Musiikkia tekevät taiteilijat usein pohtivat, mitä oikeuksia tekemäänsä musiikkiin kannattaa luovuttaa yhteistyökumppaneille ja minkälaisilla ehdoilla. Entä kuinka tulisi toimia, jotta kaikki oikeudet pysyisivät pelkästään itsellä? Tämäkin on mahdollista, mutta monissa tapauksissa asioita kannattaa puntaroida laajempina kokonaisuuksina. Musiikintekijä saattaa hyötyä paljonkin levy-yhtiön tai muiden yhteistyökumppaneiden osaamisesta, markkinointitaidoista, yhteistyöverkostoista ja jakeluväylistä.
Miksi oikeuksia halutaan luovutettavan eteenpäin ja miksi niistä kannattaa myös pitää itse kiinni?
Musiikkia julkaistaessa tekijänoikeudet ja lähioikeudet ovat ansainnan kannalta erittäin merkityksellisiä. Oikeuksia saatetaan luovuttaa yksinoikeudella tai ei-yksinoikeudella yhteistyökumppaneille erilaisten sopimusten kautta. Oman toiminnan ja omien aineettomien oikeuksien (IPR) suhteen olennaisinta on pohtia, mitä oikeuksia on valmis luovuttamaan eteenpäin, millaisilla ehdoilla ja mitä niistä saa vastineeksi. Omia oikeuksia saatetaan luovuttaa sopimuskumppanille pysyvästi, määräajaksi tai toistaiseksi, kunnes jompikumpi osapuoli irtisanoo sopimuksen.
Nykyaikana musiikkia julkaiseva taiteilija ei enää välttämättä tarvitse levy-yhtiön apua jakelussa. Tämän mahdollistaa musiikin jakelun painottuminen digitaalisiin palveluihin sekä digitaalisten jakeluaggregaattien tarjoamat palvelut, kuten TuneCore, CD Baby jne.
Entä miksi oikeuksia usein luovutetaan sopimuksilla eteenpäin?
Usein sopimukset, joissa osapuolet investoivat merkittäviä resursseja yhteistyöhön, ovat sellaisia, missä myös oikeuksia odotetaan luovutettavan sopimuskumppanille. Tämä on ymmärrettävää, koska kyseessä on eräänlainen sijoitustoiminta. Sijoittaja investoi pääomaa tuotteeseen ja tahtoo siitä vastineeksi omistusoikeutta sijoituksen kohteeseen, jolla sijoittajan sitten on mahdollista saada ajan kuluessa tuottoa sijoittamalleen pääomalle. Musiikkialalla taloudellisten panostusten tuoma suora hyöty musiikkituotteelle saattaa olla hyvin suhteellista, eikä niistä aina seuraa tuotteelle sijoitusta vastaavaa rahallista lisäarvoa. Toisinkin voi käydä: mikäli pohjalla on epäsuhtainen sopimus, menestyksen koittaessa musiikin tekijä ei välttämättä enää saa mahdolliseen “alihintaan” luovutettuja oikeuksia takaisin alkuperäisellä hinnalla. Tällöin oikeuksien arvo saattaa olla noussut merkittävästi alkuvaiheen taloudellisia investointeja suuremmaksi. Kun oikeuksia arvioidaan myöhemmin kauppatavarana, niiden arvo ei käytännössä koskaan määräydy sen perusteella mitä niiden aikaansaaminen on tullut maksamaan, vaan sen mukaan, miten paljon kyseiset oikeudet tuottavat.
Alalla usein käytössä olevia sopimustyyppejä – ja mitä oikeuksia niissä mahdollisesti luovutetaan
Levytyssopimus
Niin sanotussa perinteisessä levytyssopimuksessa yhtiö kiinnittää artistin yhtiölle erikseen määritellyksi sopimuskaudeksi (yleensä sidottu julkaisujen määrään ja/tai ajallisesti vuosiin). Tällaisissa tapauksissa taiteilija yleensä luovuttaa yhtiölle albumin master-oikeudet, sekä tuottajan lähioikeudet (tuottajan Gramex-osuus). Levytyssopimus voi olla myös alueellisesti rajoitettu. Levytyssopimuksissa albumin tuottajaoikeudet luovutetaan yhtiölle useimmiten pysyvästi eli ikuisesti sen mukaan, mitä lainsäädäntö määrittelee. Tällä hetkellä lainsäädäntö määrittelee lähioikeuksien (mukaan lukien tuottajaoikeudet) kestoksi 70 vuotta julkaisuajankohdasta eteenpäin. Nykyään äänitteiden julkaisusta tehdään myös sellaisia julkaisusopimuksia, joissa artisti ei luovuta master-oikeuksia yhtiölle, vaan yhtiö toimii pikemminkin palveluntarjoajana ja toteuttaa sopimuksen mukaisesti julkaisuun liittyvät toimenpiteet.
Mahdollisia sudenkuoppia: Sopimus saattaa olla artistin suuntaan ajallisesti hyvin sitova. Jos tehdään vaikka viiden albumin sopimus, se tarkoittaa käytännössä jopa yli 10 vuoden sitoutumista kyseiseen yhteistyökumppaniin ja tuona aikana olosuhteet saattavat muuttua hyvinkin paljon suuntaan tai toiseen. Myös singlejulkaisuja koskevat sopimukset saattavat olla lopulta hyvin pitkäkestoisia – varsinkin, jos levy-yhtiön julkaisuun hyväksymiä singlejä ei synny montaa kappaletta vuodessa.
Kustannussopimus
Taiteilija luovuttaa osan sopimusta koskevien sävelteosten tekijänoikeuksista kustannusyhtiölle. Kustannussopimus voi olla myös ajallisesti ja alueellisesti rajattu, mutta monesti sopimukset ovat luonteeltaan lain määrittelemien rajojen maksimeja ja alueellisesti rajoittamattomia. Lain puitteissa tekijänoikeudet ovat tällä hetkellä voimassa teoksen viimeisen elossa olevan tekijän kuolemasta 70 vuotta.
Mahdollisia sudenkuoppia: Kustannussopimusta saatetaan neuvottelutilanteessa vaatia tehtäväksi jonkin toisen sopimuksen (levytyssopimus, jakelusopimus, keikkamyyntisopimus) kyljessä ja toisen sopimuksen edellytyksenä saatetaan pitää kustannussopimuksen tekemistä. Tässä kannattaa olla erityisen varovainen, sillä kustannussopimukset ovat hyvin usein luonteeltaan lopullisia. Sävelteosten kustannusoikeuksia ei välttämättä kannata luovuttaa eteenpäin vain yksittäisen promootiosatsauksen tai jakeluväylän auki saamisen takia, vaikka kovasti houkuttelisikin saada kyseinen yhteistyö käyntiin. Kannattaa kartoittaa eri vaihtoehdot huolella ja arvioida konkreettisesti, mitä hyötyjä sopimuskumppani tarjoaa ja millaisiin asioihin sopimuskumppani oikeasti sitoutuu. Vastaavan ratkaisun pystyy monesti toteuttamaan luovuttamatta oikeuksia lopullisesti itseltään pois esimerkiksi hankkimalla yhteistyökumppaniksi osaavan promootiotoimiston, jakelijan tai managementin.
Artistiedustussopimus (keikkamyyntisopimus)
Keikkamyyntisopimukset ovat yleensä luonteeltaan toistaiseksi voimassaolevia yhteistyösopimuksia. Sopimuksissa usein määritellään, että keikkamyyjäosapuolella on yksinoikeus myydä jollain tietyllä alueella artistin esiintymisiä. On olemassa myös sopimuksia, missä tätä ei määritellä yksinoikeudelliseksi. Keikkamyyntisopimuksissa ei yleensä luovuteta mitään varsinaista IPR:n alaista oikeutta pysyvästi toiselle osapuolelle. Artisti saattaa sopimuksessa luovuttaa keikkamyyjän käyttöön artistista otettuja promootiokuvia, elämäkerrallista materiaalia, äänitteitä jne. Yleensä sopimuksen purkautuessa myös näiden käyttöoikeus sopimuksen mukaisin ehdoin purkautuu ja siten tällaiset sopimukset eivät usein ole luonteeltaan “lopullisia” mitä tulee oikeuksien eteenpäin luovuttamiseen.
Jakelusopimus
Jakelusopimuksessa ei lähtökohtaisesti luovuteta mitään oikeuksia pysyvästi eteenpäin jakeluyhtiölle. Sopimuksella yleensä annetaan jakeluyhtiölle toistaiseksi voimassa oleva oikeus jaella joko yksinoikeudella tai ilman yksinoikeutta kyseistä julkaisua tai katalogia. Jakelusopimuksien irtisanomispykälissä on myös eroja: joskus sopimuksen saa katkaistua milloin vain ja joskus irtisanominen on kytketty sopimuskausiin (yleensä vuosi kerrallaan), jolloin irtisanominen pitää tehdä ennen uuden kauden alkamista tietyn ajan kuluessa tai sopimus uusiutuu taas kokonaiseksi kaudeksi. Jakeluyhtiö yleensä perii korvaukseksi palveluistaan provision toteutuneesta myynnistä. Digitaalisessa jakelussa käytetään myös vuosimaksuperusteista korvausta tai kertakorvausta.
Mahdollisia sudenkuoppia: Fyysisen jakelun puolella provision lisäksi jakelija saattaa periä myös erilaisia rahti-, käsittely- ja varastointimaksuja, jotka kannattaa käydä huolellisesti läpi ja arvioida realistisesti millaisia myyntivolyymeitä julkaisulle on odotettavissa. Pahimmillaan varastointi- ja logistiikkakustannukset saattavat olla suuremmat kuin levyjen myynnistä kertyvät tulot.
Tiivistetysti
Mikäli artisti ei halua luovuttaa pysyvästi mitään oikeuksia tekemästään taiteesta ulkopuoliselle taholle, kannattaa olla erityisen tarkkana levytys- ja kustannussopimusten kanssa. Myös muissa sopimuksissa voi olla mukana pykäliä, joissa käytännössä luovutetaan luonteeltaan yksinoikeudellisia oikeuksia pysyvästi yhteistyökumppanille. Jokainen sopimus kannattaa lukea huolellisesti läpi ennen hyväksymistä.
Musiikin julkaiseminen on myös mahdollista ilman minkäänlaisia sopimuksia. Joskin silloin jakeluväylät kaventuvat tämän päivän mittareilla ajatellen hyvin kapeiksi, koska myös palvelujen kuten YouTube, Facebook, Instagram jne. kautta musiikkia julkaistaessa hyväksytään palvelun käyttöehdot ja siten muodostuu sopimussuhde. Toki näissä tapauksissa ei yleensä luovuteta mitään kriittisiä oikeuksia pysyvästi omista näpeistä pois.
Kirjoittanut Jaakko Tarvainen
www.concordemusic.fi
Lue lisää
Julkaistu 24.1.2019
