittimia.
– Pyrin huolehtimaan, että kamat eivät ole liian lujalla. Joskus harvoin saatan käyttää, jos soitan viulua.
Jos treeneissä soitetaan rumpuja, Salminen sen sijaan laittaa tulpat päähän.
Hiljattain Salminen hankki itselleen vastamelukuulokkeet. Niillä musiikkia kuunnellessa äänenvoimakkuus pysyy aisoissa, koska sitä ei tarvitse nostaa ympäristön melun vuoksi.
– Se on nerokas keksintö. Ne ovat esimerkiksi lentokoneessa ja autossa tosi hyvät. Sitä ei edes tajua, miten suuri taustameteli sellaisissa paikoissa on, Salminen toteaa.
Lenkillä Salminen käyttää tavallisia nappikuulokkeita. Silloin äänenvoimakkuus on säädettävä ennen uloslähtöä, jotta sitä ei taustamelun takia nosta liian kovaksi.
Huomio lavabalanssiin
Jussi Lahtinen korostaa muusikon vastuuta yleisölle kuuluvan musiikin äänenvoimakkuudessa.
Rumpali ja rumpujensoiton opettaja Jussi Lahtisella on korvatulppia mukana joka paikassa. Kun yhdet ovat laukussa, toiset autossa ja kolmannet työpaikalla, ei joudu ikinä tilanteeseen, jossa tulppia ei ole mukana.
Lahtisen työssä kuulonsuojelun kannalta vaikein ympäristö on lasten bändiopetus. Meteli nousee helposti kovaksi, ja jos nuori rumpali ymmärtää kuulosuojaimien käytön luvaksi soittaa niin kovaa kuin pystyy, se pahenee entisestään.
Lahtinen käyttää itse treenatessaan aina tulppia.
– Rummut ovat niin dynaaminen soitin, että niistä väistämättä lähtee ääntä. Kun sen pari tuntia treenaa joka päivä, suosittelen kyllä käyttämään tulppia.
Sen sijaan keikoilla Lahtinen saattaa jättää korvatulpat pois, jottei oman soiton äänenvoimakkuus nouse liian kovaksi. Soitto pitää hänen mielestään suhteuttaa siihen, millainen yleisö on kyseessä.
– Jos soitan rock-klubilla, yleisö on varustautunut siihen, että musiikki voi tulla kovaa. Mutta hää- tai tanssikeikoilla tai jazz-klubilla niin ei välttämättä ole.
Lahtinen korostaa bändin lavabalanssin olevan ensiarvoisen tärkeä asia. Kun se on kunnossa, äänenvoimakkuutta ei tarvitse nostaa vaarallisiin lukemiin ja äänimieskin on tyytyväisempi.
– Hyvän balanssin aikaansaamiseksi voi ainakin kokeilla soittaa ilman tulppia. Silloin huomaa, onko se äänenpaine inhimillinen, joka itsestä lähtee. Monella bändillä on paha taipumus soittaa niin lujaa jo lavalta, että laulajaa on vaikea saada kuluviin.
Myös korvamonitorit suojelevat kuuloa keikoilla, koska ne sulkevat pois ulkopuolista melua ja niistä voi kuulla oman äänensä, mikä varsinkin laulajille on tärkeää. Tosin silloin on huomioitava, että myös muun bändin täytyy kuulla laulaja.
– Jos koko bändi käyttää korvamonitoreja, kannattaa olla varovainen, ettei aleta luukuttaa liian lujaa silloin, kun musiikki tai tilaisuus ei sitä salli, Lahtinen muistuttaa.
Rockia tai metallia voi ja kuuluukin Lahtisen mielestä soittaa lujempaa, mutta rumpalin kuuluu hallita myös muunlaisia soittotapoja.
– Nuorena poikana tietysti soitettiin heavyä kovaa, mutta kun menin tanssibändiin, oli pakko opetella soittamaan eri tekniikalla.
Lahtinen näkee roolinsa yleisön palvelijana.
– Saan palkkaa siitä, että soitan ihmisille, eli tarkoitus on palvella heidän tarpeitaan. Ei ole tarkoitus, että pilaan jonkun häät.
Näin suojelet kuulosi
Kuulonsuojaukseen on parasta paneutua ennaltaehkäisevästi, jo ennen ongelmien havaitsemista. Treenatessa on huomioitava sekä altistuksen kesto ja laatu että voimakkuus. Vaikka akustisen soittimen ääni ei olisi desibeleissä mitattuna voimakas, sen jatkuminen pitkään ja äänen tuottaminen lähellä korvaa, kuten viulussa, lisää altistusta. Joka tapauksessa harjoittelun jälkeen
korvat tarvitsevat lepoa eli hiljaisuutta.
Vahvistetussa musiikissa kuulonsuojaus on huomioitava aina. Kuulon kannalta huonoin mahdollinen treenikämppä on akustoimaton, betoniseinäinen koppi, jossa äänet kaikuvat ja kumisevat. Olosuhteita voi parantaa pehmeillä materiaaleilla, kuten matoilla ja kankailla sekä akustiikkalevyillä. Tärkeintä on silti huolehtia, että äänenvoimakkuus ei kohoa liian korkeaksi ja
käyttää tarvittaessa korvatulppia. Erityisesti rumpalien on oltava tarkkana, koska isku- eli impulssimelu on vaarallisempaa kuin tasainen melu.
Esiintyessä on kiinnitettävä huomiota lavameluun. Lavamelun taso tarkoittaa usein sitä, että melualtistus keikan aikana nousee liian korkeaksi sekä laulajille että soittajille. Moni muusikko käyttää korvamonitoreja. Ne vaimentavat itsessään, ja lisäksi korvakäytävän mukaan valettuun korvatulppaan on asetettu pieni kaiutin, josta laulaja tai soittaja kuulee lavaäänet. Tällöin yleistä äänentasoa voidaan laskea. Keikoilla voi olla tarpeen käyttää myös korvatulppia.
Live-keikkoja kuunnellessa korvatulppia ei kannata unohtaa. Korvatulppia on kolmea perusmallia. Kertakäyttöisiä, vaahtomuovisia tulppia saa jokaisesta apteekista. Ne ovat edullisia ja toimivat esimerkiksi festareilla ja yksittäisillä keikoilla.
Paljon live-musiikkia kuunteleva hankkii “joulukuusimallin” eli hifi-tulpat. Ne eivät vaimentaessaan puurouta musiikkia samalla tavalla kuin vaahtomuoviset tulpat. Hifi-tulpat on valmistettu muovista tai silikonista, ne vaimentavat tasaisesti koko kuuloalueella eivätkä tee korvaan tukkoista tunnetta. Hifi-tulpat maksavat n.15-30 euroa. Hintahaarukan yläpäässä ovat tulpat, joihin voi vaihtaa filttereitä sen mukaan, millaista musiikkia on menossa kuuntelemaan.
Musiikin vakavat harrastajat ja ammattimuusikot käyttävät yleisesti oman korvakäytävän mittojen mukaan valettavia yksilöllisiä korvatulppia. Niissä on suodatin, joka vaimentaa melua vääristämättä ääntä, joten musiikin luonnollinen sointi säilyy. Suodattimia voi valita eri vahvuuksilla riippuen käyttötarkoituksesta. Valettujen korvatulppien hinta on noin 200 euroa. Ryhmätilauksena hinta laskee hieman. Valettujen korvatulppien suositeltu käyttöikä on viisi vuotta. Käyttöikä riippuu korvakäytävän muutoksesta, joka vaikuttaa korvatulppien istuvuuteen.
Musiikin kuuntelussa kannattaa huomioida kuulokkeiden malli. Kuulolle turvallisimpana voidaan pitää kuppimallisia, suljettuja kuulokkeita, jotka eristävät ulkopuolista ääntä, sillä niissä äänenvoimakkuutta ei tarvitse ympäristön äänien vuoksi pitää kovalla. Kuppikuulokkeiden hintahaarukan yläpäässä ovat vastamelukuulokkeet, jotka kumoavat taustaäänet tuottamalla niille vastakkaisessa vaiheessa olevaa ääntä. Paljon musiikkia kuuntelevan kannattaa joka tapauksessa satsata kuulokkeiden äänentoistollisiin ominaisuuksiin, jotta musiikin kaikki taajuudet kuuluvat ilman äänenvoimakkuuden nostoa. Kuulon kannalta niistä tai kuulokkeiden mallista ei tietenkään ole mitään hyötyä, jos itse kuuntelee musiikkia liian kovalla.
Äänenvoimakkuuden lisäksi pitäisi huomioida altistuksen kesto. Kuuloliiton mukaan päivittäisen kuulokkeilla kuuntelun määrä ei saisi ylittää muutamaa tuntia.
Kuulonhuollon viisi perussääntöä:
- Älä kuuntele kuulokkeilla liian kovalla äänenvoimakkuudella ja liian pitkään.
- Älä treenaa liian kovalla ja suojaa kuulo yhteisharjoituksissa.
- Käytä korvatulppia kun käyt kuuntelemassa live-keikkoja.
- Esiintyessä huolehdi lavaäänen tasosta. Käytä korvamonitoreita tai korvatulppia.
- Anna korvien levätä. Kuuntele myös hiljaisuutta.
Lähde: Kuuloliitto
Muusikoiden kuulon suojaamisesta voit lukea myös esimerkiksi Thomannin tutoriaalista
Kirjoittaja: Anni Saari
Julkaistu: 15.4.2020
