Rytmimanuaali päätti tutkia musiikin promootioon liittyviä koukeroita ja hankkia neuvoja alan tekijöiltä. Uusien musiikintekijöiden keskuudessa usein pinnalle nouseva kysymys on promootio. Milloin panostaa? Paljonko siihen kannattaa laittaa rahaa? Missä kohtaa uraa kannattaa palkata ulkoista apua musiikin levitykseen ja mainontaan? Viime vuosina rajusti yleistyneet huijaukset puhuttavat myös; Miten välttyä huijatuksi tulemiselta ja rahojen menetykseltä?
Haastattelussa aiheesta Ranka Kustannuksen toimitusjohtaja Riku Pääkkönen, pitkän linjan musiikintekijä Salla-Marja Hätinen, sekä Kaaoszinen päätoimittaja Arto Mäenpää.
Keskittyminen sosiaaliseen mediaan – rakentakaa seuraajakuntaa pitkäjänteisesti.
Ranka Kustannus-päällikkö Riku Pääkkönen neuvoo aloittelevia bändejä promootion suhteen seuraavanlaisesti:
“Nykypäivänä mediaa ei kiinnosta kirjoittaa bändeistä tai artisteista jotka eivät vielä ole suuren yleisön tietoisuudessa. Single-julkaisun uutisarvo on hyvin pieni kentällä jossa julkaistaan päivittäin paljon uutta musiikkia. Kuulijat eivät myöskään tarvitse enää toimittajaa kertomaan kannattaako levy ostaa, kun musiikki on saatavilla suoratoistopalveluissa heti julkaisupäivänä, ja YouTubesta löytyy tuhansittain kanavia jotka käsittelevät uutta musiikkia. Perinteisen levyarvostelun aika on siis ohi. Artistin on hyödyllisempi käyttää omia kanaviaan promootioon, ja lähettää tiedotteensa kohdennetusti pienille oman genrensä verkkolehdille ja nettiradioille tai kanaville. Pienestä budjetista hyödyllisintä on käyttää rahaa somemainontaan. Vähäisilläkin summilla saa suhteessa paljon näkyvyyttä Facebook- ja Instagram-mainoksille.”
Pääkkönen kommentoi modernia sosiaalisen median kulttuuria suhteessa bänditoimintaan:
“Median ja bändin roolit ovat vaihtuneet. Fanit seuraavat uutisointia bändin oman sosiaalisen median kautta, ja mediat kirjoittavat juttunsa niiden pohjalta. Rajallinen markkinointibudjetti kannattaa siis mieluummin hajauttaa moneen paikkaan ja tehdä se itsenäisesti, kuin hankkia ketään ulkopuolista hoitamaan asiaa. Radiokanava tai nettiradio jonne julkaisu päätetään lähettää tulee myös olla kanava, jossa soitetaan samantyylistä musiikkia. Radio Suomipopille ei siis ole hyödyllistä sähköpostittaa metallibändisi uutta singleä.
Omakustannemusiikin julkaisemisen lainalaisuudet on tärkeä sisäistää. Kun apuna ei ole agentuuria, levy-yhtiötä ja promootiokoneistoa, julkaistavan musiikin ja muun materiaalin laatu on syytä hioa niin pitkälle kuin vain mahdollista. Tällöin sillä on suuremmat mahdollisuudet menestyä ja erottua edukseen.
Omakustanteena julkaistava musiikki kilpailee samasta huomiosta kuin isojen levy-yhtiöiden julkaisema sisältö. Siksi kannattaakin seurata ja oppia tuntemaan kenttää jolla operoi, katsoa miten muut tekevät ja pyrkiä saamaan laatu samalle tasolle. Oleellista on tiedostaa kilpailu; kenen kanssa huomiosta ja kuunteluista taistelee, ja pyrkiä parantamaan tuotteensa laatua omien resurssiensa puitteissa niin pitkälle kuin mahdollista. Nykypäivänä ei voi enää odottaa että joku löytäisi musiikkisi, vaan täytyy työskennellä itse pitkäjänteisesti sen eteen.”
Musiikkialalle opiskelevien keskuudessa on paljon noussut tapetille huijaukset promootiomaailmassa. Miten välttää rahojensa menettäminen ja mahdollinen jarru musiikkiuralle, jos suoratoistopalvelut huomaavat vilpillisesti hankitut soitot?
“Jos jokin tarjous kuulostaa liian hyvältä, se luultavasti on sitä. Klisee pätee myös musiikin promootioon.” Pääkkönen toteaa, että aina kun joku pyytää rahaa musiikkisi suoratoistopalvelussa promoamiseen, se on feikkiä. Myydyt kappaleiden striimaukset ovat lukuisilla puhelimilla masinoituja, aitoja kuulijoita ei siis ole. Esimerkiksi Spotifyyn ei voi kukaan myydä mitään ulkopuolista palvelua tai tarjota paikkoja soittolistoille.
Nettihuijaukset ovat yleistyneet sosiaalisen median nousun myötä, ja huijaritkin ovat parantaneet uskottavuuttaan. Sivustot ja profiilit ovat hyvin uskottavan näköiseksi tehtyjä, joihin kokematon toimija helposti haksahtaa.
“Hyvien PR-henkilöiden ei tarvitse etsiä asiakkaitaan, vaan useammin artistit ja bändit lähestyvät itse hyvämaineisia tekijöitä kentällä.” Riku Pääkkönen myös painottaa, että kannattaa aina tavata ihminen fyysisesti jos sopimuksia aikoo solmia. Netin yli huijatuksi tuleminen tapahtuu yleensä ulkomailta käsin, joten viranomaiset eivät kykene puuttumaan tapahtuneisiin petoksiin. Pelkkä sähköposti ja puhelut eivät luo tarpeeksi luottamusta, että tilaaja voisi varmistua palvelun aitoudesta.
Luottamus omaan osaamiseen ja tuttuihin tyyppeihin
Rytmimanuaali sai aiheeseen näkemystä myös musiikintekijä Salla-Marja Hätiseltä. Hätinen keskittyy tällä hetkellä tekemään ja julkaisemaan musiikkia SARURU-yhtyeensä kanssa.
“Lähtökohtaisesti jos joku tarjoaa palvelua jossa käytännössä maksat kuunteluista, en itse uskaltaisi kokeilla. Ihan sama miten nämä kuuntelut konkreettisesti saadaan aikaiseksi. Spotifyssa on hyvät algoritmit tunnistamaan ostettuja kuunteluita, ja saatat tehdä musiikillesi isosti hallaa tällaisella toiminnalla. Minulle ei ole yhtä kertaa lukuunottamatta koskaan tullut mitään legittiä tarjousta promosta someen, Youtubeen tai julkiseen sähköpostiin, vaan ihan sama mitä viestissä kirjoitetaan, on lopulta kuitenkin kyse siitä että maksat Spotify-kuunteluista. Lähtökohtaisesti siis kaikki tällaiset viestit ovat kusetusta, ja homma selviää todella nopeasti viimeistään, kun klikkaat lähettäjän profiilin auki ja/tai googlaat hänen mainostamansa firman. Tämä yksi kerta erottuikin sillä, että lähettäjänä oli oikeasti nimeä tehnyt henkilö jonka tiedot löytyivät helposti googlaamalla, ja jonka kanssa sitten nopeasti sovimme zoom-keskustelun. Tämän viestin seulonnassa tosin auttoi myös se, että henkilö oli bändikaverilleni tuttu, ja hän oli oli ottanut tähän etukäteen jo yhteyttä että on kiinnostunut yhtyeestämme.
En ole itse koskaan ostanut promootiota, sillä siinä kohtaa kun aloimme SARURU:n kanssa miettiä tätä, emme ehtineet toimia ennen, kuin saimme sitten levy-yhtiön kuvioon. Meille tehtiin promootiosta (ennen levy-yhtiön saamista kuvioon) pyynnöstämme tarjous, jossa biisit olisi muistaakseni noin 300-400€:lla lähetetty radioihin tiedotteen kera. Tämän (tai hieman enemmänkin) olisin voinut tästä työstä maksaa ammattilaiselle. Aiemmilla yhtyeilläni on taas ollut käytännössä alusta saakka levy-yhtiö joka on vastannut promootiosta. Uskon, että jos promootiota tekemään löytyy oikeasti hyvä ja innostunut tyyppi, se voi olla kannattavaa. Kuitenkaan, jos lopputuote ei ole ns. radiosoittokelpoinen, en tiedä kuinka paljon siitä on hyötyä.“
Suoraa promootiota musiikkilehteen
Suomen luetuimpia musiikkimedioita edustava metalli- ja rock-musiikkiin keskittyvä Kaaoszine tarjoaa sivuillaan maksullisia promopalveluita singlen, albumin tai muiden julkaisujen nostamiseksi haastatteluiden ja tiedotteiden muodossa. Vastaavat palvelut ovat Suomessa harvinaisia. Päätoimittaja Arto Mäenpää vastasi Rytmimanuaalille kokemuksistaan näiden palveluiden tarjoajana.
“Alunperin korona-vuosien ajaksi kehitettyä palvelua tarjottiin vastauksena albumi- ja single-julkaisujaan tiedotettavaksi lähettäneille pienemmille bändeille. Bändit eivät päässeet keikkailulla promoamaan uutta musiikkiaan, eikä lehti päässyt keikoille toimittamaan. Näin saatiin hieman täytettyä tyhjiötä hankalana aikana.”
Mäenpään mukaan noin kymmenkunta bändiä käytti palvelua, ja osa jopa kolmesti singlen promootioon. Palveluun oltiin järjestään tyytyväisiä.
Suomessa musiikkimarkkinat ovat pienet, ja suhtautuminen lehtijuttujen ostamiseen on saanut ristiriitaista palautetta. Täällä ei olla totuttu siihen, että bändi itse voi maksaa näkyvyydestä mediassa.
“Promopaketit käyvät tällä hetkellä läpi uudistumista, ja jatkossa levyarvio ei kuulu kauppaan. Kaaoszine lupasi aiemmin niitä myydessään, että maksettu arvio albumista ei takaa hyvää arvosanaa. Uudistettu palvelu tehdään vahvasti bändien ja artistien näkökulmaa ajatellen.”
