MUSIIKKIVIDEO ARTISTIN JA YHTYEEN BRÄNDITYÖKALUNA

Musiikkivideoilla on iso merkitys artistin brändäyksessä. Musiikkivideo on usein yleisön ensikosketus artistin visuaalisuuteen promokuvien lisäksi. Musiikkivideon tuotanto kannattaakin toteuttaa aina ajatuksella. Toimivalla musiikkivideolla on mahdollista luoda visuaalinen linja uransa alkuvaiheessa olevalle artistille tai antaa pidemmälle urallaan edenneelle artistille mahdollisuus vahvistaa imagoaan tai luoda nahkansa uudestaan.

Tässä artikkelissa käsitellään musiikkivideon tuotantoa ja sisältöä ohjaajan näkökulmasta ja avataan musiikkivideon merkitystä artistin brändityökaluna. Artikkelin tarkoitus on antaa artistille eväitä tekijöiden löytämiseen, kontaktointiin sekä yhteistyöhön. Sanalla artisti viitataan tässä artikkelissa sekä sooloartistiin että yhtyeeseen.

Artikkelia varten haastateltu Viivi Huuska on ohjaaja, jonka tunnistettavaa visuaalista tyyliä nähdään muun muassa Vesalan, SANNIn, Chisun, Cheekin ja monen muun kotimaisen eturivin pop-artistin musiikkivideoilla. Huuskan ohjaustöille ominaista on viettelevä ja värikäs maailma, joka kiinnittää katsojan huomion intiimeillä ja hypnoottisilla elementeillä. Huuska on ohjannut yli 20 musiikkivideota, jotka pureutuvat onnistuneesti siihen, mistä kappaleiden takana olevissa artisteissa on kyse.

Chisun Ikävä kappaleeseen tehty musiikkivideo tukee tyylillisesti artistin uran musiikillista ja imagollista käännekohtaa. Ohjaus: Viivi Huuska

MUSIIKKIVIDEON VOIMA

Lähtökohta musiikkivideon tekemiselle on hyvä valmiiksi hiottu kappale. Video on “liha musiikin ympärille”, kuten Huuska mainitsee. Videota kannattaa miettiä vasta, kun ydin eli musiikki on kunnossa ja sen presentointiin tarvitaan keinoja. Hyvä video tukee musiikkia ja alleviivaa kappaleen ja artistin ydintä. 

Video on oma taiteellinen teoksensa ja sen tekemistä kannattaa lähestyä samanlaisella kärsivällisyydellä ja panostuksella kuin kappaleen tuotantoa. Videon tarjoama visuaalinen maailma auttaa katsojaa pääsemään syvemmälle musiikkiin ja siksi videoon on tärkeää panostaa mielellään yhtä paljon kuin kappaleeseen itseensä. Musiikkivideota ei kannata tehdä vain sen takia, että on tapana tehdä videoita, sillä se saattaa pahimmassa tapauksessa kääntyä kappaletta itseään vastaan. Onnistunut video voi kuitenkin nostaa kappaleen sellaisiin korkeuksiin ja kuuntelukertoihin, joihin se ei olisi yksinään välttämättä yltänyt. Esimerkkinä tästä Huuska käyttää Pete Parkkosen Kohta sataa -kappaletta, jonka menestyksessä ja medianäkyvyydessä Huuskan ohjaamalla videolla oli merkittävä rooli.

Tarinankerrontaa ja tunnelmanluontia lavastuksen, puvustuksen ja näyttelijöiden avulla. Taiteelliselle ja maalailevalle kappaleelle tehdyn videon kuvamaailma heijastaa tekstin syvyyttä. Vesala – Mul ei oo lapsuudensankarii. Ohjaus: Viivi Huuska

Musiikkivideoilla on kappaleiden tarinan tukemisen lisäksi mahdollisuus kertoa ja konkretisoida yleisölle, mistä artistissa on kyse. Sillä voi luoda artistille visuaalisen imagon tai vahvistaa sitä. Jos artisti itse näkyy videolla, kannattaa ensimmäisenä panostaa puvustukseen, meikkiin ja muihin ulkoisiin tekijöihin. Nämä voivat olla esimerkiksi säännöllisessä käytössä olevia esiintymisasuja tai videokohtaisia asusteita. Lajityypistä riippuen, artistin itsensä ei ole välttämättä pakollista tai edes tarpeellista esiintyä videolla. Yleistäen esimerkiksi pop-maailmassa artisti itsessään on tuote, jolloin musiikin henkilöityminen on tärkeää, mutta rock- ja metalliskenessä on yleistä idolin sijasta myydä kuulijalle ja katsojalle tunnelmaa tai tarinaa. Toki esimerkkejä löytyy jokaisesta lajityypistä ja jos ei tunnu löytyvän, on artistin erottuvuuden eduksi hyvä rikkoa genrerajoja, jos se sopii artistin olemukseen.

Tunnelmien ja maailmojen rakentaminen sekä konventioista poikkeaminen avaa paljon lisämahdollisuuksia visuaaliseen ilmaisuun. Katsontakantaa on hyvä laajentaa siis pelkkää kappaleen esittämistä pidemmälle ja antaa tilaa kappaleen tarinan visualisoinnille. Artistin on hyvä pohtia ennakkoon mielessään videon katsojassa herättämiä ajatuksia. Minkälaisen kuvan katsoja saa artistista ensimmäisestä näkemästään videosta? Halutaanko katsojalle jättää esimerkiksi lämmin ja läheinen tai mahtipontinen ja jykevä tunnelma artistin olemuksesta? Onko artisti avoin ja helposti lähestyttävä vai mystinen ja etäinen? Videolla on mahdollisuus herättää vahvoja mielikuvia katsojalle ja tilaisuus saattaa mennä hukkaan, jos kuvataan pelkkä soittovideo, missä artistin persoonallisuus tai erikoisuudet eivät välttämättä nouse esille. Kappaleen tarinan kuvittamisen lisäksi kannattaa siis miettiä, miten video esittelee artistin katsojalle. Edellämainittuihin kysymyksiin on hyvä löytyä vastaukset artistilta itseltään, jotta musiikkivideoita suunnitellessa visuaalisen alan ammattilaiset eli ohjaajat ja kuvaajat pääsevät nostamaan artistista tämän ytimen esille.

MUSIIKKIVIDEON SISÄLTÖ JA SUUNNITTELU

Kun työ musiikkivideon parissa aloitetaan, Huuska kuuntelee mielellään itse kappaleen ensin puhtaalta pöydältä ja luottaa siitä luontaisesti herääviin mielikuviin. Sen jälkeen hän tutustuu artistin mahdollisesti hänelle valmistelemaan materiaaliin, kuten kappaleen tarinan synopsikseen ja mahdollisiin visuaalisiin esimerkkeihin. 

Jos artistilla itsellään on valmiita sisältöideoita, ne voi valmistella jo yhteydenottovaiheeseen, joko visuaalisesti tai tekstillä. Huuskan mielestä kuitenkin tärkeintä on osata ilmaista, mistä kappale kertoo. Se on ydin, minkä ympärillä ohjaaja työskentelee. Kun kappaleen sisältö on selkeä, sen ympärille voi rakentaa toimivan visuaalisen maailman, joka heijastaa artistin olemusta. Tällöin video muodostuu helposti persoonalliseksi ja artistin näköiseksi. Ohjaajan visio saattaa myös auttaa löytämään tai kiteyttämään artistin visuaalista minää. Ohjaajat ovat visuaalisuuden ja kuvakerronnan ammattilaisia ja siksi heidän ideoilleen kannattaa antaa kasvupohjaa ja kuunnella heidän näkemyksiään. Musiikintekijöiden luova työ on usein hyvin henkilökohtaista ja siksi ohjaaja saattaa ulkopuolisena tarkastelijana nähdä artistista ja kappaleesta sellaisia yksilöllisiä aspekteja, joille artisti itse saattaa olla sokea. Tämä ulkopuolinen tulkinta auttaa myös artistia itseään näkemään, millaisen kuvan hän antaa itsestään ulospäin. Näitä elementtejä kannattaa käyttää visuaalisen imagon luomisessa, sillä se, mikä tulee ihmisestä luonnostaan ja joskus tiedostamatta, on usein aidointa.

 

Visuaalisten elementtien merkitys on Huuskan mukaan ensiarvoisen tärkeää. Pelkät irralliset visuaaliset ideat, kuten esimerkiksi ketjujen tai maalin käyttö rekvisiittana ilman tarkoitusta eivät välttämättä kerro artistista ja kappaleesta mitään. On merkittävämpää, että artisti osaa kertoa itse omasta taustastaan sekä kappaleestaan. Ohjaaja voi visioida näiden kertomusten pohjalta visuaalisia koukkuja, jotka ovat paljon persoonallisempia ja mieleenpainuvampia kuin irralliset visuaaliset elementit ilman taustamerkityksiä. Huuska kertoo hakevansa ideoille pohjaa artistille merkityksellisistä asioista. Hän kuvailee toimintatapaansa “sisältä ulospäin tekemiseksi”, jossa artistin yksilölliset ydinasiat ohjaavat ulkoista visuaalisuutta. Huuskaa kiinnostavat esimerkiksi artistin henkilökohtainen historia, lapsuus ja erilaiset oikut, mitkä heijastavat tämän persoonaa. Artistin kanssa keskustelluista teemoista Huuska rakentaa usein useamman visuaalisen ympäristön tai tarinan, joilla videolle tuodaan monipuolisuutta.

Erilaisia visuaalisia maailmoja Mikael Gabrielin Löytäjä saa pitää videolla. Visuaalinen monipuolisuus videoilla pitää katsojan otteessaan. Ohjaus: Viivi Huuska

Vinkkejä videon sisältösuunnitteluun ohjaajan kanssa:

  • Kerro kappaleen ydin eli mistä biisi kertoo.
  • Mieti, mikä sinulle itsellesi on tärkeää ja mikä sinut määrittelee artistina.
  • Kiinnitä huomiota siihen, millaisen kuvan ohjaaja saa sinusta artistina. Tätä ulkopuolista näkemystä voi käyttää hyödyksi oman brändin rakentamisessa.

Huuskan mainitsemat lainalaisuudet ja suositukset pätevät myös indie-tasolla, mistä moni artisti aloittaa uransa. Indie-artistina rahaa ei ole välttämättä käytettävissä yhtä paljon ilman valmista yleisöä, levy-yhtiötä tai muuta rahoitusta, mutta pienelläkin budjetilla pystyy toteuttamaan laadukkaita videoita. Tärkeää on miettiä, mihin pienellä budjetilla pystyy ja pitää suunnitelmat oikean kokoisina ja panostaa niihin yksityiskohtiin, joihin budjetissa on varaa. Musiikkivideon rahoitus on aloittelevilla artisteilla haaste, mutta hyvin suunnitellun ja toteutetun musiikkivideon tuotantoon voi hakea takautuvasti tukea esimerkiksi kaupungin kulttuuriapurahahauissa. Musiikin edistämissäätiön AV-musiikkivideotukea on mahdollista hakea kuuden kuukauden sisällä musiikkivideon julkaisusta ja se voi olla enintään 50% tuotannon kuluista. Musiikkivideon tukirahoituksia hakee aina artisti itse.

OIKEAN OHJAAJAN LÖYTÄMINEN JA KONTAKTOINTI

Huuska rohkaisee artisteja lähestymään ohjaajia suoraan somen kautta. Monella ohjaajalla on somepreesensiä ja esimerkiksi Instagramissa on helppo tehdä ensikontakti. Kontaktointia ei kannata arastella, vaikka olisi vielä artistiuransa alkuvaiheissa. Huuska suosittelee kertomaan ennakkotietoina lyhyesti kappaleesta ja etenkin siitä, miksi artisti tavoittelee juuri kyseistä ohjaajaa videon tekijäksi ja mikä on videon arvioitu budjetti. 

Kappaleen kertojahahmon sisäistä kamppailua kuvaava taistelukohtaus toteutettiin soitto-osioiden rinnalle erillisenä kerrontatasona näyttelijöiden avulla. Toive jonkinlaisen taistelukohtauksen sisällyttämisestä videolle tuli yhtyeeltä jo kontaktointivaiheessa. Memoremains – Bring It On. Ohjaus: Tomi Salminen

Huuska korostaa tarkoituksellisuutta videon tekijän kontaktoinnissa. Hän itse toivoo, että yhtyeellä tai artistilla on selkeä syy, miksi juuri kyseistä ohjaajaa kysytään videon tekijäksi.  Kuten musiikissa, jokaisella ohjaajalla on oma kädenjälkensä ja tyylinsä, mikä vaikuttaa kokonaisvaltaisesti videoon ja siitä syntyviin mielikuviin. Siksi on tärkeää, että yhteyttä ottava artisti tietää, miksi juuri kyseinen ohjaaja olisi oikea tekijä heidän videolleen. Ohjaajan aikaisempiin töihin tutustuminen ja niissä itseä miellyttävien aspektien maininta kertoo ohjaajalle jo paljon siitä, minkälaista otetta videolle toivotaan. Ohjaajan on myös varma tarttua videoon, kun bändiltä löytyy luotto ohjaajan visioon. Ohjaajan aiempien töiden musiikillisia lajityyppejä on hyvä katsoa läpi sormien. Moni ohjaaja toivoo saavansa tehdä eri lajityyppien artisteille videoita ja siksi kannattaa rohkeasti kysyä esimerkiksi metalli-genren videoita tehnyttä ohjaajaa alternative-poppiin. Joskus harvoin ohjaaja saattaa itse kokea, ettei ole oikea tekijä kyseiselle videolle, mutta saadessaan käsityksen siitä, mitä artisti videolta hakee, hän osaa mahdollisesti ohjata artistin eteenpäin ja suositella toista tekijää videolle. Suora kontaktointi kannattaa siis aina.

Videon budjetti on hyvä kertoa heti kontaktointivaiheessa. Se vaikuttaa paljon videon toteutustapaan ja antaa ohjaajalle oikeat raamit lähestyä videon suunnittelua. Huuska korostaa, että alustava budjetti kannattaa aina mainita, vaikka se olisi pieni. Ilman budjettia hyvää videota voi olla vaikea toteuttaa, mutta selkeät raamit antavat ohjaajalle mahdollisuuden pohtia projektin toteutusta oikeista lähtökohdista ja ohjaaja pystyy myös mahdollisesti neuvoa, mistä videolle kannattaa hakea rahoitusta. Eri vaiheessa uraansa olevia ohjaajiakin löytyy, jotka saattavat lähteä mielellään toteuttamaan myös pienen budjetin videoita. Budjetti ei välttämättä määrittele lopputuloksen laatua. Tärkeintä on artistia ja kappaletta oikein edustava hyvä idea ja selkeä visio.

Punkmetal-yhtyeen videolla moukarin kanssa valssaa Moukka-hahmo, josta kappale kertoo. Mustavalkoisessa maailmassa näyttämömiehet kuljettavat pahviautoja taustalla korostaen teatteriasetelmaa ja yhtyeen huumoria. RiASA – Moukanmoukari. Ohjaus: Tomi Salminen

Kun yhteistyö aloitetaan, on hyvä pitää vähintään yksi suunnittelupalaveri, jossa ohjaaja voi keskustella kaikkien artistia edustavien tahojen kanssa eli kaikkien jäsenten (jos kyseessä on yhtye) tai artistin ja tuottajan kanssa, jos videon rahoitus tulee muualta kuin artistilta itseltään. Uran alkuvaiheilla artistilla harvoin on tuottajaa tai muuta rahoittavaa tahoa, jolloin videot maksetaan pääsääntöisesti itse. Tällöin artistin on itse helppo ottaa suoraan yhteyttä ohjaajaan ja alkaa yhdessä suunnitella videota. Kontaktointivaiheessa kannattaa kertoa yhtyeen tyylistä ja antaa kappaleita ohjaajalle kuultavaksi. 

Kun otat yhteyttä ohjaajaan/videon tekijään:

  • Kerro, miksi tavoittelet juuri kyseistä ohjaajaa videon tekijäksi
  • Kerro vähintään suuntaa antava budjetti
  • Kerro tiivistetysti kappaleesta ja itsestäsi artistina

Oikean ohjaajan löytäminen voi johtaa pitkäänkin yhteistyöhön, jos artistin ja ohjaajan kemiat kohtaavat ja artisti on tyytyväinen ohjaajan videolle välittämään visioon. Musiikkialalla voi helposti näyttää siltä, että artisti tekee luovan työn ja yhteistyökumppanit toimivat vain tuotannollisella tai hallinnollisella tasolla. Musiikkivideoiden tekeminen on kuitenkin ennen kaikkea luovaa yhteistyötä ja siitä kannattaa ottaa artistina kaikki irti. Onnistuneet musiikkivideotuotannot parhaimmillaan inspiroivat ja antavat uusia ideoita artistille musiikin tekoon sekä syventävät artistin luovaa työtä sekä brändiä. 

Kirjoittaja on ohjaaja ja kuvaaja, jolle visuaalinen tarinankerronta ja musiikkivideot ovat intohimo. 

 

Toimittanut: Tomi Salminen
Artikkelikuva: SANNI – Pettäjä. Ohjaus: Viivi Huuska

Lähteet: Haastattelu – Viivi Huuska 2022 

Julkaistu: 19.7.2022

LUE MYÖS: