Lisätuloja katalogimusiikilla

Aktiiviselle musiikinharrastajalle on nykyään tarjolla monia väyliä oman musiikkinsa esiin saamiseen ja sillä tienaamiseen. Usein vähälle huomiolle jäävät internetin lukuisat katalogimusiikkipalvelut, joihin on suhteellisen vaivatonta laittaa omaa musiikkia lisensoitavaksi (lisensointi = käyttöoikeuksien luovutus). Katalogimusiikkikirjastosta kappale voi päätyä esimerkiksi mainoksen tai tv-sarjan taustamusiikiksi. Jotkut laittavat jo julkaistujakin kappaleitaan katalogimusiikkipalveluihin lisensoitavaksi hyödyntääkseen tekemäänsä musiikkia mahdollisimman monipuolisesti. Oman kokemukseni perusteella yllättävän harva tulee kokeilleeksi mahdollisuuksiaan katalogimusiikkimaailmassa, vaikka tavanomainen digitaalisen musiikin jakelu olisikin jo tuttua kauraa.

Mitä katalogimusiikki on?

Terminä katalogimusiikki kuulostaa hieman epämääräiseltä. Samasta asiasta puhutaan myös nimillä tuotantomusiikki ja kirjastomusiikki. Englanninkielisiä termejä ovat mm. production music, stock music ja library music. Teoston kotisivujen sanasto määrittelee katalogimusiikkia seuraavasti: ”Katalogimusiikki – – on taustamusiikiksi ääni- ja kuvatuotantoihin tarkoitettua musiikkia. Katalogimusiikin tallennusoikeus eli käyttölisenssi ostetaan sitä myyvältä yritykseltä.”

Äärimmilleen yksinkertaistettuna prosessi toimii niin, että musiikkia laitetaan myyntiin katalogimusiikkipalveluun. Sieltä esimerkiksi videotuotannon tekijä voi ostaa lisenssin musiikin käyttämiseen tv-sarjassa, mainoksessa, elokuvassa, YouTube-videossa tai muussa vastaavassa yhteydessä. Katalogimusiikkipalvelut ovat periaatteessa musiikkimaailman vastine valokuvapankeille.

Maailmassa tehdään päivittäin lukuisia mainoksia, televisio-ohjelmia ja nettivideoita, joiden tuotantobudjetit eivät mahdollista räätälöidyn musiikin tilaamista, joten niiden tekijät turvautuvat jo olemassa olevaan ja vaivattomasti lisensoitavissa olevan musiikin käyttämiseen. Mikäli musiikki ei edusta aivan äärimmäistä vastavirtaa, sillä voi olla potentiaalia tulla lisensoiduksi monenlaiseen käyttöön. Yksi katalogimusiikkimaailman parhaista puolista on, että artistin ei tarvitse olla tunnettu voidakseen tehdä hyvää myyntiä, sillä katalogimusiikkia lisensoiville tärkein kriteeri on musiikin soveltuvuus työstettävään projektiin.

Miten lähteä liikkeelle?

Aluksi kannattaa tutustua tarjolla oleviin palveluihin, sillä vaihtoehtoja markkinoilla riittää. Itse pidän palvelun valinnassa tärkeinä kriteereinä ainakin seuraavia asioita:

Vaikuttaako sivusto suositulta? Onko siellä liikennettä ja myyntiä?

Joillain sivustoilla kappaleiden lisensointimäärät näkyvät julkisesti, joidenkin sivustojen tapauksessa arviointi on haastavampaa. Käyttäjämäärät, myynnissä olevan musiikin määrä ja mahdollisen keskustelupalstan aktiivisuus saattavat myös kertoa sivuston suosiosta.

Miten myyntitulot jaetaan palvelun ja musiikin tekijän/tekijöiden kesken?

Palveluiden perimät myyntikomissiot ja niiden laskutavat vaihtelevat suuresti. Kannattaa siis tutustua palvelun toimintatapoihin tarkasti etukäteen.

Miten palvelu hinnoittelee lisenssit?

Yleisen hintatason saa helposti selville vertailemalla palveluita toisiinsa. Kannattaa myös huomioida, millainen lisenssivalikoima kullakin palvelulla on tarjolla ja miten lisenssihinnat on porrastettu musiikin käyttötarkoituksen ja kontekstin mukaan. Tyypillisesti yksityiseen tai pienimuotoiseen käyttöön tarkoitettu lisenssi on halvin ja massatuotantoon tai suurelle yleisölle julkisen esitykseen tarkoitettu lisenssi kallein. Laajan lisenssin hinnan on mielestäni hyvä olla reilusti halvinta lisenssiä kalliimpi, jotta myynnistä saatu korvaus on järkevässä suhteessa musiikin käyttötapaan.

Keskittyykö sivusto jonkun tietyn tyyliseen musiikkiin? Sopiiko oma musiikkini siihen linjaan?

Merkittävä seikka on myös se, ottaako palvelu vastaan musiikkia ainoastaan yksinoikeudella. Yksinoikeudella lisenssejä myyvistä palveluista saat myynneistä tyypillisesti isomman prosenttiosuuden itsellesi, mutta toisaalta menetät mahdollisuuden myydä samoja kappaleita useassa eri palvelussa samanaikaisesti. Valtaosa palveluista on ennalta määritetysti joko ”exclusive” tai ”non-exclusive”, mutta joissain palveluissa musiikintekijä saa itse valita statuksensa.

Lisäksi olennainen asia on, onko joku kappaleen tekijöistä Teoston tekijäasiakas. Osa palveluista nimittäin vaatii myytävän musiikin olevan täysin rojaltivapaata, mikä sulkee tekijänoikeusjärjestöjen alaisen musiikin niiden ulkopuolelle. Jos Teoston tekijäasiakkuutta ei ole, valinnanvaraa on palvelujen suhteen hieman enemmän. Toisaalta lisensoidun musiikin käytöstä ei siinä tapauksessa kerry jälkikäteen tilitettäviä esityskorvauksia musiikin tekijöille. Tekijänoikeusjärjestöjen alaista musiikkia myyvissä palveluissa lisenssihinnatkin ovat tyypillisesti korkeampia tai ne antavat tekijän hinnoitella musiikkinsa itse.

Millainen katalogimusiikki myy?

Katalogimusiikkimaailman ”hitit” ovat yleensä kulloinkin valloillaan olevan trendin mukaisia täsmätuotteita. Tätä kirjoittaessa eniten tuntuvat myyvän kappaleet, joissa on kevyt tunnelma ja hyödyntävät esimerkiksi ukulelea, taputuksia sekä kepeitä melodioita joko vihellettynä tai kellopelillä soitettuna. Toinen trendikäs tyyli tällä hetkellä on tehdä instrumentaaleja, joissa on rytmikkäällä delay-efektillä maustettua kitaranäppäilyä pianon säestämänä.

Harva artisti tai bändi kuitenkaan tekee edellä mainittujen esimerkkien kaltaista taustamusiikiksi tarkoitettua instrumentaalimusiikkia, joten sinun tai bändisi musiikin myyntivaltit katalogimusiikin maailmassa perustuvat todennäköisesti aivan eri asioihin. Myönnettäköön, että geneerisellä taustamusiikilla on isot markkinat, mutta kysyntää riittää myös persoonallisemmalle musiikille. Jos musiikki on edes jokseenkin ”helppoa” kuunneltavaa ja riittävän hyvin teknisesti toteutettua, lähtökohta on hyvä. Helppo kuunneltava ei kuitenkaan viittaa tässä tapauksessa hissimusiikin suuntaan, sillä jopa raskaalla rockilla on paljon kysyntää, erityisesti urheiluaiheisten tuotantojen suunnalla.

Toisaalta voi olla myös palkitsevaa ja kehittävää tehdä katalogipalveluihin aivan erilaista musiikkia kuin mitä tavallisesti tulee tehtyä, joten tuotantomusiikin säveltämistä voi ajatella muusta musiikkiharrastuksesta täysin erillisenäkin asiana. Trendityylien ohella myyntiä syntyy tasaiseen tahtiin kappaleilla, jotka välittävät vahvasti tiettyä tunnetilaa tai tunnelmaa tai vaihtoehtoisesti soveltuvat moniin erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Lauletun musiikin tapauksessa kielen vaaditaan yleensä olevan englanti ja lausumisen riittävän uskottavaa ilman vahvaa ei-natiivia aksenttia. Mikäli laulukieli ei ole englanti tai lausuminen ei täytä vaatimuksia, voi onneansa kokeilla instrumentaalimateriaalilla. Instrumentaalimusiikilla on paljon kysyntää, sillä lauletun kappaleen sanoitukset eivät välttämättä sovi videotuotannon kontekstiin, vaikka kappaleen tunnelma muilta osin olisikin otollinen.

Myyntipotentiaalia lisäävät merkittävästi myös laadukas tuotantojälki sekä vaihtoehtoiset versiot. Tyypillisiä katalogimusiikin vaihtoehtoisia mittoja ovat 90, 75, 60, 45, 30 ja 15 sekuntia, joten jos mahdollista, kappaleesta kannattaa tehdä useampia versioita sekä laululla että ilman. Mikäli musiikin tekninen tuotanto on omalla vastuulla, lisäkulujakaan ei pääse syntymään. Toisaalta vaikka käytössä olisikin ulkopuolinen miksaaja ja masteroija, muutaman harkitun lisäversion tekeminen olemassa olevasta materiaalista ei pitäisi tulla kalliiksi.

Katalogimusiikin 101:

  1. Tee kappaleesta tarvittavat versiot. Tyypillisin vaadittu tiedostomuoto ja laatu on WAV 44.1kHz/16bit.
  2. Mikäli olet Teoston tekijäasiakas, tee teosilmoitus.
  3. Mikäli olet Teoston tekijäasiakas, rekisteröi teos tuotantomusiikiksi. (lomake)
  4. Luo tunnus sopivaan katalogimusiikkipalveluun tai tee hakemus palveluun, jos sellainen vaaditaan.
  5. Lataa kappale eri versioineen palveluun ja panosta asiasanojen ja kuvaustekstin kirjoittamiseen.
  6. Markkinoi musiikkiasi. Kohdista katalogimusiikin promoamista erityisesti paikkoihin, joissa on videontekijöitä.
  7. Mikäli valitsemallasi sivustolla on käytössä kumppanuusohjelma, sitä kannattaa hyödyntää mainostamisessa. Käytännössä tämä toimii niin, että sisällytät jakamiisi linkkeihin tietyn viittauskoodin ja keräät lisätuloja mikäli sivustolle päätyy linkkisi kautta uusi asiakas. Tarkempaa tietoa käytännön toteutuksesta löydät käyttämäsi sivuston kautta.

Huomaathan, että jos joku kappaleen tekijöistä on Teoston tekijäasiakas, kappaleen tulee olla uusi julkaisematon teos, joka ei ole ennestään Teoston teosrekisterissä.

Esimerkkejä ”matalan kynnyksen” katalogimusiikkipalveluista:

Lisätietoa aiheesta Teoston tekijäasiakkaille:

Kirjoittanut: Karri Kallio
Julkaistu: 11.8.2016