Näin valmistaudut musiikkialan valintakokeisiin 

Onko tavoitteenasi kouluttautua musiikkialalle? Tämän artikkelin tarkoitus on antaa vinkkejä musiikkialan oppilaitosten pääsykokeisiin valmistautumiseen. Artikkeliin on koottu tietoa valintakokeiden sisällöstä ja osaamisvaatimuksista sekä neuvoja kokeisiin valmistautumiseen. 

Valintakokeet muuttuvat vuosittain, joten huomioithan, että artikkelin sisältö on ohjeellinen. Koulutustarjontaa ja valintakokeiden sisältöä on avattu vuoden 2020 pohjalta. Musiikkialalla jokaisella oppilaitoksella on omat kokeensa sekä vuosittain päivittyvät ohjeet niihin valmistautumiseen. Lue aina haun kohteena olevan oppilaitoksen ja pääaineen päivitetyt valintakoeohjeet huolellisesti ja noudata niitä.

Haastateltavat asiantuntijat ja musiikkialan oppilaitokset

Artikkelissa keskitytään nimenomaan rytmimusiikin sisältöistä koulutusta tarjoavien oppilaitosten valintakokeisiin. Rytmimanuaali haastatteli artikkelia varten sekä kolmannen että toisen asteen oppilaitosten edustajia. Kolmannella asteen oppilaitoksella tarkoitetaan käytännössä yliopistoa tai ammattikorkeakoulua ja toisen asteen oppilaitoksella ammattiopistoa tai konservatoriota. 

Tampereen ammattikorkeakoulussa eli TAMKissa voi kouluttautua muusikon tutkintoon (AMK), jossa erikoistumisalana on musiikkiteatteri. Kyseessä on rytmimusiikin sisältöinen kolmannen asteen tutkinto. TAMKin edustajana on median, musiikin ja taiteen yksikön musiikkipedagogiikan lehtori ja opinto-ohjaaja Mirja Kopra

Metropolia ammattikorkeakoulusta valmistuu muusikoita (AMK) sekä musiikkipedagogeja (AMK). Muusikon koulutuksessa pääaineita on kaksi: esittäminen tai musiikin tekeminen ja tuottaminen. Musiikkipedagogin tutkinnossa pääaineita ovat soiton- ja laulunopetus sekä varhaisiän musiikkikasvatus ja taiteen soveltava käyttö. Metropolian edustajana toimii musiikin tutkinto-ohjelman koulutussuunnittelija Anna Finstad.

Pop & Jazz Konservatoriossa Helsingissä on mahdollista suorittaa musiikkialan perustutkinto tai musiikkituotannon ammattitutkinto. Musiikkialan perustutkinnossa vaihtoehtoina ovat musiikin ja musiikkiteknologian osaamisalat. Musiikkituotannon ammattitutkinnossa on kolme osaamisalaa: musiikin tuottaminen, laulun tekeminen ja musiikin managerointi, jonka opetusta ei kuitenkaan Pop & Jazz Konservatoriossa järjestetä. Rytmimanuaali haastatteli Pop & Jazz Konservatorion suunnittelupäällikkönä toimivaa Tapio Kalliota. 

Keski-Pohjanmaan Konservatoriossa voi suorittaa musiikkialan perustutkinnon suuntautuen joko pop&jazz-musiikkiin tai musiikintekijyyteen. Näiden lisäksi on mahdollista valita myös klassisen musiikin ja kansanmusiikin suuntautumisvaihtoehdot. Haastateltavana asiantuntijana toimii Keski-Pohjanmaan Konservatorion opinto-ohjaaja Juhani Koivisto.

Oppilaitosten edustajien lisäksi Rytmimanuaali haastatteli artikkelia varten myös Sonja Sallaa, joka opiskelee parhaillaan musiikkipedagogiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa eli JAMKissa. Sallalla on kokemusta sekä toisen että kolmannen asteen valintakokeista. 

Rytmimusiikin opiskelu Suomessa

Musiikin harrastaminen aloitetaan tyypillisesti jo lapsuudessa esimerkiksi soitto- tai laulutunneilla kotipaikkakunnan musiikkiopistossa. Aiemmasta harrastuneisuudesta on hyötyä, mikäli musiikista aikoo opiskella itselleen ammatti- tai korkeakoulututkinnon. Toisen asteen ammattitutkintoon valmistavia musiikin opintoja tarjoavat muun muassa konservatoriot ja ammattiopistot. Toisen asteen jälkeen musiikkialan opintoja voi jatkaa kolmannen asteen oppilaitoksessa eli joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Rytmimanuaalin sivuilta löytyy lista eri oppilaitoksista, jotka tarjoavat rytmimusiikin sisältöistä koulutusta Suomessa.

JAMKissa musiikkipedagogiksi opiskeleva Salla aloitti musiikin harrastamisen alakouluikäisenä Lappeenrannan musiikkiopistossa ja Taidekoulu Estradissa. Musiikin opiskelu jatkui ensin Tampereen konservatoriossa klassisella puolella, josta hän siirtyi opiskelemaan Jyväskylän Gradiaan valmistuen pop&jazz -muusikoksi. 

Saman tutkintonimikkeen alla voi opiskella erilaisia opintopolkuja. Esimerkiksi JAMKissa musiikkipedagogiksi valmistavia opintopolkuja on kolme: varhaisiän musiikinopettajan, musiikinohjaajan sekä instrumenttiopettajan opintopolut. Salla on tällä hetkellä musiikinohjaaja-linjalla pääinstrumenttinaan pop&jazz-laulu. Musiikinohjaaja-linja on mahdollistanut Sallalle enemmän didaktiikkoja sekä lisäopetusta sivusoittimeen ja erityisesti laulajalle hyödylliseen vapaaseen säestykseen. 

MUSIIKKIALALLE TYÖLLISTYMINEN 

Musiikkiala on siitä erityinen, että alalle voi työllistyä myös ilman koulutusta. Esimerkiksi monet levyttävät artistit tai muusikot eivät omaa lainkaan tutkintoa alalta, mutta voivat silti elättää itsensä musiikilla ja identifioida itsensä muusikoksi. Vaikka musiikin pariin työllistytään myös ilman alan koulutusta, tutkinto avaa työnhakijalle lisää vaihtoehtoja ja kaikkiin toimenkuviin ei ole edes mahdollista työllistyä ilman soveltuvaa koulutusta. Esimerkiksi musiikkialan opettajalta vaaditaan pääsääntöisesti musiikkipedagogin tutkintoa. 

“Musiikkipedagogi (AMK) tutkinnosta valmistunut voi toimia opettajana muun muassa taiteen perusopetuksen oppimäärän mukaisessa opetuksessa (musiikkikoulut, musiikkiopistot), kansalais- ja työväenopistoissa, musiikkialan ammatillisen toisen asteen koulutuksessa tai yksityisellä opetusalalla”, Finstad havainnollistaa.  

Tutkinnon lisäksi opiskelu kehittää omia taitoja sekä mahdollistaa verkostoitumisen alan muiden toimijoiden kanssa. Pop & Jazz Konservatoriossa työskentelevä Kallio on samaa mieltä siitä, että musiikkialan töihin ei välttämättä hakeuduta todistuksen perusteella, vaan merkityksellisempää on nimenomaan koulutuksen kautta hankitut verkostot sekä osaaminen. Keski-Pohjanmaan Konservatoriossa työskentelevä Koivisto lisää, että musiikkialan koulutuksessa harjoiteltavat esiintymis-, ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaidot ovat eduksi monenlaisissa tehtävissä.

VALINTAKOKEIDEN SISÄLTÖ JA ENNAKKOTEHTÄVÄT

Molemmilla koulutusasteilla valintakokeeseen sisältyy soveltuvuushaastattelun lisäksi teoria-, säveltapailu- ja instrumenttikoe. Sekä instrumenttikokeessa että suullisessa säveltapailukokeessa on yleensä mukana prima vista -tehtävä, jolla tarkoitetaan annetun melodian tai rytmin esittämistä ensi näkemältä nuoteista lukien. Valintakokeissa saattaa olla myös paikan päällä omaksuttavia tehtäviä, jotka edellyttävät hakijalta kykyä improvisoida.

Salla kertoo, että toisen asteen teoriakoe oli Jyväskylässä yhteinen kaikille huolimatta siitä hakiko klassiselle vai pop&jazz-linjalle. Kokeessa oli molempiin linjoihin liittyviä tehtäviä, joista sai valita mieleisensä ja kokonaispisteiden määrä ratkaisi. Toisin kuin konservatoriossa ammattikorkeakoulun teoriakokeessa tehtävät koostuivat Sallan mukaan vain kyseiseen linjaan liittyvistä tehtävistä. 

Valintakokeisiin sisältyy usein myös ennakkotehtäviä, joilla kartoitetaan hakijoiden osaamista ja soveltuvuutta alalle jo ennen varsinaista valintakoetta. Koiviston mukaan Keski-Pohjanmaan Konservatoriossa musiikintekijä-linjalle suuntautuvien hakijoiden tulee tehdä ennakkoon kaksi omaa sävellystä valintakoetta varten. Joissakin oppilaitoksissa osa hakijoista karsitaan jo ennakkotehtävien perusteella.

“Metropolian musiikin tutkinnon pääsykokeet muodostuvat ennakkotehtävästä ja valintakokeesta. Valintakokeeseen kutsutaan hakijat, jotka ovat suorittaneet ennakkotehtävän hyväksytysti”, Finstad kertoo. 

Metropoliassa tehtävien sisältö riippuu siitä, mihin pääaineeseen ja instrumenttiin hakee. Ennakkotehtävänä on tyypillisesti ollut musiikillinen näyte, joka taltioidaan joko äänitteelle tai videolle. Lisäksi hakijat ovat kirjoittaneet esseen. Mikäli haettavana pääaineena on musiikin tekeminen ja tuottaminen, kokeeseen sisältyy myös musiikkituotantoon ja -teknologiaan sekä säveltämiseen liittyviä tehtäviä, kuten oman taustanauhan valmistaminen. Varhaisiän musiikkikasvatus ja taiteen soveltava käyttö -pääaineen valintakokeessa testataan myös hakijan toimintaa ja vuorovaikutustaitoja lapsiryhmän kanssa. 

TAMKissa musiikkiteatterin (muusikko AMK) valintakokeissa korostuvat kolme pääaluetta: laulu, tanssi ja näyttämötyöskentely. Hakijat valmistelevat valintakoekutsun mukana tulevat tehtävät, joihin voi kuulua laulujen lisäksi myös monologi. Lisäksi valintakokeessa on “Näytä, mitä osaat” -osio, jossa hakijan on mahdollista tuoda esille oma henkilökohtainen erityisosaaminen. 

Salla kertoo, että ennakkoon tiedossa olevien tehtävien lisäksi ainakin JAMKissa on tyypillistä lähettää vielä paria päivää ennen valintakoetta lisätehtävä, jossa tarkoituksena on omaksua jokin kappale lyhyessä ajassa. Hän uskoo, että viime hetken muutoksilla testataan hakijoiden reagointi- ja muuntautumiskykyä alalle tyypillisiin vaihteleviin olosuhteisiin. 

VALINTAKOEKAPPALEET

Musiikkialan instrumenttikokeessa hakija esittää musiikkikappaleita omalla pääinstrumentillaan. Kappaleet voivat olla vapaavalintaisia tai ennakkoon määrättyjä. Myös haun kohteena oleva osaamisala tai pääaine saattaa vaikuttaa niin sanottuihin pakollisiin kappaleisiin. 

TAMKissa opiskelijoiden pääinstrumentti on aina musiikkiteatterilaulu ja valintakoekappaleista ainakin osan tulee olla näyttämömusiikkia. Metropoliassa instrumenttivaihtoehtoja on useampia ja kappaleet valitaan valmiista instrumenttikohtaisesta listasta, joka sisältää sekä kotimaista että ulkomaista musiikkia. 

Keski-Pohjanmaan Konservatoriossa pääsykokeessa esitetään yksi pakollinen kappale ja loput kappaleet hakija voi valita vapaasti. Koivisto toteaa, että toiselle asteelle haettaessa pääsykoekappaleiden tulisi olla vähintään musiikin perusopetuksen päättötasoisia. 

Pop & Jazz Konservatoriossa musiikin osaamisalan koulutuksen valintakokeissa hakija saa päättää ensimmäisen vaiheen kappaleen itse. Toisessa vaiheessa kappale päätetään oppilaitoksen lähettämästä instrumenttikohtaisesta listasta. 

“Kappaleet ovat yleisesti tunnettuja ja edustavat rytmimusiikin eri tyylisuuntia”, Kallio kertoo. 

Hän lisää, että muilla osaamisaloilla eli musiikkiteknologian, musiikin tuotannon tai laulun tekemisen osaamisaloilla ei ole pakollisia kappaleita ja hakijat esittävät tarvittaessa omavalintaisia kappaleita.

ARVIOINTIKRITEERIT

Kuten valintakokeiden sisältö myös arviointikriteerit vaihtelevat hieman riippuen haettavasta pääaineesta ja osaamisalasta. Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin sanoa, että valintakokeissa arvioidaan soitto- tai laulutaitoa, musiikinteorian ja säveltapailun hallintaa sekä prima vista- ja improvisaatiotaitoja. Joitakin eroavaisuuksia kuitenkin on. 

Kallion mukaan Pop & Jazz Konservatoriossa musiikkiteknologian osaamisalalla arvioidaan edellä mainittujen kriteerien lisäksi myös äänittämiseen ja äänentoistoon liittyviä taitoja. Musiikin tuottamisen osaamisalalla arviointi taas perustuu hakijan itse tuottamiin äänitteisiin ja laulun tekemisen osaamisalalla keskiössä ovat hakijan itse kirjoittamat laulut ja sävellykset.

TAMKin valintakokeet ovat kaksivaiheiset, joista ensimmäisessä arvioidaan hakijan teknistä osaamista, tulkintaa sekä musiikillista hahmottamista. Lisäksi kokeessa arvioidaan hakijan valmiuksia musiikkiteatteriopintoihin sekä tutkinnon suorittamiseen määritellyssä aikataulussa. Toisessa vaiheessa arvioidaan laulu-, tanssi- ja näyttelijäntyön taitoja ja hakijat myös haastatellaan. Hakijat saavat kaikista osa-alueista kirjalliset palautteet. 

Metropolian valintakokeessa arvioidaan myös hakijan yhtyesoittotaitoja eli sitä, kuinka hakija toimii säestävän yhtyeen kanssa ja ohjaa sitä. Lisäksi instrumenttikokeen arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. tulkintaan, improvisointiin ja yleiseen musiikilliseen ilmaisuun. Musiikin tekemisen ja tuottamisen pääaineeseen hakevilta arvioidaan myös esimerkiksi hakijan valintakoetta varten tekemän taustanauhan tekninen laatu. Tämän pääaineen valintakokeeseen on sisältynyt myös miksaamistehtävä, jossa arvioidaan paitsi tehtävän tekemistä annettujen ohjeiden mukaisesti, myös musiikillisten elementtien teknistä laatua.

Musiikkipedagogin tutkintoa tavoittelevilta hakijoilta arvioidaan musiikillisen monipuolisuuden lisäksi myös valmiuksia pedagogisiin opintoihin. Huomiota kiinnitetään ryhmässä toimimisen taitoihin, kommunikointitaitoihin ja valmiuksiin aloittaa pedagogiset opinnot. Varhaisiän musiikkikasvatuksen pääaineen kokeessa tarkastellaan myös hakijan luontevuutta lapsiryhmän kanssa, jolloin mm. kehonkieli ja itseilmaisu ovat arvioinnin kohteena. Hakijalta edellytetään laulutaidon lisäksi myös vapaan säestyksen taitoja pianonsoitossa, joita hän voi kehittää opintojen ohessa.

OSAAMISVAATIMUKSET VALINTAKOKEISS

Musiikkialalla valintakokeilla on pääsääntöisesti suurempi merkitys kuin aiemmin suoritetuilla tutkinnoilla tai koulumenestyksellä. TAMKin musiikkialan valintakokeita arvioivat lautakunnat eivät ole yleensä edes tietoisia hakijoiden taustoista, joten tutkintoja merkityksellisempää on osaaminen koetilanteessa. Taitojen puolesta musiikin opiskelijoilta edellytetään opintojen alussa musiikkiopiston päättötason hallintaa musiikinteoriassa. 

“Jos tulee hyväksytyksi pienemmällä osaamisella, niin meillä on kertauskurssi opintojen alussa”, Kopra kertoo.

Aiempi koulutus ja harrastuneisuus on lähes välttämätöntä, sillä hakijoilta edellytetään instrumentin hallinnan lisäksi myös musiikinteorian tuntemusta, jota harvemmin opiskellaan täysin itsenäisesti. Eri koulutusasteilla on myös erilaiset osaamisvaatimukset ja Sallan kokemuksen mukaan vaatimustason muutos oli selkeimmin havaittavissa juuri teoriakokeessa. 

Metropoliassa hakijalta edellytetään aina aiempaa osaamista musiikista sekä musiikin teorian perusteiden hallintaa. Teoriakokeessa osaamisen tulisi vastata taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista tasoa, joten ilman pitkäaikaista harrastuneisuutta ja musiikin opiskelua, opiskelupaikka tuskin aukenee. 

Kallio kertoo, että Pop & Jazz Konservatoriossa musiikkiteknologian osaamisalalla vaatimustaso on matalampi kuin musiikin osaamisalalla ja musiikkituotannon ammattitutkinnon pääsykokeessa teoriaosaamista ei arvioida. 

Vaikka aiemmilla tutkinnoilla ei ole niin suurta merkitystä musiikkialalla, hakijoiden tulee täyttää koulutusastetta koskevat yleiset hakukelposuuskriteerit. Kopra havainnollistaa hakukelpoisuuden tarkoittavan sitä, että TAMKiin hakevalta tulee löytyä toisen asteen tutkinto, kuten ammatillinen perustutkinto tai ylioppilastutkinto.

Metropolian musiikissa käytössä on myös niin kutsuttu harkinnanvarainen valinta, eli musiikin tutkinto-ohjelmaan opiskelijaksi voidaan ottaa myös henkilö, jolla ei ole muodollista hakukelpoisuuden antavaa toisen asteen tutkintoa, mutta jolla ammattikorkeakoulu katsoo olevan riittävät tiedot ja taidot ammattikorkeakouluopintoja varten”, kertoo Finstad. 

SOVELTUVUUS ALALLE

Sallan mielestä ammattikorkeakoulutason oppilaitoksissa sekä erityisesti instrumenttiopettaja-linjalla tulisi olla soveltuvuuskokeet, joissa hakijoiden soveltuvuutta alalle testataan myös psykologisin testein. Hän kokee, että lyhyt haastattelu ei anna täysin realistista kuvaa hakijan soveltuvuudesta, sillä hakija voi kertoa tilanteessa itsestään periaatteessa mitä tahansa. 

“Kaikki hyvät muusikot eivät ole kuitenkaan hyviä opettajia ja monelle opettaminen ei ole kovinkaan luontaista. Se vaatii kyllä mun mielestä tiettyjä luonteenpiirteitä”, Salla toteaa. 

Salla ehdottaa, että mallia voisi ottaa esimerkiksi kasvatustieteiden valintakokeista, joissa on erilliset psykologiset soveltuvuustestit. Instrumenttiopetus on usein erittäin henkilökohtaista ja opettaja saattaa olla sama jopa kymmenen vuoden ajan. Jos opettajana toimii alalle soveltumaton henkilö, hän saattaa olla haitaksi oppilaan kehitykselle. 

VALINTAKOKEISIIN VALMISTAUTUMINEN 

Pääsykokeisiin kannattaa valmistautua hankkimalla itselleen hyvää opetusta ja harjoittelemalla paljon. Oppilaitosten verkkosivuilta voi tarkastella aiempien vuosien valintakokeita ja esimerkiksi Metropolian verkkosivuille on listattu mallikokeen lisäksi myös kirjoja, joiden avulla voi harjoitella. 

Salla ohjeistaa keskittymään harjoittelussa erityisesti itselle heikompiin osa-alueisiin. Musiikinteoriaa hän kertasi aiempien vuosien valintakokeiden avulla, jotka löytyvät yleensä oppilaitosten verkkosivuilta. Oppilaitosten omien tehtävien lisäksi hän kertoo käyttäneensä harjoittelun tukena myös Tohtori Toonika -kirjaa, joka on musiikinteoriaa ja säveltapailua käsittelevä oppikirja. Itsenäisesti tehtyjen harjoitustehtävien jälkeen hän tarkistutti tehtävät tutulla musiikkiopiston opettajalla.

Myös haun kohteena oleva pääaine vaikuttaa siihen, mitä asioita kannattaa opiskella valintakoetta varten. Esimerkiksi TAMKiin pyrkiviä Kopra ohjeistaa harjoittelemaan erityisesti musiikkiteatterilauluja. Myös aktiivisesta harrastuneisuudesta näyttelemisen ja tanssin saralla on hyötyä. 

Koivisto toteaa, että Keski-Pohjanmaan Konservatoriossa jokaisen hakijan tulee hankkia itse nuotit pääsykoetta varten. Menettelytavat nuottien suhteen vaihtelevat oppilaitoksesta riippuen, mutta valmistautuessa kannattaa aina kiinnittää huomiota siihen, mitä koetilanteessa tarvitsee olla mukana. Mikäli kokeeseen sisältyy ennakkotehtäviä, hakijalta on myös löydyttävä tarvittava ohjelmisto ja muu välineistö niiden tekemiseen. 

JÄNNITYS VOI YLLÄTTÄÄ KOETILANTEESSA

Muun harjoittelun lisäksi Salla suosittelee valmistautumaan myös jännitykseen. Koetilanteessa on aina muita henkilöitä kuuntelemassa sekä arvioimassa suoritusta ja ulkopuolinen paine pääsääntöisesti lisää jännitystä. Jännitys auttaa keskittymiseen, mutta voi vaikuttaa suoritukseen myös negatiivisesti, jos sille antaa vallan. Jos esimerkiksi kuuntelutehtäviä harjoittelee vain yksin kotona, tilanne on erilainen kuin silloin, kun tilanteessa onkin joku muu läsnä. Jotta ulkopuoliseen paineeseen tottuu, on hyvä harjoitella jonkun muun kanssa yhdessä. 

“JAMKin kokeisiin treenattiin ja tehtiin niitä prima vistoja kaverin kanssa yhdessä, niin siinä oli vähän sellainen jännitystilanne päällä niissä harjoitteluissakin, niin sitten se ei tuu ihan niin shokkina”, Salla havainnollistaa. 

AIEMMALLA TUTKINNOLLA VOI OLLA VAIKUTUSTA OPISKELUPAIKAN SAAMISEEN

Oppilaitoksissa saattaa olla käytössään myös niin sanottuja kiintiöitä, joissa opiskelupaikoista osa on varattu ensikertalaisille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hakija, jolla on jo olemassa toisen asteen tutkinto, hakee uudelleen toiselle asteelle, häntä ei välttämättä lueta ensikertalaiseksi. Kaikissa oppilaitoksissa ei ole käytössä tällaisia kiintiöitä. Koivisto havainnollistaa, kuinka Keski-Pohjanmaan Konservatoriossa on yleensä toimittu: 

“Peruskoulupohjaisilla hakijoilla on oma kiintiönsä opiskelupaikoista ja heillä on pieni etu hakutilanteessa. Pääsykoe on kuitenkin ratkaiseva valinnoissa, joten negatiivista vaikutusta opiskelupaikan saamiseen kiintiöillä ei ole.”

Metropolian musiikin koulutuksessa kahteen pääaineeseen sisältyy ensikertalaiskiintiö. Pääaineissa musiikin tekeminen ja tuottaminen sekä varhaisiän musiikkikasvatus puolet opiskelupaikoista on varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. TAMKin musiikin koulutuksessa ensikertalaiskiintiö on 60%. 

SALLAN VINKIT VALINTAKOKEISIIN VALMISTAUTUVILLE

Aloita valmistautuminen ajoissa

Valintakokeita varten pyydetään toisinaan lähettämään äänite, joka kannattaa tehdä mahdollisimman pian, koska esimerkiksi omaa sairastumistaan ei voi ennakoida. Sairaana olo saattaa vaikuttaa yleisesti suorituskykyyn, mutta erityisesti laulajilla esimerkiksi äänen menettäminen voi pahimmillaan estää koko suorituksen. 

Tee itsellesi harjoittelusuunnitelma

Järjestelmällinen harjoittelu helpottaa keskittymistä ja mahdollistaa sen, että valmistautuminen ei jää viimeisille päiville. Tee yhtenä päivänä esimerkiksi kuunteluharjoituksia ja toisena harjoittelemaan kirjallisia musiikin teoriaan liittyviä tehtäviä. 

Varaudu viime hetken yllätyksiin 

Valintakokeisiin sisältyvät kappaleet kannattaa harjoitella hyvissä ajoin. Oppilaitokselta saatetaan lähettää vielä juuri ennen valintakoepäivää kappale, joka täytyy omaksua lyhyessä ajassa. Kun muut kappaleet ovat hyvin hallussa, niin viimeisinä päivinä on aikaa opetella mahdolliset ylimääräiset tehtävät. 

Suunnittele säestys etukäteen 

Mikäli valintakokeessa saa käyttää taustanauhaa tai säestäjää, käytä omaa säestystä. Oppilaitokset usein tarjoavat säestyksen paikan päällä, mutta uusien ihmisten kanssa soittaminen tai laulaminen voi olla yllättävän haastavaa ilman harjoittelua. Tällä tavoin voi vähentää omaa jännitystä, kun säestäjä ja tämän tapa soittaa on ennalta tuttu.

Ole itsellesi armollinen 

Mene kokeeseen hyvällä mielellä, tee parhaasi ja muista olla armollinen itseäsi kohtaan. Suorituksesi on paras mahdollinen, mitä pystyt kyseisenä päivänä tekemään ja se riittää. 

VUODEN 2021 YHTEISHAKU 

Ammatillisen koulutuksen kevään 2021 yhteishaku on käynnissä 23.2.-23.3.2021. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen suomen- ja ruotsinkielisten koulutusten yhteishaku on 17.3.-31.3.2021. Opintopolun verkkosivuilla on tarkemmat ohjeistukset yhteishakuun liittyen. 

Noudata hakiessasi aina oppilaitoksen omaa ja ajantasaista ohjeistusta sekä tehtävänantoa!

OPPILAITOSTEN VERKKOSIVUT

Metropolia
Tampereen ammattikorkeakoulu
Pop & Jazz Konservatorio
Keski-Pohjanmaan Konservatorio

Tutustu Rytmimanuaalissa myös muihin musiikkialan oppilaitoksiin

Toimittanut: Johanna Ahonen
Artikkelikuva: Jenna Järvi
Julkaistu: 29.1.2021

LUE MYÖS: