MUSIIKIN SUORATOISTOSTA KERTYNEIDEN KORVAUSTEN JAKAUTUMINEN

Tässä artikkelissa käsitellään suoratoistopalveluiden maksamia korvauksia musiikintekijöille ja oikeuksien haltijoille. Ketkä ovat musiikin oikeuksien haltijoita? Kenelle korvauksia maksetaan? Millä jakoperiaatteella korvaukset tilitetään?

Suoratoistopalveluiden käytöstä kertyneiden korvausten jakautuminen ei ole aivan yksinkertainen asia hahmottaa. Yhden julkaistun kappaleen taustalla voi olla suuri määrä musiikintekijöitä, muusikoita ja muita toimijoita, jotka ovat mahdollistaneet julkaisun toteutumisen ja sen käytöstä kertyneistä korvauksista kuuluu osuus jokaiselle heistä. Osuudet eivät kuitenkaan jakaudu yksiselitteisesti tasan eri toimijoiden kesken, joten on tärkeää ymmärtää myös musiikin tekijänoikeuksiin liittyvät lainalaisuudet sekä suoratoistopalveluiden omat periaatteet sopimusten solmimisesta eri tahojen kanssa. Tämän artikkelin tarkoituksena on selventää kenelle tekijänoikeudet kuuluvat, miten ja kenelle korvaukset kulkeutuvat ja mitä eri toimijoita prosessissa on mukana. 

PERUSTIEDOT MUSIIKKIIN LIITTYVISTÄ OIKEUKSISTA

Complete Music Update -yhtiön toimitusjohtaja Chris Cooke (2021) totesi Teoston järjestämässä webinaarissa, että voidakseen ymmärtää suoratoistopalveluiden toimintaperiaatteita, on ensin tiedettävä musiikin tekijänoikeuksiin liittyvät perusasiat. Kun puhutaan musiikkiin liittyvistä oikeuksista, puhutaan tyypillisesti teosten tai äänitteiden oikeuksista ja Cooken mukaan striimatessa hyödynnetään näitä molempia. Teoksen oikeudet syntyvät siinä vaiheessa, kun teos luodaan. Äänitteen oikeudet syntyvät, kun luotu teos tallennetaan. Yleensä teos syntyy ennen tallentamista, mutta sitä voidaan muokata tallentamisen aikana tai teos voi myös syntyä kokonaan tallennusvaiheessa. Toisinaan oikeuksien jakautumista voi olla vaikea hahmottaa, jos kappaletta tehdään ja äänitetään yhtä aikaa. 

Teokset syntyvät tekijöiden eli säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien toimesta. Teosten oikeudet ja niiden käytöstä tilitettävät korvaukset kuuluvat siis musiikintekijöille, ja heidän oikeuksiaan hallinnoi Suomessa tekijänoikeusjärjestö Teosto. Tekijänoikeusjärjestöjen tehtävänä on valvoa musiikin käyttöä ja tilittää käytöstä kerätyt korvaukset oikeuksien haltijoille. On hyvä myös tiedostaa, että tekijällä on aina oikeus teokseensa, vaikka hän ei kuuluisi mihinkään tekijänoikeusjärjestöön. Musiikin käytön valvominen ja korvausten kerääminen on kuitenkin vaikeaa ilman ulkopuolista apua, joten musiikintekijän kannattaa ehdottomasti hyödyntää järjestöjen tarjoamaa apua. 

Äänite on kaupallisesti julkaistu tallenne, joka pitää sisällään teoksen sekä siitä tehdyn esityksen. Äänitteeksi luetaan esimerkiksi CD-levy, striimattava biisi tai mp3-tallenne. Äänitteiden oikeuksia Suomessa valvoo Gramex, joka edustaa esiintyviä taiteilijoita, muusikoita sekä musiikkituottajia. 

KENELLE MUSIIKIN OIKEUDET KUULUVAT? 

Musiikin suoratoistopalveluita ovat muun muassa Spotify, Apple Music, Deezer ja Tidal, joista ruotsalainen Spotify on Suomessa tunnetuin. Julkaistuun musiikkiin liittyy aina äänite sekä äänitteen sisältämä teos. Koska molemmat ovat tekijänoikeudella suojattua materiaalia, suoratoistopalvelulla tulee olla sopimus sekä äänitteen että teoksen oikeuksien haltijan kanssa, jotta kappale on mahdollista julkaista palvelussa. 

Kuten edellä mainittiin, teosten oikeuksien haltijoita ovat säveltäjät, sanoittajat sekä sovittajat ja heitä edustaa Suomessa Teosto. Teosto valvoo edustamiensa teosten käyttöä suoratoistopalveluissa, neuvottelee korvauksista sekä tilittää edustamilleen musiikintekijöille musiikin kuunteluista kertyneet korvaukset. Tekijöiden lisäksi teoksella saattaa olla myös kustantaja. Kustantajan tehtävänä on edistää musiikin kaupallista käyttöä ja vientiä sekä auttaa musiikintekijöitä edistämään uraansa. Vastineeksi kustantajan tarjoamista palveluista tekijä tekee kustantajan kanssa sopimuksen, jolla hän luovuttaa osan tekijänoikeuksistaan kustantajalle. Tällöin musiikintekijöiden lisäksi myös kustantajalle tilitetään osa teoksen käytöstä tulevista korvauksista. Lisää tietoa kustantajien toiminnasta löytyy musiikkikustantajien verkkosivuilta.

Äänitteen osalta tilanne on monimutkaisempi. Gramexilla on oma tilityssääntönsä, jonka mukaan äänitteen ansaitsemista korvauksista puolet kuuluu äänitteen kustannuksista vastaavalle tuottajalle ja puolet äänitteellä esiintyville taiteilijoille (Gramex 2021). Tilityssääntö ei kuitenkaan päde suoratoistopalveluihin, sillä toisin kuin Teostolla, esiintyviä taiteilijoita edustavalla Gramexilla ei ainakaan toistaiseksi ole sopimusta esimerkiksi Spotifyn kanssa. Muusikkojen liiton (2017) julkaiseman artikkelin mukaan tämä heikentää esiintyvien taiteilijoiden asemaa äänitteen digitaaliseen jakeluun liittyvissä neuvottelutilanteissa, sillä heillä ei ole taustallaan järjestöä, joka varmistaisi asianmukaiset korvaukset musiikin käytöstä myös heille. Tilanteen korjaamiseksi on perustettu Fair Internet -kampanja, jonka pyrkimyksenä on saada EU-lainsäädännön avulla ratkaisu asiaan.

TULOJEN JAKAUTUMINEN

Itsenäinen artisti tai yhtye, joka äänittää ja tuottaa kappaleensa itse omalla rahoituksellaan, pitää hallussaan äänitteen oikeuksia. Mikäli taas levy-yhtiö vastaa äänitteen valmistuksen kustannuksista, äänitteen oikeudet kuuluvat pääsääntöisesti levy-yhtiölle. Levy-yhtiöitä on maailmassa paljon puhumattakaan siitä, kuinka suuri määrä artisteja julkaisee nykyään musiikkiaan omakustanteisesti. Koska erilaisten toimijoiden määrä on valtava, Spotifyn kaltaiset suoratoistopalvelut eivät luonnollisesti pysty tehdä sopimuksia jokaisen toimijan kanssa erikseen. Tästä syystä suoratoistopalvelut käyvät äänitteisiin liittyvät neuvottelut yleensä suurten levy-yhtiöiden tai aggregaattorien eli musiikin digitaalisen jakelijoiden kanssa. Aggregaattoreita ovat esimerkiksi Distrokid, CD Baby, United Screens ja Tunecore. (Cooke 2021)

Saadakseen musiikkinsa suoratoistopalveluun, artistin tulee siis tehdä sopimus joko aggregaattorin tai sellaisen levy-yhtiön kanssa, jolla on mahdollisuus toimittaa äänite artistin puolesta haluttuihin palveluihin. Kun kyseessä on itsenäinen artisti ja välissä ei ole levy-yhtiötä, äänite ladataan suoratoistopalveluun aggregaattorin kautta, joka myöhemmin tilittää korvaukset artistille. Digitaalinen jakelu on maksullista ja jokaisella aggregaattorilla on oma hinnoitteluperiaatteensa. Jakelija saattaa veloittaa osuutensa joko ennakkoon tai ottaa prosentuaalisen osuuden äänitteen ansaitsemista korvauksista. Tämä riippuu aggregaattorin ja artistin välisestä sopimuksesta, mutta käytännössä äänitteen kuuntelusta tulleet korvaukset kuuluvat kuitenkin artistille kokonaisuudessaan. Lisää tietoa musiikin digitaalisesta jakelusta voi lukea Rytmimanuaalin aihetta käsittelevästä artikkelista.

Mikäli artisti on solminut niin sanotun perinteisen levytyssopimuksen, jossa levy-yhtiö kantaa taloudellisen riskin äänitteen tuottamisesta ja toimittaa äänitteen suoratoistopalveluihin, myös musiikin käytöstä tulleet tuotot kulkeutuvat ensin levy-yhtiölle. Artistin äänitteen tuotoista saaman korvauksen määrä riippuu tällöin sopimuksesta, jonka hän on solminut levy-yhtiön kanssa. Cooken mukaan artistin osuus tuotoista on tyypillisesti noin 25%, mutta se voi olla myös vähemmän. 

KORVAUSTEN JAKOPERIAATE

Moni musiikkia julkaiseva artisti tai musiikintekijä on varmasti miettinyt, kuinka paljon yhdestä striimistä tilitetään korvauksia yksittäiselle kappaleelle. Cooken mukaan tällaista hintaa ei ole olemassa, koska suoratoistopalveluiden maksamat korvaukset perustuvat niin sanottuun pro rata -malliin. Ville Vedenpää (2018) on kiteyttänyt Ylen julkaisemassa artikkelissa pro rata -mallin toimintaperiaatteen seuraavasti: 

“Siinä kuluttajien kuukausimaksut laitetaan samaan pottiin, josta rahat jaetaan kaikkien kuuntelukertojen mukaisessa suhteessa. Malli suosii niitä artisteja, joiden kuuntelijat käyttävät palvelua erityisen aktiivisesti – vaikka kaikki käyttäjät maksavat palvelusta saman verran.”

Yksittäisen kappaleen ansaitsema osuus perustuu siis siihen, kuinka paljon palvelulla on käyttäjiä eli kuinka paljon palvelu on tuottanut rahaa kuukaudessa ja kuinka paljon kyseistä kappaletta on striimattu suhteessa kaikkien palvelussa olevien kappaleiden kuunteluiden määrään. Koska sekä tilausten että kuuntelukertojen kuukausittainen määrä vaihtelee, yksittäiselle striimille on mahdotonta laskea täsmällistä rahallista arvoa.  

Cooke toteaa, että suurin osa suoratoistopalveluiden artisteille ja musiikintekijöille tilittämistä korvauksista on peräisin maksullisista palveluista, joista esimerkkinä on Spotify Premium. Vappu Auran (2020) kirjoittamassa artikkelissa sanotaan, että artistit ja musiikintekijät saavat tuloja myös maksuttomista tilauksista, jotka rahoitetaan mainostuloilla. Korvausten määrä riippuu pitkälti mainostulojen määrästä, jotka eivät ole kovin korkeita. Teoston lisensointijohtaja Markus Kaarto arvioi samassa artikkelissa, että maksuttoman tilin kautta kuunneltu kappale kerryttää korvauksia noin kymmenesosan siitä, mitä maksullisen tilin kautta tehdyt kuuntelut tuottavat. 

Cooke kertoo, että maksullisia Premium-tilauksia tarkastellaan valtioittain. Suoratoistopalvelun tehtävänä on joka kuukausi tutkia kunkin valtion osuus kokonaistuotosta eli käytännössä selvittää, kuinka paljon rahaa premium-tilaukset tuottivat kuukaudessa esimerkiksi Suomessa. Suomen tuottama osuus jaetaan kappaleiden kesken niille palvelun kokonaistuotosta lasketun prosentuaalisen osuuden mukaan. Tämä osuus jaetaan äänitteen oikeuksien edustajien eli levy-yhtiöiden ja aggregaattorien sekä teosten edustajien eli kustantajien ja tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Tuotto ei kuitenkaan jakaudu tasan kaikkien sopimuskumppanien kesken. Cooken mukaan on laskettu, että äänitteen oikeuksien haltija saa tuotoista noin 50-55%, teoksen oikeuksien haltija noin 10-15%. Suoratoistopalvelu pitää itsellään noin 30-35% tuotoista. 

ÄÄNITTEEN OSUUS 

Suoratoistopalvelu ei tilitä osuuksia suoraan jokaiselle oikeuden omistajalle, vaan sille taholle, joka on toimittanut kappaleen palveluun. Käytännössä tämä tarkoittaa levy-yhtiötä tai aggregaattoria. Levy-yhtiöt ja aggregaattori jakavat saamansa 55% osuuden yksittäisen raidan tuotoista artisteille perustuen siihen, mikä on levy-yhtiön tai aggregaattorin välinen sopimus artistin kanssa. Artistien sopimukset vaihtelevat paljon. Mikäli artisti tekee yhteistyötä itsenäisen jakelijan, kuten Tunecoren kanssa, artisti saa äänitteen oikeuksien haltijan 55%:n osuudesta kaiken itselleen. Jos artisti julkaisee musiikkinsa levy-yhtiön kautta, artistin osuus äänitteelle tilitettävästä 55%:sta on todennäköisesti vain neljäsosa, mutta se voi olla myös pienempi. (Cooke 2021)

TEOKSEN OSUUS 

Kun äänite ladataan suoratoistopalveluun levy-yhtiön tai jakelijan toimesta, äänitiedoston lisäksi palveluun toimitetaan myös metadata kappaleesta. Suomen musiikkikustantajien toiminnanjohtaja Jari Muikku (2017) on avannut metadata-käsitteen seuraavalla tavalla: 

“Äänitetiedostoihin liittyvä tieto äänitteen sisältämistä teoksista, esityksistä ja oikeudenomistajista eli säveltäjistä, sanoittajista, sovittajista, musiikkikustantajista, esittävistä taiteilijoista ja äänitteiden tuottajista sekä äänitteestä tuotteena.”

Jotta tuotot on mahdollista toimittaa tekijänoikeuksien haltijoille, äänite ja sen sisällä oleva teos täytyy tunnistaa. Tunnistaminen tapahtuu ISRC-koodin avulla, joka on kyseisen tallenteen yksilöllinen tunniste. Musiikkituottajat – IFPI Finland ry on taho, joka hallinnoi ISRC-koodien käyttöä Suomessa ja heidän verkkosivuillaan on selostettu kattavasti, mikä ISRC-koodin tehtävä käytännössä on ja mistä asioista sen rakenne muodostuu. 

Cooke mukaan suoratoistopalvelu tunnistaa ISRC-koodin avulla äänitteen, mutta ei sen sisältämää teosta. Näin ollen yksittäisen raidan osuus tilitetään äänitteen oikeuksien haltijalle, koska se on taho, joka on ladannut raidan palveluun. Suoratoistopalvelu, kuten Spotify, toimittaa teoksen oikeuksien edustajille eli tekijänoikeusjärjestöille listan kaikista niistä kappaleista, joita on striimattu kuukauden aikana. Tekijänoikeusjärjestöt käyvät tiedot läpi ja tunnistavat listasta ne teokset, joiden oikeuksia hallinnoivat. Tämä tapahtuu vertaamalla ISRC-koodia teoksen tunnisteeseen eli ISWC-koodiin. Jari Muikun (2017) laatimassa Musiikkitiedostojen metadata -selvitystyössä avataan tarkemmin sekä ISRC- että ISWC-koodin muodostumista.

Cooke toteaa, että nykyisin myös kustantajilla saattaa olla sopimus teosten käytöstä suoratoistopalveluiden kanssa. Kustantaja hallinnoi kuitenkin vain teosten tallentamiseen liittyviä oikeuksia, joten sen tarvitsee tehdä yhteistyötä myös tekijänoikeusjärjestön kanssa, jotta myös teoksen esittämiseen liittyvät oikeudet huomioidaan sopimuksessa. Tekijänoikeusjärjestön ja kustantajan välinen sopimus on tyypillisesti olemassa jo ennen kuin neuvottelut suoratoistopalvelun kanssa aloitetaan. Kustantaja ja tekijänoikeusjärjestö laskuttavat suoratoistopalvelua teosten käytöstä ja tilittävät tuotot musiikintekijöille perustuen joko kustannussopimukseen tai tekijänoikeusjärjestön jakoperiaatteeseen. 

YHTEENVETO 

Suoratoistopalvelu tarvitsee sopimuksen sekä äänitteen että teosten oikeuksia edustavan tahon kanssa, jotta musiikki on mahdollista ladata palveluun. Äänitteen oikeuksista suoratoistopalvelu neuvottelee joko levy-yhtiön tai digitaalisen jakelijan eli aggregaattorin kanssa. Äänitteen kuunteluista kertyneet korvaukset tilitetään taholle, joka on toimittanut musiikin palveluun eli käytännössä levy-yhtiölle tai aggregaattorille. 

Levy-yhtiö maksaa artistille korvauksen musiikin käytöstä levytyssopimuksessa sovitun prosenttimäärän mukaisesti. Myös äänitteellä esiintyvien taitelijoiden osuus korvauksista määräytyy levy-yhtiön ja taiteilijan keskinäisellä sopimuksella. 

Itsenäisesti julkaisevat artistit saavat tulonsa aggregaattorin kautta. Aggregaattori toimittaa musiikin käytöstä kertyneet tulot edustamilleen artisteille perustuen aggregaattorin ja artistin väliseen jakelusopimukseen. 

Teosten oikeuksia hallinnoivat tekijänoikeusjärjestöt sekä kustantajat, jotka tunnistavat hallinnoimansa teokset suoratoistopalvelun lähettämistä kuukausiraporteista ja laskuttavat suoratoistopalvelua musiikin käytöstä sopimuksen mukaan. Laskutetut korvaukset tilitetään tekijöille Teostolle toimitetun teosilmoituksen tai kustannusyhtiön kanssa solmitun kustannussopimuksen mukaisesti. 

Suoratoistopalvelu pitää itsellään 30-35% tuotoista. Äänitteen oikeuksien edustajalle maksetaan 50-55% ja teoksen oikeuksien edustajalle 10-15%. Alla oleva kuva havainnollistaa visuaalisesti eri toimijoiden osuudet ja korvausten kulkeutumisen.

LÄHTEET

Aura, V. 4.9.2020. Paljonko Spotifysta tienaa? Näin kertyvät musiikin korvaukset digikanavista. Teosto. Verkkosivu. Viitattu 9.8.2021. Saatavana: https://www.teosto.fi/teostory/paljonko-spotifysta-tienaa-nain-kertyvat-musiikin-korvaukset-digikanavista/

Cooke, C. & Muikku, J. TeostoTalks: Tulot digitaalisilla alustoilla – miten ja kenelle?. 22.5.2021. YouTube video. Teosto. Viitattu 5.8.2021. Saatavana: https://www.youtube.com/watch?v=JJRACWrYe-s

Gramex. Korvausten tilittäminen. Verkkosivu. Viitattu 28.7.2021. Saatavana: https://www.gramex.fi/portfolio-items/korvausten-tilittaminen/ 

Gramex. Tietoa Gramexista. Verkkosivu. Viitattu 27.5.2021. Saatavana: https://www.gramex.fi/tietoa-gramexista/

Gramex. Gramexin tilityssäännöt. Viitattu 28.7.2021. Saatavana: https://www.gramex.fi/wp-content/uploads/2018/10/Tilityssaannot_final_2021_fi_low.pdf

Musiikkituottajat – IFPI Finland ry. ISRC-tietoa äänitteiden tuottajille. Viitattu 2.9.2021. Saatavana: https://www.ifpi.fi/isrc/isrc-tietoa-aanitteiden-tuottajille/

Muikku, J. 25.9.2017. Musiikkitiedostojen metadata. Digital Media Finland Oy. Raportti. Viitattu 2.6.2021. Saatavana: https://musiikintekijat.fi/sites/default/files/metadata_170925_final.pdf

Musiikkikustantajat. Mitä musiikkikustantaja tekee?. Verkkosivu. Viitattu 27.5.2021. Saatavana: https://www.musiikkikustantajat.fi/tietoa/mita-musiikkikustantaja-tekee/

Suomen Muusikkojen Liitto ry. 12.9.2017. Musiikin suoratoisto 2.0. Artikkeli. Viitattu 12.8.2021. Saatavana: https://www.sttinfo.fi/tiedote/musiikin-suoratoisto-20?publisherId=25216567&releaseId=63197233

Vedenpää, V. 21.2.2018. Spotify raotti salaisuuden verhoa: käyttäjämaksut valuvat suosituimpien poppareiden taskuun. Yle. Artikkeli. Saatavana: https://yle.fi/uutiset/3-10085321

 

Toimittanut: Johanna Ahonen
Artikkelikuva: Jenna Kansanoja
Julkaistu: 10.9.2021

LUE MYÖS: