Musiikkivideon tuotanto

Tässä artikkelissa avataan musiikkivideon tuotantoprosessi aina suunnittelusta editointiin. Haastateltavana asiantuntijana on valo- ja videokuvaaja Riku Männistö. Hän toimii yrittäjänä Hollannissa ja kuvaa työkseen musiikkivideoita, sosiaalisen median sisältöä yrityksille sekä muun muassa häitä ja potretteja yksityisasiakkaille. 

Männistö on ollut tekemässä musiikkivideoita ulkomaisille artisteille, joista esimerkkeinä mainittakoon Tujamo, Lucas Vane, Frenchie B sekä Yuno Verse. Suomessa hän on sekä ohjannut että kuvannut videoita muun muassa yhtyeille Be Silent, Carnalation sekä Red Raven Down. Männistö on opiskellut SeAMKissa mediatuotantoa ja OAMKissa liiketaloutta.

Musiikkivideon suunnittelu

Idea musiikkivideoon syntyy kuvattavasta kappaleesta. Hyvä tapa on kuunnella kappale muutamaan kertaan ja antaa intuition johdattaa jonkinlaiseen ideaan videon visuaalisesta sisällöstä. Kappaleesta syntynyt ensireaktio näkyy usein myös lopputuloksessa. 

“Ajattelen itse todella visuaalisesti ja mietin biisistä avainkohtia nimenomaan sen kautta, miltä omassa mielessä kappaleen tiettyjen kohtien kuuluisi näyttää. Tarinaa on helppo alkaa rakentamaan näiden kiintopisteiden ympärille”, Männistö kertoo. 

Asiakkaan omalla näkemyksellä on suuri merkitys videon suunnittelussa ja musiikkivideon tekijän osallisuus ideointiin vaihtelee projektista riippuen. Männistöllä on tapana kysyä asiakkaalta, minkä viestin tai tunteen asiakas haluaa videon katsojissa herättävän. Mitä pidemmälle viety ajatus asiakkaalla itsellään on videon juonesta ja sisällöstä, sitä tärkeämpää on, että videon tekijä osaa kuunnella asiakasta ja löytää keinot toteuttaa tavoitteena oleva visio. 

Tuotantoprosessin eteneminen 

Musiikkivideon tuotantoprosessin eteneminen riippuu pitkälti tuotannon koosta, tavoitteista sekä siihen käytettävästä budjetista. Männistö kertoo, että suuremmissa projekteissa laaditaan usein tarkat ja virallisen näköiset suunnitelmat sekä moodboard, missä juoni voi olla kuva kuvalta purettu ja esimerkiksi mietitty, mitä linssin pituutta käytetään. Tällaisissa projekteissa asiakkaana saattaa olla levy-yhtiö eikä suoraan itse artisti. 

“Tämä on mielestäni tapa, missä isommalla rahalla maksetaan siitä, että tiedetään varmasti, mikä lopputulos saadaan”, Männistö toteaa. 

Pienemmän budjetin tuotannoissa ei Männistön mukaan ole oikeaa tai väärää tapaa edetä. Tärkeintä on, että keskusteluyhteys toimii asiakkaan ja tekijän välillä. 

Budjetointi 

Musiikkivideon suunnitteluun vaikuttaa myös videon tekoa varten varattu budjetti. Hintataso vaihtelee, mutta Männistö arvioi, että hinnat liikkuvat 500-1500€ välillä, kun kyseessä on pienemmän budjetin video. Suuremman budjetin videoissa vaihtelua on luonnollisesti paljon enemmän, joten niille on vaikea esittää mitään standardia hinnastoa.  

Rahalla ei suoranaisesti saa tehtyä videon juonesta parempaa, mutta sillä voi hankkia tarinankerronnan tueksi parhaat mahdolliset olosuhteet, joihin ei ole välttämättä mahdollista päästä ilman rahallista tukea. Jos verrataan 1000 euron ja 10 000 euron videoita keskenään, Männistön mukaan kalliimmassa videossa panostetaan yleensä kalustoon sekä kokeneempaan henkilöstöön. Suuremmalla budjetilla on mahdollista palkata enemmän henkilökuntaa sekä vuokrata hinnakkaampia lokaatioita. 

Aikataulutus 

Musiikkivideoon vaadittava aika riippuu pitkälti videon tekoon osallistuvien henkilöiden kokemuksesta ja ammattitaidosta. Kuvausten lisäksi myös suunnittelu, editointi sekä mahdolliset muutokset vaativat aikaa. Männistö havainnollistaa, kuinka paljon aikaa musiikkivideon suunnitteluun ja kuvaamiseen voi kulua: 

“Asiakas voi nähdä varsinaisen työn olevan lähinnä vain itse kuvaustilanne. Jos päivän kuvaukset kestävät 8-10 tuntia, asiakas saattaa miettiä, mikä olisi esimerkiksi omaa päivätyötä vastaava bruttopalkka samalle tuntimäärälle. Todellisuudessa suunnittelu ja editointi voivat viedä videosta riippuen 2-4 kertaa kuvauksiin käytetyn ajan. Suunnitteluun käytettyä aikaa on todella vaikea edes mitata, koska sitä tekee passiivisesti omalla ajalla kaiken muun ohessa.”

Kuvausten jälkeen video editoidaan lopulliseen muotoonsa. Editointiin kuluva aika riippuu täysin videosta sekä mahdollisista muutoksista.

“On täysin mahdollista editoida simppeli video valmiiksi päivässä, mutta on myös mahdollista, että pelkkien muutosten aiheuttama yhteenlaskettu ylimääräinen odottelu vie yli päivän. Myös biisin pituus vaikuttaa paljon aikatauluun, sillä kahden ja puolen minuutin biisi on huomattavasti nopeampi editoida kuin kuuden minuutin biisi.”

Musiikkivideon tekijän kannattaa kertoa asiakkaalle suoraan, kuinka kauan aikaa eri työvaiheisiin voi kulua. Suunnittelun ja itse kuvausten lisäksi aikaa kuluu myös muutosehdotusten pohjalta tehtyihin muokkauksiin sekä videon valmiiksi saattamiseen. 

“Muutosten tekoon voi upota loputtomasti aikaa, mikäli muutoksia pyydetään yksi asia kerrallaan ja niitä tulee jatkuvasti. Jos muutoksia pyydetään viisi kertaa niin pelkkää odottelua on jo syntynyt 5-10 tuntia ja tähän päälle vielä se aika, mikä menee itse muutosten tekemiseen. Videon tallentaminen edit-ohjelmasta ja lataaminen pilveen voi viedä jo 1-2 tuntia.”

Asiakasta kannattaa ohjeistaa antamaan palaute ja muutosehdotukset kerralla, jolloin säästetään molempien osapuolten aikaa. 

“Tuskin kukaan kutsuisi putkimiestä tekemään viittä yksittäistä asiaa viitenä kertana erikseen”, Männistö toteaa. 

Avustajista on hyötyä kuvauksissa

Männistö kertoo käyttävänsä mielellään apuvoimia kuvauksissa, mikäli siihen on mahdollisuus. Pienen budjetin videoiden teossa Männistö pärjää pitkälti yksin, mutta hän kertoo työskentelyn olevan huomattavasti mukavampaa ja nopeampaa avustajien kanssa. Myös kustannukset pysyvät alhaisina, kun asiakas käyttää omia resurssejaan käytännön järjestelyihin, kuten esimerkiksi lokaatioiden, rekvisiitan ja näyttelijöiden hankintaan.

“Monessa lokaatiossa pelkästään tilavuokra voi maksaa saman verran, mitä bändi saattaa kuvitella koko videon maksavan”, Männistö havainnollistaa.

Videon sisältö sekä kuvaajan tekninen osaaminen määrittävät kaluston tarpeen

Männistön mielestä uransa alussa olevalle videon tekijälle paras tapa aloittaa kuvaaminen on toteuttaa ulkona kuvattu yksinkertainen “fiilisvideo”. Tämä onnistuu yhdellä kameralla sekä luonnonvalolla.

“Kun tekninen prosessin hallinta kehittyy ja oppii tunnistamaan itse, mitä hyötyä missäkin tilanteessa lisäkalustosta voi olla, mukaan on vähitellen helppo tuoda esimerkiksi valoja”, Männistö kertoo. 

On hyvä huomioida, että lisäkalusto saattaa rajoittaa kokemattoman kuvaajan luovaa ajattelua, koska hän joutuu keskittymään enemmän teknisiin ratkaisuihin sisällön sijasta. Toisinaan lisäkalustoa näkee käytettävän myös vain sen takia, että kyseessä on jokin uusi ja hieno keksintö. 

“Yhdessä vaiheessa dronet olivat tosi suosittuja ja niitä päädyttiin käyttämään liikaa vain siksi, koska ajateltiin, että on siistiä käyttää dronea, miettimättä palveleeko se mitenkään kerrottavaa tarinaa”, Männistö kertoo.  

Kaluston hankintaan tai vuokraamiseen kuluu myös rahaa. Männistö toteaakin, että pienen budjetin tuotannoissa on yleensä järkevintä käyttää olemassa olevaa kalustoa. Hänen mukaansa suuri osa moderneista kameroista tuottaa hyvää kuvanlaatua ja eroja löytyy lähinnä ominaisuuksista, kuten hämäräkuvauksen tasosta tai siitä, saako kameralla kuvattua 2x vai 4x hidastusta. Männistön mukaan kaluston hintaa ja kokoa tärkeämpää on se, miten sitä käyttää.

“Valojen kanssa pystyisi hifistellä vaikka miten pitkälle, mutta monesti mikä tahansa saatavilla oleva lamppu on parempi kuin liian pimeässä kuvaaminen.”

Toimeksiannoista kannattaa aina tehdä kirjallinen sopimus 

Sovitusta työstä kannattaa aina tehdä sopimus ja tämä pätee myös musiikkivideoiden tekoon. Männistö ohjeistaa, että sopimuksessa on hyvä mainita hinta, maksuaikataulu sekä kommenttikierrosten määrä. Maksuaikataulusta Männistö toteaa seuraavasti: 

“Yleinen hyvä tapa on sopia maksettavaksi 50% summasta etukäteen ja 50% jälkikäteen, että kuvaaja saa katettua mahdolliset kalustovuokrat sekä maksettua ihmisille, mikäli kuvauksissa on mukana palkattua apuvoimaa.”

On hyvä pitää mielessä, että sopimus suojaa molempia osapuolia; videon tekijä varmistaa sopimuksella oman elantonsa ja asiakas varmistaa, että saa sitä, mitä tilaa. Männistö kertoo esimerkin tapauksesta, jossa häneltä jäi saamatta osa sovitusta summasta: 

“Itselle on käynyt kerran tapaus, että asiakas ei lopulta maksanut kokonaan sovittua summaa ja on tällä hetkellä kadonnut jäljettömiin. Sopimusten teko ja ehdoista neuvottelu voi olla tapauksesta riippuen epämiellyttävää, mutta vielä inhottavampaa on riidellä maksusta tai lopputuloksesta sana sanaa vastaan.”

Kaikessa yksinkertaisuudessaan sopimukseen on hyvä kirjata ketkä sopivat, mitä sopivat, millä aikataululla ja pelisäännöillä. Männistö toteaa, että sopimuksen kattavuus ja tarkkuus korreloi yleensä liikkuvan rahamäärän kanssa ja myös odottamattomiin tilanteisiin kannattaa varautua: 

“On hyvä sopia etukäteen toimintatavat tilanteeseen, jossa ulkopuolisista syistä (sää, pandemia, viranomaisrajoitukset, onnettomuudet) kuvauspäivän toteutus ei onnistu, jos asiakas ei koe saavansa sitä mitä on luvattu tai jos jostain aiheutuu ylimääräisiä odottamattomia kuluja.”

Musiikkivideosta tehty traileri on oma yksilöllinen teoksensa 

Nykypäivänä on tyypillistä, että artisti julkaisee sosiaalisessa mediassa trailerin eli lyhyen katkelman tai koosteen varsinaisesta musiikkivideosta. Kyseessä on markkinointikikka, jolla herätetään fanien kiinnostus tulevaa julkaisua kohtaan. Männistö suosittelee sopimaan videon tekijän kanssa etukäteen, että sisältyykö trailerin leikkaaminen videon hintaan. 

“Yleinen väärinkäsitys tuntuu olevan, että trailerin tekemiseen ei mene kuin pari minuuttia, mikä voi pitää paikkansa, jos vain irrottaa pätkän valmiista videosta ja kutsuu sitä traileriksi”, Männistö toteaa.

Männistön mukaan hyvä traileri vaatii usein enemmän ajatustyötä, kun biisistä valitaan sopivat kohdat, suunnitellaan äänimaailma ja mukaan lisätään ylimääräistä grafiikkaa sekä ääniefektejä. Männistö sanoo, että edellä mainittuja asioita ei välttämättä edes huomaa, jos ei näe samaa pätkää ilman tehtyä lisätyötä. 

Trailerin uploadaaminen pilveen sekä asiakkaan toivomat mahdolliset muutokset vievät aikaa. Männistön mukaan asiakkaan on hyvä myös tiedostaa, että sama video ei välttämättä toimi sellaisenaan jokaisella alustalla, jolloin videon tekijä saattaa joutua tehdä useita versioita samasta trailerista. Mikäli tästä ei ole sovittu etukäteen, tekijälle voi helposti kertyä pari tuntia ylimääräistä palkatonta työtä. Tämä ei itsessään ole iso asia, mutta toistuvana se ei käy mitenkään järkeen työtä elannokseen tekevälle. 

Kunnioita videon tekijän kädenjälkeä

Videoiden muokkaaminen on tehty helpoksi nykypäivänä. Asiakas saattaa ajatella, että ei halua vaivata videon tekijää pienillä muutostöillä saati maksaa lisähintaa niistä, jolloin houkutus materiaalin omatoimiseen muokkaamiseen on suuri. Kyseessä on kuitenkin videon tekijän työn ja taidon näyte, joten ennen kuin kajoaa toisen tekemään videomateriaaliin, asiasta on hyvä ainakin sopia. Myös Männistö on samaa mieltä asiasta: 

 “Videon tekijän näkökulmasta se pahimmassa tapauksessa näyttää siltä, että asiakas on mennyt tekemään materiaalista jotain tosi halvan ja amatöörimäisen näköistä ja kyseisen materiaalin katsoja voi saada käsityksen, että tämä on ammattilaisen kädenjälki. Sama asia kuin valokuvaajana antaisit asiakkaalle kuvan, jonka asiakas myöhemmin rajaa huonosti ja laittaa räikeän filtterin päälle. Se ei kuvasta enää tekijän kädenjälkeä. Asiasta olisi siis hyvä sopia etukäteen.”

Editointiohjelmat

Männistö käyttää itse ja suosittelee DaVinci Resolvea leikkaamiseen. Kyseisestä ohjelmasta on saatavilla ilmainen versio, joten käytön aloittaminen on helppoa. 

“Aiemmin käytin pitkään Adobe Premiereä, joka on myös erittäin pätevä. Syy Resolveen vaihtamiselle oli hinta, sillä Adoben softat ovat kuukausimaksullisia”, Männistö toteaa. 

Riku Männistön neuvot musiikkivideon suunnitteluun

  1. Mieti mitä haluat videolla viestiä. Onko biisillä jokin sanoma vai halutaanko sillä herättää jotain tiettyjä tunteita tai ajatuksia? 
  2. Kiteytä omat motiivisi. Myös videon tekijän on helpompi alkaa työstää videota, kun hänellä on selkeä käsitys tavoitteesta. 
  3. Budjetoi. Hyödynnä olemassa olevat resurssit esim. lokaatioissa, rekvisiitassa, lavasteissa ja puvuissa 
  4. Päätä lokaatio. Mieti, minkälainen lokaatio tukee videon sanomaa ja tavoitetta. 
  5. Sovi työnjako. Videon tekijän kanssa on hyvä tehdä selväksi, kuka hoitaa ja mitä. 
  6. Mieti esiintymistyyli. Mitä haluat viestiä esiintymisellä. 
  7. Valmistaudu henkisesti esiintymiseen. Videolla asiat monesti saattavat näyttää vähän lattealta verrattuna siihen, miltä itse tilanteessa tuntuu. 

Männistö toimi kuvaajana Tujamo & Lukas Vanen musiikkivideolla “Drop It”.

Haastattelu: Johanna Ahonen
Kuva: Riku Männistön arkisto
23.9.2020

LUE MYÖS: