Omakustanneäänitteen kustannukset

Tässä artikkelissa käydään läpi omakustanneäänitteen tekemiseen ja julkaisemiseen liittyviä kustannuksia. Tarkoituksena on tarjota tukea ääniteprojektin kustannusten hahmottamiseen sekä herättää ajatuksia mitä kenties huomiotta jäänyttä työvaihetta tai palvelua projekti voisi vielä kaivata. Kustannuksia pohditaan lähtökohdasta, että kyseessä on bändin/artistin ensimmäinen julkaisu. Osa kertaluontoisista kustannuksista voidaan sivuuttaa seuraavien julkaisujen kohdalla.

Koska äänitteen toteutustapoja ja niiden variaatioita on lukemattomia, artikkelissa käsitellään euromääriä ainoastaan sellaisten kustannusten kohdalla, joista on mahdollista mainita yksiselitteinen hinta. Esimerkiksi studiohinnoista tai erilaisten osaajien palveluista ei ole mielekästä listata esimerkkejä, koska haarukka on lähes ääretön ja hinnoittelu elää lyhyelläkin aikajänteellä. Tutustu esimerkkihintoihin yritysten/tekijöiden nettisivuilla tai pyydä projektisi raameihin sopiva tarjous.

Koska artikkelin on tarkoitus kuvata koko ääniteprojektin kustannusten muodostumista, lähtökohta on, että kaikki palvelut ostetaan ulkopuoliselta. Tiettyjen aiheiden osalta tuodaan esille myös huomioita kustannustehokkuudesta. Artisteilta itseltäänkin usein löytyy osaamista vaikkapa teknisiin tai visuaalisiin asioihin, mitä hyödyntämällä voidaan joko keventää kustannuksia tai priorisoida budjettia niihin osa-alueisiin, joita ei ole mahdollista hoitaa itse.

KUSTANNUKSET

Esituotanto

Esituotannolla tarkoitetaan tässä kaikkea sitä, mikä tapahtuu ennen varsinaista studiosessiota, oli kyseessä sitten perinteisempi studioäänitys, konemusiikin tuotantosessio tai jotain siltä väliltä.

Esituotantosessio:

Huolella tehdyn äänitteen prosessiin kuuluu yleensä jonkinlainen esituotantosessio, jossa kirjoitettua materiaalia hiotaan ennen varsinaista äänitystä äänitystä/tuotantosessiota. Toteutustapoja tähän on monia. Jotkut tekevät tämänkin vaiheen studiossa, jotta sessiosta saadaan talteen laadukkaat demonauhat ja mahdollisesti samalla myös varsinaisessa sessiossa käytettävät ohjeraidat. Toiset taas pyörittelevät kappaleet treenikämpällä tai kotistudiossa kasaan. Mikäli projektiin on hankittu ulkopuolinen tuottaja, hän saattaa osallistua työskentelyyn jo tässä vaiheessa, mikä on hyvä huomioida kustannuksia arvioidessa. Demonauhojen tekeminen (jopa useampaan kertaan) on todennäköisesti tarpeen, jos tuottaja osallistuu prosessiin etänä.

Ohjeraitojen tekeminen:

Jos tuotantotapa pohjautuu päällekkäisäänityksiin, on usein tarpeen tehdä jonkinlaiset ohjeraidat, joiden päälle on mukava soittaa omat osuudet. Tyypillinen esimerkki on, että ensimmäisenä äänitysvuorossa oleva haluaa soittaessaan kuulla joitain muitakin soittimia onnistuakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Aina tukisoittimien soittaminen livenä ei ole mahdollista tai järkevää, joten tällaiset ohjeraidat saatetaan äänittää etukäteen, esimerkiksi esituotantosession yhteydessä tai vaihtoehtoisesti varsinaisen studiosession alussa. Etukäteen tehtävistä ohjeraidoista voi syntyä kustannuksia ja toisaalta studiolla tehtävät ohjeraidat pitää huomioida studioajan mitoittamisessa. Ohjeraidoissa ei tavoitella julkaisulaatua, sillä niitä ei yleensä äänitteelle jätetä, joten tässä kustannuksia voi minimoida melko helposti.

Tekniset valmistelut:

Ennen studiosessiota on järkevää huollattaa ja säädättää käytettävät soittimet. Esimerkiksi kielisoittimiin on hyvä vähintään uusia kielet, säätää intonaatio kohdalleen ja sähköisten kielisoittimien tapauksessa tarkistaa elektroniikan toimivuus. Rumpusetin kalvojen uusiminen ja mahdolliset hardwaren huoltotoimenpiteet ovat myös tyypillisiä studioon valmistautuvan toimenpiteitä. Studioon mukaan on hyvä hankkia vähintäänkin varakieliä ja rumpukapuloita, mutta tarvikelista voi paisua yllättävänkin pitkäksi. Joskus on tarpeen vuokrata lisää soitinkalustoa tai lisälaitteita, esimerkiksi jokin tietty kitaravahvistin tavoitellun soundin mahdollistamiseksi. Kaikesta tästä syntyy äänitteen tekemiseen pohjautuvia kuluja, jotka on syytä huomioida kokonaiskustannuksia hahmotellessa. Mikäli huoltotoimenpiteet ovat hallussa itsellä, voi kuluissa säästää ulkopuolisen työn osuudesta.

Checklist mahdollisista esituotannon kuluista:

  • Esituotantosessio
  • Tuottajan osallistuminen esituotantoon
  • Demonauhojen tekeminen
  • Ohjeraitojen tekeminen
  • Tekniset valmistelut, esim. soitinhuolto, kuluvien osien uusiminen
  • Lisäinstrumenttien/lisälaitteiden hankinta tai vuokraus

Lue lisää aiheesta:

https://rytmimanuaali.fi/esituotanto-ja-demottaminen-saran-biisintekija-joa-korhonen/
https://rytmimanuaali.fi/esituotanto-ja-demottaminen-swallow-the-sun-biisintekija-juha-raivio/
https://rytmimanuaali.fi/esituotanto-ja-demottaminen-khiddj-kridlokk/
https://rytmimanuaali.fi/studiotyo-valmistautuminen-studion-valinta-ja-studioon-saapuminen/

Kuva: Pixabay

Äänitys/tuotanto

Studio:

Studio voi tarkoittaa mitä tahansa oman olohuoneen nurkasta maailmanluokan huippuvarusteltuihin studiokomplekseihin. Kaikkia näitä yhdistää se, että studiosessiosta koituu yleensä jonkinlaisia kustannuksia. Kotistudion tapauksessa studioajan sijaan kuluja kertyy tarvittavien laitteiden, välineiden ja ohjelmistojen hankinnasta. Ulkopuolisen studion tapauksessa kustannus on yleensä ajankäyttöön perustuva. Liikuteltavalla studiokalustolla äänittäessä tarvitaan jokin sessioon soveltuva tila, mistä voi koitua vuokrakustannuksia. Jos artistilla tai bändin jäsenellä on riittävä osaaminen, on mahdollista myös varata kaupallinen studio edullisemmalla hinnalla (ns. lockout-sessio), jolloin asiaan kuuluu lyhyt perehdytys tilaan ja kalustoon, mutta ei äänittäjän palveluita session ajaksi. Näin pääsee hyödyntämään laadukasta tilaa ja/tai kalustoa hieman pienemmillä kuluilla. 

Äänittäjä:

Osaavan äänittäjän palvelut ovat olennainen osa äänitteen tekoprosessia. Kaupallisten studioiden kohdalla on tyypillistä, että studion hintaan kuuluu äänittäjän työ. Osa studioista tarjoaa vaihtoehtoista alempaa hintaa ns. lockout-sessioille. Lockout-käytäntö tarkoittaa, että studio luovutetaan vuokraajan käyttöön lyhyen perehdytyksen jälkeen eivätkä äänittäjän palvelut sisälly hintaan. Näin on mahdollista palkata äänittäjäksi oma luottohenkilö riippumatta siitä missä äänitetään. Huomaa, että kaikki studiot eivät tarjoa edullisempaa lockout-hintaa, jolloin omaa äänittäjää käytettäessä hänen palkkionsa tulee budjetoida vielä tavallisen studiohinnan päälle. Tällaisissa tapauksissa studion äänittäjä voi esimerkiksi toimia artistin oman äänittäjän apuna tai vastata kaluston/ohjelmiston operoinnista artistin äänittäjän keskittyessä taiteellisiin ja teknisiin ratkaisuihin. Hyvin tyypillinen esimerkki on, että halutaan työskennellä tutun, hyväksi todetun äänittäjän kanssa, mutta hyödyntää tietyn studion tilasointia ja/tai laitevalikoimaa.

Tuottaja:

Monissa projekteissa käytetään ulkopuolista tuottajaa. Tuottajan rooli vaihtelee tapauskohtaisesti ja se voi olla mitä tahansa artistia tukevasta valmentajahahmosta hyvinkin käytännönläheiseen tekijätyyppiin, joka osallistuu konkreettisesti säveltämiseen ja sovittamiseen. Voit perehtyä aiheeseen tarkemmin lukemalla esim. oheiset Jussi Jaakonahon artikkelit ”Mihin tuottajaa tarvitaan”. Oli rooli millainen tahansa, tuottajan käyttämisestä koituu yleensä kustannuksia, jotka on tarpeen huomioida budjetoinnissa. Joskus tuottaja voi toimia samalla myös äänittäjänä, jolloin ei tarvitse budjetoida kahden eri henkilön palkkioita. On kuitenkin tapauskohtaista, mikä on järkevä toimintatapa. Voi hyvinkin olla paras ratkaisu, että erillinen äänittäjä vastaa teknisistä ratkaisuista ja varsinaisesta studion operoinnista, jotta tuottaja voi keskittyä taiteelliseen sisältöön. Ei ole lainkaan poikkeuksellista sekään, että tuottajan työ tehdään pitkälti ennen studiosessiota ja hän on paikan päällä vain pienen osan sessioista, jos ollenkaan. Laajojen tai monimutkaisten äänityssessioiden tapauksessa (esim. sinfoniaorkesteri) voi olla jopa välttämätöntä, että teknisen työn tekee erillinen äänittäjä tai jopa useampi henkilö tuottajan keskittyessä ainoastaan sisältöön. 

Sessiomuusikot:

Äänityksissä saatetaan tarvita artistin oman panoksen lisäksi myös sessiomuusikoita, joista voi koitua kustannuksia esim. palkkioiden ja matkakustannusten muodossa, joskus jopa erillisestä studiosta aiheutuvia maksuja. Vaikka kyse olisi bändistä, jossa lähtökohtaisesti äänitteelle päätyvät osuudet soitetaan jäsenten toimesta, välillä halutaan käyttää instrumenttia, jonka soittamiseen jäsenillä ei ole osaamista, jolloin kustannuksia saattaa jälleen muodostua.

Soitinteknikot:

Joskus studiosessioihin palkataan erillinen soitinteknikko tai useampi. Suurissa tuotannoissa voi olla jokaiselle instrumentille oma teknikkonsa, mutta jo ensimmäistä omakustannejulkaisuaan tekevänkin bändin kohdalla voi olla järkevää hyödyntää vaikkapa rumputeknikon palveluita. Rumpusetti on erinomainen esimerkki, sillä sen saaminen erinomaiseen äänityskuntoon ei ole aivan helppo tehtävä ja siitä pitäisi myös suoriutua ripeästi, jotta studioaikaa ei kuluisi tarpeettoman paljon. Rumputeknikon käyttäminen kuuluu setin lähtösoundissa ja voi olla merkittäväkin tekijä julkaisun kokonaissoinnille. Teknikkoa hyödyntämällä voi jopa säästää kustannuksissa, jos hänen avullaan äänityksissä päästään merkittävästi nopeammin itse asiaan. Soitinteknikkoihin budjetoidessa kannattaa arvioida tarvitaanko heidän palveluitaan vain session alussa vai olisiko kattavampi läsnäolo tarpeen.

Checklist äänityksen/tuotannon mahdollisista kuluista:

  • Studion hinta (studion tai muun äänitystilan vuokra)
  • Kulut äänittäjän palveluista
  • Kulut tuottajan palveluista
  • Kulut sessiomuusikoiden käyttämisestä
  • Kulut soitinteknikoiden palveluista
  • Varaosat ja kuluvat osat, esim. kielet, kapulat, rumpukalvot

Lue lisää aiheesta:

https://rytmimanuaali.fi/studiotyo-aanitysvaihe-ja-aanittamisen-jalkityot/
https://rytmimanuaali.fi/jussi-jaakonaho-mihin-tuottajaa-tarvitaan/
https://rytmimanuaali.fi/mihin-tuottajaa-tarvitaan-2/
https://rytmimanuaali.fi/jussi-jaakonaho-mihin-tuottajaa-tarvitaan-osa-33-tuottaja-ei-ole-bandin-ylimaarainen-jasen/
https://rytmimanuaali.fi/laulujen-aanittaminen-kotistudiossa/

Kuva: Jaakko Höykinpuro

Jälkituotanto

Editointi:

Kun äänitykset ovat purkissa, raidoille täytyy yleensä tehdä ainakin jonkin verran editointia. Tuotannon estetiikasta ja toimintatavoista riippuen editoinnin määrä on joskus hyvin vähäinen, mutta joissain tapauksissa se on paljonkin aikaa vievä työvaihe, josta voi koitua erillisiä kustannuksia. Tapauksesta riippuen editointi tulee joko huomioida studioajassa tai teettää se erillisenä työvaiheena. Asiaa on hyvä selvittää etukäteen yllättävien kuluerien välttämiseksi. Yleinen väärinkäsitys on, että editointityö sisältyisi miksaajan palkkioon. Joskus näin toki voi olla, mutta sen varaan ei kannata budjettia laskea. Asiaan tulee kiinnittää erityishuomiota, jos äänityksen ja miksauksen tekevät eri henkilöt. Ottamalla asian hyvissä ajoin puheeksi studion/äänittäjän ja miksaajan kanssa, saadaan mahdollinen kustannus huomioitua budjetissa sekä suljettua pois ongelmalliset tilanteet materiaalin toimittamisesta miksaajalle. On olemassa myös tekijöitä, jotka tarjoavat editointia erillisenä palveluna. Toisaalta, editointi on äänenkäsittelytöistä kenties helpoimmin opittava työvaihe, joten perehtymällä asiaan itse on jälleen hyvä mahdollisuus minimoida kustannuksia.

Miksaaja:

Kun materiaali on äänitetty ja editoitu tarvittavissa määrin, alkaa miksaajan työ. Oli miksaaja sitten sama tai eri henkilö kuin äänittäjä/tuottaja, on miksaaminen yleensä oma erillinen kulueränsä. Nykypäivänä miksaamista tehdään paljon etänä, joten se on sijainnista riippumatta kustannustehokasta. Näin koko maan ja miksei koko maailmankin osaajat ovat verrattaen helposti saatavilla. Vaikka äänitetuotannon eri roolien merkitystä ei ole mielekästä vertailla keskenään, on miksaajaa valitessa hyvä huomioida, että miksaajan kädenjälki määrittää lopullista kuulokuvaa hyvin paljon. Kenties siksi varsinkin pop-musiikin parissa on melko tavallista, että albumin kappaleilla on eri miksaajia, jolloin pystytään hyödyntämään kunkin miksaajan erityisosaamista tietyn estetiikan tavoittelussa. Ei ole poikkeuksellista sekään, että single-julkaisujen miksaamiseen on budjetoitu enemmän kuin muiden, ns. albumiraitojen, miksaamiseen. Miksauksia budjetoidessa voi olla tarpeen huomioida myös mahdolliset vaihtoehtoisten versioiden teettämisestä aiheutuvat kulut. Vaihtoehtoversioita voivat olla esimerkiksi radio edit, taustanauhaversiot live-keikoille, singback-versio TV-esiintymisiin, mahdolliset muut karsitut versiot synkronointikäyttöön sekä instrumentaaliversio karaokekäyttöön. Joissain tapauksissa on tarpeen tehdä myös muita kuin stereomiksauksia, esimerkiksi 5.1 miksaus, joka voi olla merkittäväkin lisäkustannus.

Masteroija:

Kun miksaukset ovat valmiit, masteroija tekee niiden kuulokuvalle loppusilaukset ja laittaa julkaisun kappaleet soimaan hyvässä suhteessa keskenään sävyn, dynamiikan ja kokonaisvoimakkuuden näkökulmasta. Masterointiin kuuluu myös metadatan syöttäminen esimerkiksi CD:n tietoihin. Masteroija voi olla samakin henkilö kuin miksaaja, mutta aivan alan huiput ovat yleensä nimenomaan masterointiin erikoistuneita. Jotkin miksaajat hinnoittelevat masteroinnin osaksi miksausta, mutta lähtökohtaisesti on hyvä olettaa masteroinnin olevan erillinen kuluerä. Myös masteroinnin osalta tulee huomioida, että mahdollisten vaihtoehtoisten versioiden masteroituttaminen on usein lisämaksullinen palvelu. Vinyylijulkaisuille voi olla järkevää teettää erillinen analogisen formaatin puitteisiin sovitettu masterointi, mikä on yleensä oma kustannuseränsä.

Kaikkien fyysisten julkaisujen osalta on huomioitava toimittaako masteroija julkaisun masterin suoraan tuotantoon soveltuvassa muodossa, esimerkiksi DDP-levynkuvana. Mikäli näin ei ole, jonkun on sekvensoitava masteri, eli ”kasattava” se painotuotantoon soveltuvaksi. Tämä on yleensä maksullinen palvelu, jota tekevät masteroijien ohella myös osa painatusfirmoista. Pelkän digitaalisen julkaisun tapauksessa tätä asiaa ei tarvitse huomioida.

Checklist jälkituotannon mahdollisista kuluista:

  • Editointi (kuka tekee ja maksaako erikseen?)
  • Miksaus (ja mahdollisten vaihtoehtoversioiden tekeminen)
  • Masterointi (ja mahdollisten vaihtoehtoversioiden tekeminen)
  • Tuotantomasterin tekeminen (jos fyysinen julkaisu ja masteroija ei pysty toimittamaan soveltuvassa muodossa)

Lue lisää aiheesta:

https://rytmimanuaali.fi/editointi-miksaaminen-ja-masterointi/
https://rytmimanuaali.fi/miksaussessiosta-kaikki-tehot-irti/
https://rytmimanuaali.fi/kaikki-valmiina-masterointiin/

Visuaalinen ilme

Kansitaide:

Julkaisun tekemiseen tarvitaan lähes aina kansitaidetta. Pelkän digijulkaisun tapauksessa riittää jakelijalle toimitettava kansikuva, mutta fyysisten julkaisujen kanssa on enemmän huomioon otettavaa. CD-julkaisuja on mahdollista teettää monenlaisena, yksinkertaisesta pahvitaskusta esimerkiksi kuusipintaiseen digipakiin. Vinyyliformaatillekin on olemassa erilaisia ja erikokoisia pakkauksia, jotka on syytä huomioida kansitaiteen teettämisessä. Tiedustellessasi kansitaiteen hintoja tekijöiltä, on hyvä olla julkaisuformaatit jo mahdollisimman tarkkaan tiedossa, jotta yllättäviltä lisäkuluilta vältyttäisiin. Tyypillisesti digijulkaisun kansikuvan saa halvemmalla kuin monisivuisen vihkon sisältävän CD-grafiikan. Huomaa myös, että on mahdollista teettää varsinainen visuaalinen sisältö yhdellä tekijällä ja sen taittaminen tuotantokuntoon erillisellä taittajalla/suunnittelijalla. Näin voidaan toimia vaikkapa, jos kansitaide halutaan teettää taidemaalarilla, jolla ei ole taittamiseen vaadittavaa osaamista tai välineistöä.

Logo:

Uudelle artistille logo tai muu tunnistettava materiaaleissa toistuva visuaalinen elementti saattaa tulla tarpeelliseksi viimeistään ensimmäisen julkaisun kohdalla. Elementti voi jäädä pitkäksikin aikaa artistin materiaaleihin, mutta sekin on yleistä, että sitä päivitetään aina kunkin julkaisun ilmeeseen sopivaksi. Logo on yleensä kansitaiteesta erillinen kustannuserä, joka tulee huomioida budjetoinnissa, mutta saman tekijän käyttäminen kumpaakin voi olla kustannustehokasta.

Promokuvat:

Julkaisun promootiossa on yleensä tarpeellista käyttää artistin promokuvia. Kuvat voivat olla joko yleisluonteisia, joita käytetään useamman julkaisun ajan tai erityisesti tietyn äänitteen teemaan sopivia ja sitä visuaalisesti täydentäviä kuvia. Tyypillisesti artistilla on käytössä jokin sosiaalisen median alusta tai useita sekä mahdollinen nettisivu, joiden sisällöissä kuville on myös käyttöä. Ensimmäisen julkaisun tullessa ajankohtaiseksi kuvia ei välttämättä ole vielä olemassa, joten niiden voidaan ajatella kuuluvan olennaisesti ääniteprojektin kustannuksiin.

Kuva: Envato Elements

Promokuvien toteutukseen tarvitaan vähintään kuvaaminen ja jälkikäsittely, mutta sisällöstä riippuen toteutus voi vaatia esimerkiksi tietynlaista tilaa, valaisua, rekvisiittaa, maskeeraajaa tai erilaisia tehosteita. Näistä kaikista saattaa koitua kuluja, jotka tulee huomioida budjetissa. Kuvaajan palkkioon vaikuttaa yleensä myös kuinka paljon hän osallistuu kuvien konseptin suunnitteluun ja käytännön toteutukseen. Omalla valmistelutyöllään artisti voi säästää merkittävänkin summan. Toimintatavasta riippumatta artistin kannattaa muodostaa oma visionsa siitä, mitä kuvilta haluaa. Näin voi kulujen optimoinnin ohella parantaa lopputulosta, mutta vähintäänkin helpottaa prosessia. Jos julkaisuun liittyen tehdään musiikkivideo, voi olla mahdollista ja joskus järkevääkin hyödyntää tilannetta ja puitteita myös promokuvien ottamiseen. Videon tai promokuvien toteutuksesta voi olla mahdollista hyödyntää materiaalia myös julkaisun kansitaiteessa. Sekä kustannustehokkuuden että käytännön kannalta on hyvä suunnitella visuaalista ilmettä kokonaisuutena.

Checklist visuaalisen ilmeen mahdollisista kuluista:

  • Kansitaide: suunnittelu, toteutus, taitto
  • Logo/muu tunniste-elementti
  • Promokuvat: kuvaus, tila, valaisu, jälkikäsittely, rekvisiitta, maskeeraus

Lue lisää aiheesta:

https://rytmimanuaali.fi/artistin-visuaalinen-ilme/
https://rytmimanuaali.fi/imago-ja-visuaalisuus-case-lapko/

Julkaiseminen ja jakelu

Tuottajatunnus:

Omakustanneartistin tulee hankkia oma tuottajatunnus. Sen voi hankkia yritys, artisti/bändi tai yksityishenkilö IFPI ry:ltä. Hinta tätä kirjoittaessa on 75€. Kyseessä on kertamaksu ja samalla tuottajatunnuksella voidaan toimia kaikkien tulevienkin julkaisujen kanssa. Huomioi, että äänitetuotannolle ja musiikkivideotuotannolle on erilliset tuottajatunnukset, joten budjetoi tarvittaessa kaksi tuottajatunnusta. Tarkemmat tiedot IFPI:n sivuilta: https://www.ifpi.fi/isrc/isrc-tietoa-aanitteiden-tuottajille/

Tekijänoikeusjärjestön asiakkuus (musiikintekijät):

Suomalaisen musiikintekijän luonteva valinta tekijänoikeusjärjestöksi on kotimainen Teosto. Tekijäasiakkaaksi liittyminen maksaa tätä kirjoittaessa 124€ ja se sisältää elinikäisen asiakkuuden. Asiakkuus on henkilökohtainen eikä se ole pakollinen, mutta ilman asiakkuutta ei myöskään saa Teoston tilittämiä säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille tilitettäviä tekijänoikeuskorvauksia. Tarkemmat tiedot Teoston sivuilta: https://www.teosto.fi/musiikintekijalle/liity-teostoon/

Muista tehdä kaikista kappaleista teosilmoitukset Teostolle niiden valmistuttua. Ilmoitusten tekeminen on maksutonta.

Tekijänoikeusjärjestön asiakkuus (äänitteellä esiintyvät taiteilijat ja tuottajat):

Suomalaiselle muusikolle ja/tai tuottajalle luonteva valinta tekijänoikeusjärjestöksi on kotimainen Gramex. Tuottaja ei tässä yhteydessä tarkoita taiteellista tuottajaa, vaan tahoa, joka maksaa äänitteen tuotannon kulut. Omakustannebändin tapauksessa tyypillisesti jokainen jäsen on siis äänitteen tuottaja, jos osallistuu kulujen maksamiseen. Yleensä bändin jäsenet ovat myös äänitteellä esiintyviä taiteilijoita. Liittyminen asiakkaaksi on maksutonta, mutta oleellinen osa äänitteen julkaisuprosessia ja siksi mainitsemisen arvoinen tässäkin yhteydessä. Tarkemmat tiedot Gramexin sivuilta: https://www.gramex.fi/portfolio-items/liity-asiakkaaksi/ 

Ääniteilmoitus tulee tehdä Gramexille viimeistään äänitteen julkaisukuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä, myös vaikka kyseessä olisi ainoastaan digitaalinen julkaisu. Bändin jäsenten jakaessa äänitteen tuotantokustannukset, ääniteilmoituksen liitteeksi tehdään jakosuhteet ilmoittava yhteistuotantosopimus. Ääniteilmoituksen tekeminen on maksutonta.

Tallennuslupa:

Jos äänitteestä tehdään fyysinen tallenne, esimerkiksi CD tai vinyyli, sille tarvitaan tallennuslupa. Tässä suomalaisten tulee asioida NCB:n (Nordisk Copyright Bureau) kanssa. Mikäli äänitteelle tulee vain artistin omaa musiikkia (ei esim. covereita), NCB laskuttaa ainoastaan hallinnointikulun. Tätä kirjoittaessa hallinnointimaksu on 65€ per julkaisu. Huomaa, että pelkän hallinnointikulun maksamalla julkaisusta saa tehdä korkeintaan viisituhatta kopiota. Tallennuslupa on hyvä hoitaa jo ennen masterin lähettämistä painoon. Äänitemonistamot luovuttavat äänitteet tuottajalle tavallisesti vasta, kun tallennuslupa on haettu ja maksettu. Pelkän digitaalisen julkaisun tehdessä tallennuslupaa ei tarvitse hakea, mutta muista ilmoittaa kaikki tarvittavat tiedot jakelijasi kautta (esim. artistin ja kappaleiden nimet, tekijät ja ISRC-koodit). Tarkemmat tiedot tallennusluvista NCB:n sivuilta: https://www.ncb.dk/index.php/recording-music/

Huomaa, että uuden yhteispohjoismaisen tallennusoikeuksien hallinnointimallin myötä elokuusta 2017 alkaen Teosto ei enää ole maksanut hallinnointikulua asiakkaidensa puolesta.

Painatus:

Fyysisistä julkaisuista syntyy painatuskustannuksia, jotka luonnollisesti vaihtelevat formaatin ja kopiomäärän mukaan. Palveluntarjoajia löytyy sekä Suomesta että ulkomailta, joten hintavertailua tehdessä on hyvä huomioida myös rahtikulujen vaikutus kokonaishintaan. Painattaja kannattaa valita jo aikaisessa vaiheessa yllättävien tilanteiden minimoimiseksi. Painatusfirmojen sivuilta löytyy yleensä jokaisen formaatin tarkat aineisto-ohjeet, joihin kannattaa tutustua ja antaa tiedoksi graafikolle ja taittajalle. Näin vältetään turhat kustannukset mahdollisesta uudelleentaittamisesta. Muista tiedottaa myös masteroijaa aineistovaatimuksista, erityisesti vinyylijulkaisun tapauksessa.

Jakelu:

Äänitteen jakelemisesta koituu yleensä kustannuksia. Digitaalisiin julkaisuihin on olemassa joitain aggregaattipalveluita, jotka eivät peri suoraan maksua, vaan toimivat komissioperiaatteella. Valtaosa jakelijoista kuitenkin hinnoittelee palvelunsa kertamaksulla tai aikasidonnaisesti (esim. vuositilaus). Jos suunnittelee aktiivista julkaisutahtia, voivat aikasidonnaiset pakettihinnat olla järkevin ratkaisu. Vertaile hinnat huolella ja varmista, ettei jakelusopimuksen tekemällä tule vahingossa luovuttaneeksi esimerkiksi kustannusoikeuksia jakelijalle.

Fyysisten äänitteiden jakelemiseksi voi olla järkevää tehdä jakelusopimus alan toimijan kanssa. Tässäkin hintoja vertaillessa on hyvä pyrkiä hahmottamaan kokonaiskustannuksia. Osa toimijoista tarjoaa paketteja, joissa yhdistyvät sekä digitaalinen että fyysinen jakelu, jopa promootio/tiedotus. Jos myy fyysisiä äänitteitä itse postitettuna, tulee postikulut huomioida kappalekohtaisten painatuskulujen päälle, jotta hinnoittelu on järkevää. Huomio myös kulut mahdollisten fyysisten promokappaleiden postittamisesta esimerkiksi medioille tai kriitikoille. 

Omakustanneäänitteen tuottajana toimiessa olet velvollinen toimittamaan äänitteen jokaisesta fyysisestä formaatista yhden vapaakappaleen Kansalliskirjaston arkistoon. Myös digitaalisesta julkaisusta tulee toimittaa vapaakappale, mutta se onnistuu maksutta Kansalliskirjaston verkkopalvelussa: https://luovutuslomake.kansalliskirjasto.fi/

Checklist julkaisun ja jakelun mahdollisista kuluista:

  • Tuottajatunnus
  • Tekijänoikeusjärjestön asiakkuus
  • Tallennuslupa
  • Painatus ja rahti
  • Digitaalinen jakelu
  • Fyysisten äänitteiden jakelu
  • Itse myytyjen fyysisten äänitteiden toimitus
  • Fyysisten promokappaleiden toimitus + vapaakappaleet Kansalliskirjastolle

Lue lisää aiheesta:

https://rytmimanuaali.fi/omakustanneaanitteen-julkaiseminen/
https://rytmimanuaali.fi/musiikin-digitaalinen-jakelu/
https://rytmimanuaali.fi/digitaalinen-jakelu-ja-julkaisun-promootio-jaakko-tarvainen/

Promootio

Tiedottaminen/promootio:

Julkaisusta tiedottaminen on oleellinen osa tavoitteellisesti toimivan artistin prosessia. Tiedotus- ja promootiopalveluita on saatavilla useilta eri tahoilta ja musiikkialalle erikoistuneitakin toimijoita on olemassa. Jopa tiettyihin musiikkityyleihin painottuvia yrityksiä ja toimijoita on olemassa. Kannattaa huomioida, että kattavasti verkostoituneen ammattilaisen palveluita käyttäessä viestinnän tavoittavuus voi olla hyvinkin erilainen kuin jos tiedottamisen tekee itse. Osa toimijoista tarjoaa promootiopalveluita jakelupalveluiden ohessa, joten pakettihinnoittelunkin mahdollisuudet kannattaa huomioida. Ulkopuolisten palveluiden lisäksi kustannuksia voi muodostua mm. fyysisten promopakettien postittamisesta tai erilaisten digitaalisten alustojen käyttömaksuista. Erilaisia alustoja voi tarvita esimerkiksi EPK:n (electronic press kit) tai musiikin ennakkokuunteluversioiden ylläpitämiseen ja jakeluun. Monesti promootiossa hyödynnetään myös Submithubin kaltaisia maksullisia alustoja mm. soittolistakuraattoreiden ja sosiaalisen median vaikuttajien massakontaktoinnissa. Lisäksi promootiosuunnitelmaan voi kuulua vaikkapa ennakkokuuntelutilaisuus median edustajille.

Markkinointi:

Julkaisun markkinointikustannuksia voi syntyä esimerkiksi mainoskampanjoista sosiaalisten ja perinteisten medioiden pinnoilla. Mainoskampanjan toteuttamiseen usein tarvitaan lisämateriaalia tai olemassa olevista visuaalisista elementeistä mainoskäyttöön mukautettuja materiaaleja. Varsinaisten mainosten toteuttamisen/taittamisen ohella tällaisia voivat olla esimerkiksi sosiaalisen median ja musiikkipalveluiden profiilikuvat, erilaiset bannerit ja animoidut materiaalit.

Vaikka nykypäivänä julkaisujen markkinoinnista usein valtaosa tapahtuu digitaalisesti, voi olla tarpeen painattaa myös mainosjulisteita ja/tai flyereita. Painatettavien tuotteiden osalta kannattaa huomioida, olisiko samoja materiaaleja mahdollista käyttää jatkossa myös keikkajulisteiden pohjana.

Markkinointisuunnitelmaan voi sisältyä myös erilaisia tempauksia tai tapahtumia, joista koituu kustannuksia. Näissä vain luovuus on rajana, mutta tyypillisimmästä päästä lienee levynjulkaisujuhlat. Markkinoinnin tueksi teetetään joskus myös ilmaiseksi jaettavia bändin oheistuotteita, joihin voi liittyä sekä suunnittelu- että tuotantokuluja. Myytävien oheistuotteiden kohdalla kustannukset voi saada katettua niiden myyntituloilla ja parhaassa tapauksessa tehdä myös voittoa.

Musiikkivideo:

Nykypäivänä musiikkivideoille ei enää ole samanlaista tilausta ja alustaa kuin menneillä vuosikymmenillä Jyrki-ohjelman ja kansainvälisesti erityisesti Music Televisionin ollessa vielä voimissaan. Musiikkivideo nähdäänkin usein uuden julkaisun markkinointimateriaalina, jota voidaan hyödyntää myös pienempinä palasina erilaisissa sosiaalisen median sisällöissä. Yleistyvä ja usein suurempaa musiikkivideotuotantoa edullisempi valinta on teettää animoitu lyriikkavideo. Musiikkivideon tekeminen ja siihen liittyvät kustannukset ovat niin laaja aihe, että sitä ei tässä yhteydessä oteta tarkempaan käsittelyyn, mutta tutustu esim. oheiseen ”Musiikkivideon tuotanto” –artikkeliin saadaksesi lisätietoa aiheesta.

Checklist promootion mahdollisista kuluista:

  • Tiedottajan/PR-henkilön palkkio
  • Tiedottamiseen liittyvät toimituskulut (esim. promopakettien postitus)
  • Tiedottamiseen tarvittavien digialustojen kulut
  • Markkinointikampanjat (esim. ostetut mainokset, kohdennettu mainonta somessa jne.)
  • Markkinointimateriaalien toteuttaminen
  • Fyysisten markkinointimateriaalien painatuskulut
  • Ennakkokuuntelutilaisuus, levynjulkaisujuhlat, muut mainostempaukset
  • Oheistuotteet (sekä ilmaisjakelu että myytävät oheistuotteet)
  • Musiikkivideon/lyriikkavideon toteutus

Lue lisää aiheesta:

https://rytmimanuaali.fi/mieti-musiikin-promootiota-jo-ennen-julkaisua/
https://rytmimanuaali.fi/tee-se-itse-promopaketti-julkaisun-promoaminen-medialle/
https://rytmimanuaali.fi/miten-musiikkia-markkinoidaan/
https://rytmimanuaali.fi/promootion-kymmenen-kaskya/
https://rytmimanuaali.fi/miten-brandaan-itseni-tai-yhtyeeni/
https://rytmimanuaali.fi/musiikkivideon-tuotanto/

Kirjoittanut: Karri Kallio
Artikkelikuva: Envato Elements
Julkaistu: 20.5.2022 

LUE MYÖS: