Miten brändään itseni tai yhtyeeni?

Halu tehdä musiikkia ja esittää sitä muille on yleensä ammattimaisen artistiuran lähtökohta. Artistibrändi alkaa muodostua siinä vaiheessa, kun musiikki on valmista julkaistavaksi, materiaalin tyyli on yhtenäinen ja sille on olemassa esittäjä eli artisti. Musiikin tekeminen ei siis vielä itsessään ole brändin rakentamista, sillä jos musiikkia ei ole julkaistu, kukaan ei tiedä musiikin tai sitä esittävän artistin olemassaolosta. Musiikkia kannattaa alussa tehdä paljon, jotta oma ääni ja tyyli löytyy. Jos tavoitteena on pitkä ura musiikkialalla, jo ensimmäinen julkaisu kannattaa miettiä tarkasti, koska ensivaikutelman voi tehdä vain kerran. 

Mikä brändi on? 

Lisa Sounio määrittelee brändin kirjassaan Brändikäs (2010) niin, että siihen sisältyy tarkasteltava kokonaisuus sekä siitä välittyvä mielikuva. Kun brändäyksen kohteena on artisti, brändi muodostuu artistista itsestään, tämän tekemästä musiikista sekä mielikuvasta, joka välittyy edellä mainituista asioista. Brändi ei siis ole vain konkreettinen muoto, vaan se on sisällön, identiteetin ja visuaalisuuden yhdistelmä, jota pyritään vahvistamaan yksilöllisiä ominaisuuksia korostamalla. 

Sisältö on artistin tapauksessa musiikki. Musiikkia voidaan pitää brändäyksen lähtökohtana, koska se on asia, joka artistilla on tarjottavanaan ja jonka hän haluaa tuoda julkisesti esiin. Kun sisältö eli musiikki on linjassa artistin omien arvojen ja tavoitteiden kanssa, se on uskottavaa myös ulkopuolisin silmin. 

Identiteetillä tarkoitetaan sitä, kuka artisti on omana yksilöllisenä persoonanaan. Identiteettiin liittyvät olennaisesti artistin toiminnan taustat sekä tavoitteet. Visuaaliseen kokonaisuuteen sisältyvät kaikki artistiin liittyvät visuaaliset elementit, kuten artistin konkreettinen ulkoasu, graafinen ilme, kuvat, levynkannet yms. 

Miten erottua muista? 

Tutkimusten mukaan ihmiset valitsevat tuotteen todennäköisemmin, mikäli se on heille ennestään tuttu. Tätä samaa ajattelutapaa voidaan soveltaa myös musiikkiin. Uuteen musiikkiin tutustutaan herkemmin, mikäli sen esittäjä on ennestään tuttu ja esittäjän aiempi materiaali on havaittu laadukkaaksi. Mikäli kyse on kuitenkin täysin ennalta tuntemattomasta artistista, erottautuminen jollain tavalla muista pinnalle pyrkivistä tai jo tunnetuista artisteista, on valttikortti siihen, että ihmiset tutustuvat tämän musiikkiin todennäköisemmin. Jokaisen artistiksi pyrkivän kannattaakin miettiä, mikä on juuri se oma erottautumistekijä

Jotta artisti pystyy selvittämään erottautumistekijänsä, hänen täytyy tutustua itseensä. Kun artistin tyyli on persoonallinen ja aidosti lähtöisin hänestä itsestään, se on helpommin samaistuttava ja muistettava. Tätä pohtiessaan artistin kannattaa kysyä itseltään erilaisia kysymyksiä, kuten: Miten musiikkini eroaa muiden tekemästä musiikista? Mitä haluan taiteellani kertoa? Millä tavoin haluan erottautua muista? Mitkä ovat tavoitteeni?

Artistin uran ja brändin rakentaminen pohjautuu aina musiikkiin, joten artistin kannattaa miettiä, miten musiikista välittyvän mielikuvan voisi pukea visuaaliseen muotoon, jolloin myös artistin ulkoiset ominaisuudet olisivat yhdenmukaisia musiikin kanssa ja vahvistavat näin haluttua mielikuvaa. 

Brändäys musiikkialalla 

Musiikkialalla, jossa kilpailu on kovaa ja tarjontaa on paljon, suurimpana haasteena on erottautua joukosta. Brändäyksellä pyritään nimenomaan tunnistamaan erottautumistekijät ja korostamaan näitä yksilöllisiä ominaisuuksia. Brändäys on eräänlaista mielikuvamarkkinointia, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten käsitykseen tarkasteltavana olevasta kohteesta. On hyvä tiedostaa, että artistille muodostuu brändi yleisön silmissä aina, vaikkei artisti sitä tietoisesti määrittelisi. Jokainen artisti voi itse päättää, kuinka tietoisesti haluaa valinnoillaan vaikuttaa omaan brändiinsä. 

Tavoitemielikuva on se mielikuva, jonka artisti toivoo brändistään välittyvän ulospäin. On hyvä tiedostaa, että artistin käsitys omasta toiminnastaan saattaa erota siitä, mitä kuuntelijat hänestä ajattelevat. Vaikka artisti ei voi suoraan muuttaa ihmisten käsitystä itsestään, artisti voi teoillaan ja tekemättä jättämisellään vaikuttaa itsestään välittyvään mielikuvaan. Kommunikoimalla aktiivisesti faniensa kanssa, artisti voi saada selville hänestä välittyvän todellisen mielikuvan. Jos se eroaa artistin tavoitemielikuvasta, niin artistin kannattaa tarkastella omia toimintatapojaan ja mahdollisesti muuttaa niitä. Mikäli artisti on yhtye, jokaisen jäsenen on kyettävä sitoutumaan yhteiseen brändiin ja sen kehittämiseen omalla toiminnallaan.

Popeda. Kuva: Lars Johnson

Brändäys yhdistetään sanana usein kaupallisuuteen, johon liitetään myös raha ja taloudellinen tuottavuus. Taiteen, kuten esimerkiksi musiikin, taas ajatellaan olevan kaupallisuuden vastakohta, koska taiteen ajatellaan perinteisesti syntyvän tarpeesta ilmaista itseään ilman rahallista tavoitetta. Tämä ristiriita aiheuttaa sen, että brändäykseen suhtaudutaan ennakkoluuloisesti musiikkialalla. Brändäyksessä ei ole kuitenkaan kyse asioiden keinotekoisesta keksimisestä, vaan tavoitteena on korostaa olemassa olevia ominaisuuksia ja tuoda esiin persoonallisia piirteitä ilman, että sisältö kärsii tai muuttuu toissijaiseksi. Artisti itsessään on brändi eli jos artisti on aito, niin silloin brändikin on.

On hyvä myös tiedostaa, että onnistunut brändi ei välttämättä ole sidoksissa fanien lukumäärään tai siihen, kenen musiikkia kuunnellaan eniten. Merkityksellistä on se, mitä artisti itse tavoittelee toiminnallaan. Joku artisti tavoittelee suuren yleisön suosiota samalla, kun jokin toinen artisti toimii pienen, mutta uskollisen fanikunnan tietoisuudessa. Onnistuneesti rakennettu brändi on mieleenpainuva, yksilöllinen sekä uskottava.

Esimerkkinä pitkään alalla toimineesta sekä vahvan brändin omaavasta yhtyeestä voisi mainita Popedan. Yhtyeen edustama, musiikillisesti ja visuaalisesti varsin maskuliininen tyyli jakaa mielipiteitä, mutta samalla se on hyvin tunnistettava. Tunnistettavuutensa vuoksi bändin tunnistaa ikäluokasta riippumatta todella moni suomalainen. Popedan brändi on luotettava, koska yhtye on ollut tyylilleen uskollinen jo vuosikymmenten ajan.

Brändin konkreettinen rakentaminen 

Brändin työstäminen kannattaa aloittaa miettimällä, mitkä ovat tekemisen taustalla olevat missio, visio ja arvot. Missio määrittää brändin toiminta-ajatuksen eli mikä on brändin olemassaolon syy. Mission avaaminen sanalliseen muotoon auttaa myös artistia hahmottamaan konkreettisesti, mikä hänen motiivinsa on uran rakentamiseen. Visiolla kuvataan tulevaisuuden näkymiä ja tavoitteita. Vision määrittäminen auttaa kirkastamaan omat tavoitteet ja selventää, mitä konkreettisia asioita tavoitteen eteen pitää tehdä, jotta se toteutuu. Arvot kertovat tekemisen laadun eli millaisella tavalla brändäyksen kohteena olevaa asiaa toteutetaan. Arvojen selvittämiseksi artistin kannattaa miettiä, mitkä asiat ja minkä aiheiden esiin tuominen on hänelle henkilökohtaisesti tärkeää. Sen jälkeen artisti voi miettiä, kuinka hän voisi tuoda nämä arvot esiin omassa toiminnassaan. 

Kun artistin musiikillinen tyyli alkaa olla muodostunut ja ensimmäinen julkaisu on suunnitteilla, edessä on yleensä taiteilijanimen tai yhtyeen nimen keksiminen. Nimi on tärkeä osa artistibrändiä, koska se saattaa määrittää artistia useita vuosia tai vuosikymmeniä. Se on myös ensimmäinen asia joka mainitaan, kun artisti esitellään, joten se on ensimmäinen askel artistille myös erottautua muista. Nimen on hyvä olla mieleenpainuva, erikoinen ja riittävän yksinkertainen. Omaperäisyys on tärkeää, jotta artistin nimellä hakiessa sitä ei voi sekoittaa mihinkään muuhun artistiin. Kannattaa myös miettiä helposti taivutettava nimi, koska tällöin se on huomattavasti helpompi kirjoittaa mahdollisiin mediatiedotteisiin.

Brändiin sisältyy myös artistin taustalta löytyvä tarina. Tarina ei ole fiktiivinen kertomus, vaan se pitää sisällään kaikki artistiin liittyvät tapahtumat ja uralla tapahtuneet käänteet sekä musiikin, jonka artisti on julkaissut. Myös artistin visuaalinen ilme on osa tarinaa ja se muuttuu artistin mukana. Tarina on ikään kuin artistin luoma käsikirjoitus kulkemastaan matkasta. Se on osa artistin identiteettiä ja keino erottautua muista saman alan tekijöistä, koska jokaisen artistin tausta on aina omanlaisensa. Tarina on onnistunut silloin, kun artistia on helppo kuvailla ulkopuoliselle henkilölle. Jos siis pohdit, mikä oma tarinasi on, mieti, kuinka kuvailisit itseäsi artistina muille. 

Ylen artikkelissa “Surumielisen näköiset naiset(viitattu 18.11.2020) pohditaan, Maustetytöt-yhtyeen brändin todenperäisyyttä. Melankolisuus ja ankeus on niin vahva osa Maustetyttöjen brändiä, että se mielletään herkästi ironiaksi. Millainen on Maustetyttöjen tarina ja ovatko he oikeasti niin apaattisia kuin mitä heidän artistinen ilmentymä antaa ymmärtää? Oli Maustetyttöjen brändi sitten laskelmoiden tai aitoja ominaisuuksia kunnioittaen rakennettu, se on joka tapauksessa onnistunut, koska heidän tyylinsä on tunnistettava ja se erottuu muista artisteista. Kokoonpanoon vahvasti yhdistettävä suomalainen melankolia toistuu haastatteluissa, promokuvissa ja yhtyeen live-esiintymisessä.

Brändi pitää pystyä kiteyttämään myös sanallisesti. Artistin kannattaa kirjoittaa itselleen biografia, jossa kerrotaan selkeästi artistin taustoista, toiminnasta ja musiikista. Biografian kirjoittamisessa kannattaa hyödyntää omaa tarinaa, koska sieltä löytyy yleensä niitä yksilöllisiä tapahtumia, jotka ovat ajaneet artistin musiikin tekemiseen. Biografian tavoitteena on saada kuulija ymmärtämään minkälaisesta artistista on kyse. Olennaista on kuvailla, millaista artistin tekemä musiikki on. Artistin kannattaa pitää kirkkaana mielessään kysymys, että miksi joku haluaisi kuunnella juuri hänen luomaansa musiikkia ja tehdä esittelyteksti sen pohjalta.

Kun nimi on päätetty ja musiikkityyli kiteytetty myös sanallisesti, artistin kannattaa miettiä oma visuaalisuutensa niin, että se on linjassa musiikkityylin ja muun toiminnan kanssa. Visuaalisuuteen sisältyy monia eri asioita: artistin graafinen ilme eli logot ja fontit, äänitejulkaisujen kannet, promokuvat, esiintymisasut, taustakankaat ja muu lavarekvisiitta, merchandise-tuotteet sekä sosiaalisen median julkaisuihin liittyvä visuaalinen materiaali. Kun visuaalinen tyyli on yhdenmukainen myös brändi on paljon yhtenäisempi, koska visuaalinen materiaali on heti yhdistettävissä kyseiseen artistiin.

Maustetytöt. Kuva: Aki Roukala

Artistibrändin ylläpito

Artistilla tulee olla tahtoa viedä omaa uraansa eteenpäin kohti tavoitettaan. Artistin on oltava halukas työstämään uraansa ja kehittämään itseään silloinkin, kun tuntuu siltä, että edistystä ei tapahdu. Mikäli motivaatiota ei ole tai tarkoitusperät eivät ole oikeanlaiset, uran eteenpäin viemisestä tulee raskasta ja vaikeaa. 

Artistin tulee tietää, mikä on hänen musiikkinsa pääkohderyhmä. Kun yhtye tuntee oman yleisönsä, se osaa kohdistaa ja suunnitella musiikin markkinoinnin niin, että kuulijat löytävät sen. Sisältö kannattaa suunnitella myös niin, että se on kohderyhmää puhuttelevaa. On eri asia tehdä sisältöä yli 50-vuotiaille kuin 20-vuotiaille, koska jo pelkästään sosiaalisen median kanavat, joita kyseiset ryhmät seuraavat, eroavat lähtökohtaisesti toisistaan. 

Sosiaalinen media on nykyään artistin tärkein väylä paitsi kommunikoida faniensa kanssa myös rakentaa ja ylläpitää omaa brändiään. Artistin tehtävänä on löytää itselleen oikeat kanavat markkinoida omaa toimintaansa. Artisti voi käyttää useampaa some-kanavaa yhtäaikaisesti, mutta sisältö kannattaa miettiä niin, että jokaisella sovelluksella on oma käyttötarkoituksensa. Kun eri kanavissa on hieman erilaista tietoa ja sisältöä, artisti saa sitoutettua fanit paremmin useampaan eri kanavaan. 

Kuten visuaalisessa ilmeessä myös sosiaalisen median sisällön suunnittelussa ja päivittämisessä kannattaa pyrkiä yhtenäisyyteen. Tämä korostuu varsinkin silloin, kun artistina on yhtye. Jokainen ihminen esimerkiksi kirjoittaa hieman eri tavalla ja toiset ovat parempia valokuvaajia kuin toiset. Saattaa olla järkevää nimittää selkeä vastuuhenkilö tekemään sosiaalisen median julkaisut, koska näin tyyli pysyy yhtenäisenä eikä ole riskiä, että tulisi tehtyä päällekkäisiä päivityksiä. 

Uran edetessä artisti saattaa saada yhteistyötarjouksia erilaisilta tahoilta. Yhteistyökumppanuudet kannattaa miettiä tarkasti, sillä niillä voi olla peruuttamaton vaikutus artistin brändiä ajatellen. Esimerkiksi erilaiset kaupalliset yhteistyöt ovat yleensä varsin näkyvä osa niin yhteistyökumppanin kuin artistin markkinointia. Myös yhteistyökumppanilla, joka hyvin usein on kaupallinen toimija, on brändi, josta välittyy tietynlainen mielikuva. Joskus se on hyvä asia ja saattaa lisätä artistin kiinnostavuutta ja ammattimaisuutta, mutta mikäli yhteistyökumppanin arvot edustavat täysin päinvastaisia arvoja kuin artistin, sillä saattaa olla negatiivinen vaikutus artistin brändiin. 

Opi muilta ja kysy tarvittaessa neuvoa 

Urallaan menestyneet artistit omaavat vahvan imagon, tarinan sekä visuaalisen identiteetin, joka on yhdistettävissä juuri kyseiseen artistiin. Muiden tavoista toimia kannattaa ottaa oppia. Mikäli omasta yhtyeestä tai lähipiiristä ei löydy osaamista esimerkiksi visuaalisuuden kehittämiseen, apua kannattaa pyytää joltakin ulkopuoliselta osaajalta (esim. graafinen suunnittelija, valokuvaaja). 

Ulkopuolisilta voi kysyä mielipiteitä myös oman toiminnan kehittämiseen. Monet artistit pitävät henkilökohtaisesti yhteyttä faneihinsa esimerkiksi Instagramin kautta. Some-kanaviin tulleet reaktiot, kommentit ja viestit antavat artistille usein selkeän palautteen siitä, mikä faneja puhututtaa ja koskettaa. Näiden reaktioiden pohjalta artisti saa käsityksen siitä, välittyykö hänen luoma viesti kuulijoille. Artisti voi myös halutessaan tiedustella faneilta, onko heillä toiveita tulevaan toimintaan liittyen. 

Tiivistelmä brändin rakentamisesta 

  1. Tee paljon musiikkia. Kun musiikillisesti yhtenäinen tyyli on löytynyt, on brändiä huomattavasti helpompi rakentaa. 
  2. Tutustu itseesi ja selvitä omat arvosi. On tärkeää tunnistaa, mitkä arvoista ovat omiasi ja mitkä syntyneet ulkopuolisesta painostuksesta. 
  3. Määritä toimintasi missio ja visio. Asioiden eteenpäin vieminen helpottuu, kun toiminnalla on selkeät tavoitteet ja suunnitelma, mitä toimenpiteitä täytyy tehdä, jotta tavoitteisiin päästään. 
  4. Keksi itsellesi artistinimi. Nimen on hyvä olla uniikki, erottuva sekä helposti taivutettavissa. 
  5. Mieti, mikä on oma tarinasi. Millaisen “maailman” sinun musiikkisi ja artistiutesi luo? Miten se tarina aukeaa julkaisu julkaisulta? Mitä omaperäistä sinussa on, jota voisit hyödyntää artistiudessasi.
  6. Kirjoita itsellesi bio, jossa esittelet musiikin sekä toimintasi taustat ja tavoitteet. 
  7. Suunnittele itsellesi visuaalinen ilme. Pohdi, minkälaiset visuaaliset elementit tukevat musiikkiasi ja minkälaisesta tyylistä itse pidät. 
  8. Pyri toiminnassasi yhtenäisyyteen. Yhtenäisellä viestinnällä ja visuaalisuudella vahvistat omaa brändiäsi ja toistuvat yksilölliset elementit yhdistetään todennäköisemmin juuri sinuun. 

Lähteet: 

Sounio, L. 2010. Brändikäs. Hämeenlinna: Kariston kirjapaino Oy
Aikaa kestävän artistibrändin rakentaminen aloittelevan bändin näkökulmasta 

Toimittanut: Johanna Ahonen
Artikkelikuva: Jenna Järvi 

LUE MYÖS: