Kysy Rytmimanuaalilta -osion puitteissa lukijat voivat lähettää toimitukselle musiikkialaan liittyviä kysymyksiään. Tässä artikkelissa Rytmimanuaali vastaa kysymykseen Miten päästä sanoittajaksi & miten saada tekstejään muiden esitettäviksi. Artikkelia varten kysyimme näkemyksiä myös kustannusyhtiö Elements Music Oy:n A&R päälliköltä, Eero Tolppaselta, sekä kirjailija-sanoittaja Eija Hinkkalalta.
Lähestymme kysymystä sillä olettamuksella, että valmista sanoitusmateriaalia on jo olemassa. Pidetään olettamuksena myös, että sanoittaja ei aio esittää kirjoittamaansa tekstiä itse, vaan haluaa tarjota sitä muille esitettäväksi. (Sanoitusten tekemiseen liittyviä Rytmimanuaalin artikkeleita löydät täältä.)
VALMISTELUTYÖT
Tyylin tunnistaminen ja asennoitumisen tarkistaminen
Ennen kuin sanoituksiaan tarjoaa muille, oma kirjoitustyyli on hyvä kiteyttää ja sanallistaa. Millaisia sanoitukset ovat? Millaiselle artistille sanoitukset kirjoittajan omasta mielestä voisivat sopia esitettäviksi? Millaista musiikkityyliä ajatellen sanoitukset on mahdollisesti kirjoitettu? Mikä leimaa tekstittäjän omaa tyyliä? Kun nämä asiat on kirkastettu, täytyy valmistautua kertomaan itsestään ja teksteistään ytimekkäästi myös muille, kuten musiikintekijöille, artisteille ja kustannusyhtiöille.
On myös hyvä tarkistaa oma suhtautumisensa kirjoittamiinsa sanoituksiin. A&R-päällikkö Eero Tolppasen mukaan on tärkeää olla terveen itsekriittinen omia tuotoksiaan kohtaan.
-Tulee omata valmiutta vastaanottaa palautetta – välillä tiukkaakin sellaista – vastaan. Jatkuva kirjoittaminen ja omien taitojen kehittäminen on tarpeen, Tolppanen kiteyttää.
Kun pyrkimyksenä on saada omat tekstinsä eteenpäin, tulee siis olla valmis vastaanottamaan ja käsittelemään palautetta, kritiikkiä ja toisinaan myös torjutuksi tulemista. Sanoittaja Eija Hinkkala muistuttaa, että mahdollisesta torjunnasta ei tule kuitenkaan lannistua, vaan täytyy jatkaa sinnikkäästi sanoittamistyötä ja tarjota omaa osaamistaan muille aktiivisesti.
-Vaikka sanoituksillesi ei olisi tarvetta tässä hetkessä, se hetki saattaa tulla myöhemmin. Edes ammattisanoittajan tekstityksiä ei julkaista kokonaisuudessaan, vain osa sanoituksista päätyy julkaistavaksi. Täytyy kirjoittaa, kirjoittaa ja kirjoittaa, Hinkkala huomauttaa.
Musiikintekijän tulonmuodostus
Musiikintekijän tulot ovat usein vaihtelevat ja muodostuvat hyvin eri tavalla, kuin monella muulla alalla. Musiikintekijän tulot muodostuvat yleensä musiikin käytöstä. Musiikin tekovaiheessa tekijälle harvemmin maksetaan palkkiota. Musiikintekijän tulonmuodostuksesta voi lukea lisää Rytmimanuaalin artikkelista Musiikintekijä saa tulonsa musiikin käytöstä, ei tekemisestä.
Sanoittaja on musiikintekijä. Näin ollen sanoittaja on oikeutettu tekijänoikeustuloihin, jos sanoitukset julkaistaan. Saadakseen tekijänoikeustuloa sanoittajan on rekisteröidyttävä jonkin tekijänoikeusjärjestön musiikintekijä-asiakkaaksi. Suomalainen, kansainvälisesti toimiva tekijänoikeusjärjestö Teosto, kerää ja maksaa tekijänoikeuskorvaukset sekä tarjoaa lisäksi tekijänoikeusneuvontaa.
-Sanoituksia kirjoittaessa ei kuitenkaan kannata miettiä tekeillä olevan sanoituksen kohtaloa, kuten sitä, että julkaistaanko kappaletta tai tuleeko siitä hitti. Kirjoittamisen tulisi olla kivaa ja kirjoittaa kannattaa mieluummin intohimosta käsin, kuin arvaillen tuotoksensa rahallista arvoa, Hinkkala pohtii.
Kun toiminta musiikintekijänä alkaa muodostua ammattimaisemmaksi, sanoittaja voi hyötyä myös etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry:n tarjoamista palveluista.
MITEN JA MIHIN TARJOTA SANOITUKSIAAN?
Verkostoituminen & artisti- ja musiikintekijäyhteistyö
Verkostoituminen on, yleisesti ottaen ja alasta riippumatta, ratkaisevan tärkeää. Tätä peräänkuuluttavat myös Tolppanen ja Hinkkala.
-Erittäin tärkeitä ominaisuuksia ammattilaiseksi pyrkivälle sanoittajalle ovat sosiaaliset taidot ja verkostoituminen. Osaavia sanoittajia ei ole todellakaan liikaa eli tilaa on, mutta tekemisen tason pitää olla todella korkea, Tolppanen toteaa.
Tolppanen kehottaa sanoittajaa olemaan yhteydessä toisiin musiikintekijöihin ja tarjoamaan itseään tekstittäjäksi sessioon tai projektiin. Omaa verkostoa kannattaa tarkastella. Kuuluuko siihen artisteja, joille voisit tarjota sanoituksiaan? Entä muita musiikintekijöitä, joiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä? Omakustanneartistia voi lähestyä suoraan sanoituksia tarjotessaan, signatun artistin ollessa kyseessä on asiallista kontaktoida myös signaavan kustannus- tai levy-yhtiön A&R-henkilö.
Miten ja missä verkostoitua?
Sanoittajan kannattaa osallistua aktiivisesti musiikkialalla järjestettäviin tilaisuuksiin ja lähestyä alan erilaisia toimijoita. Hinkkala kertoo itse lähestyneensä esimerkiksi säveltäjiä erilaisissa musiikkialan tapahtumissa ja tarjonneensa heille työpanostaan sanoittajana. Toisinaan on tärpännyt ja toisinaan ei.
-Tärkeintä on ollut mennä rohkeasti juttusille ja oppia tuntemaan alan tekijöitä – ja tehdä itseään muille tutummaksi tekijäksi, Hinkkala sanoo.
Sosiaalisessa mediassa verkostoituminen on myös varteenotettava vaihtoehto. Esimerkiksi Facebookissa on useita erilaisia musiikintekijöiden tai musiikkialaan liittyviä ryhmiä, joissa voi tutustua alan tekijöihin.
Musiikkialan koulutuksiin, sekä lyhytkursseille että pidempiin koulutuksiin, osallistuminen voi vahvistaa sanoittajan substanssiosaamista. Sanoitustaitojen vahvistamisen lisäksi koulutustilaisuuksiin osallistuminen on erinomainen verkostoitumismahdollisuus musiikkialan eri toimijoiden kanssa. Musiikkialan kursseja voi löytää esimerkiksi Rytmiakatemiasta.
Hinkkala on työskennellyt Ikaalisissa Artistivalmennuksen tuottajana. Koulutusympäristössä verkostoitumisen mahdollisuudet olivat laajat ja toisinaan Hinkkalan kirjoittamia tekstejä päätyi artistien esitettäviksi.
-Olin kirjoittamassa tekstejä Tiina Pitkäsen esittämään kappaleeseen “Mielettömyyys”, joka oli artistin ensijulkaisu levy-yhtiöön signaamisen jälkeen. Tiinankin kanssa tutustuimme kyseisessä koulutusympäristössä, Hinkkala kertoo.
Sanoittajien yhteisöt
Hinkkala pitää itse sanoittajana verkostoitumista muiden sanoittajien kanssa erittäin tärkeänä. Kirjoittavan työ voi olla hetkittäin melko yksinäistä puurtamista.
-Sain itse aikoinaan hyvän neuvon toiselta sanoittajalta: älä jätä itseäsi yksin, Hinkkala kertoo.
Verkostoituminen muiden sanoittajien kanssa on kannattavaa. Kollegiaalinen vuorovaikutus mahdollistaa ammatillisen kehittymisen ja vertaistuen sekä sanoitustyön solmukohdissa, että onnistumisen hetkinä. Suomessa toimii ainakin Suomen sanoittajat ry, jonka tavoitteena on tukea laululyriikkaa ja sanoittajia, muun muassa kohtauttamalla säveltäjiä ja sanoittajia keskenään. Lisäksi lauluntekijäyhdistys Kertsi ry tarjoaa tukeaan biisinikkareille.
-Sanoittajayhdistysten lisäksi myös biisinteko/lyriikkaleirit ovat hyviä tapoja verkostoitua muiden sanoittajien kanssa. Biisileirejä järjestetään nykyisin paljon, erityisesti kesäaikaan, Hinkkala kertoo.
Valmiit tekstit vs kirjoittaja
Riippuen siitä, työskenteleekö sanoittaja itsenäisesti vai osana musiikintekijätyöryhmää, määräytyy sanoittajan tapa tuottaa tekstejä.
-Minun kohdallani blankotekstit ovat se juttu. Harvemmin kirjoitan sanoituksia valmiiseen melodiaan yksin työskennellessäni. Co-Writing-sessioissa tilanne on taas toinen, musiikin tekeminen yhdessä muiden kanssa on minulle todella mielekästä, Hinkkala mainitsee.
Sanoittajalla on siis mahdollisuus tarjota valmiita, eli blankotekstejään, käytettäväksi. Sanoittaja voi myös kirjoittaa tekstit valmiiseen sävellykseen, tai osallistua Co-Write -biisinkirjoitussessioon, jossa musiikintekijät työskentelevät yhdessä.
-Suurin osa listoilla olevasta popmusiikista tehdään kirjoitussessioissa ja näin ollen kyky tuottaa tekstiä samaan aikaan säveltämisen kanssa on tärkeää. Nopeus ei ole itsetarkoituksellista ja kehittyy kyllä kokemuksen ja toiston myötä. Valmiit tekstit toimivat käyntikorttina, mutta tärkeintä on lopulta tekijä itse eli valmius tuottaa merkityksellistä ja sujuvaa tekstiä, Tolppanen toteaa.
Kustannusyhtiöt
Sanoituksia on mahdollista tarjota suoraan musiikin kustantamoihin. Rytmimanuaalin julkaisemassa artikkelissa Mitä Co-Writing ja muille sanoittaminen vaatii haastateltiin Rafael Elivuota, jonka mukaan ammatikseen sanoittajaksi tahtovan henkilön yhtenä vaihtoehtona on vakuuttaa joku siitä, että on osaaja, jonka kanssa olisi kannattavaa solmia House Writer -sopimus. House Writeria kutsutaan myös tallikirjoittajaksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että sanoittaja työskentelee erillisen sopimuksen mukaan yhteistyössä musiikiin kustantajan kanssa. House writer -sopimuksesta voi lukea lisää Suomen Musiikintekijöiden sivuilta.
Tolppasen mielestä hyvä hetki olla yhteydessä kustantajaan on, kun olet esimerkiksi jo päässyt tekemään yhteistyötä kustantajan valmiiksi tuntemien musiikintekijöiden kanssa.
-Tehdystä yhteistyöstä voi mainita sähköpostissa, jolla lähestyt kustantajaa. Sähköpostiin on hyvä laittaa linkki (EI LIITTEITÄ) syntyneisiin biiseihin ja kertoa mihin tarkoitukseen kyseiset kappaleet on mahdollisesti tehty. Lisäksi voi kertoa muita esimerkkejä, jotka kertovat tekijän aktiivisuudesta ja todellisesta halusta päästä ammattisanoittajaksi, Tolppanen ohjeistaa.
Kustantajan rooli tällaisessa yhteistyössä on markkinoida tekijän talenttia ja tuotoksia.
-Kustantaja voi avata ovia uran kannalta avainjuttuihin, mutta suurin vastuu oman uran edistämisestä on aina tekijällä itsellään. Parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun toimitaan tasavertaisina kumppaneina hyötyen molempien osapuolten ammattilaisuudesta, Tolppanen lisää.
Suomessa toimii useita erilaisia musiikin kustannusyhtiöitä, joita voit lähestyä sanoituksinesi. Näitä kustannusyhtiöitä voi löytää esimerkiksi MPA Finlandin eli Suomen Musiikinkustantajat ry:n jäsenluettelosta.
Muut vinkit sanoittajaksi haluavalle
Hinkkala kannustaa alkavaa sanoittajaa rohkeaan verkostoitumiseen.
-Suu täytyy avata ja täytyy tehdä itseään tykö. Itsensä ja oman nimensä tutuksi tekeminen on sanoittajaksi pyrkivälle tärkeää, Hinkkala korostaa.
Tolppanen muistuttaa ammattitaidon jatkuvan kehittämisen tärkeydestä.
-Kehoittaisin kehittämään omaa sanoitustaitoa niin pitkälle kuin pystyy. Tässä apuvälineinä toimivat esimerkiksi kirjat tai muut oppimateriaalit, mutta tärkeimpänä olemassa olevat menestyskappaleet ja niiden analyyttinen kuunteleminen. Tekstejä pitää myös tehdä määrällisesti paljon, jolloin taito kehittyy. Tämä on erittäin tärkeää ja tässä pätee aivan sama logiikka kuin missä tahansa muussa taitoharjoittelussa.
Joka tapauksessa kirjoittajan olisi hyvä ikään kuin kirjoittaa biisejä jatkuvasti, eli tarkkailla maailmaa, ilmiöitä ja ihmisiä ja kehitellä näistä inspiroituneena biisin aiheita ja rivejä valmiiksi, Tolppanen summaa.
Sanoittajaksi haluavan muistilista
- Oman tyylin kiteyttäminen ja hissipuhe
- Suhtautumistapojen tarkistaminen
- Mahdollinen rekisteröityminen tekijänoikeusjärjestön asiakkaaksi
- Verkostoituminen
- Oman osaamisen aktiivinen markkinointi
- Jatkuva osaamisen kehittäminen
Kirjoittanut: Jenna Kansanoja
Julkaistu: 25.9.2023
