Sivutoiminen yrittäjä tai omassa työssä työllistyvä (lisää) voi saada soviteltua työttömyyspäivärahaa kuten osa-aikainen palkansaajakin. Toki hänen pitää olla täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon (lisää) ja ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon.
Alle kaksi viikkoa kestävästä yrittäjyydestä löytyy toisessa artikkelissa.
Työttömyysetuudet on suunnattu työttömille työnhakijoille. Niillä ei ole tarkoitus kattaa yrittäjän riskiä eli tukea huonosti sujuvia bisneksiä. Siksi yrittäjyysasiat tutkitaan aina tarkoin.
KUUSI KUUKAUTTA
Pelkkä oma selvitys sivutoimisuudesta ei riitä, vaikka vakuuttaisi yritystoiminnan vievän vain muutaman tunnin viikossa ja olevan hyvin harrastajamaista. Sivutoimisuus pitää todistaa.
Sivutoiminen voi olla, kun on ensin ollut vähintään kuusi kuukautta yrittäjä ja kyseiseen yritystoimintaan tai omaan työhön liittymättömässä kokoaikatyössä tai opiskellut kokoaikaisesti. Joskus kokonaisharkinnan perusteella voi lyhyempikin yhtäaikaisuus riittää, jos on muitakin asiaan vaikuttavia todisteita.
Tulojen vähäisyys ei ole asiaan vaikuttava todiste.
Ideana on, että työtön työnhakija voisi jatkaa samanlaista yritystoimintaa millaista on harjoittanut jo töissä käydessään tai opiskellessaan. Siksi ei toimi, jos perustaa yrityksen ajoissa, mutta ei käytä sitä. Yrittäjyys katsotaan aloitetuksi, kun tuotannollinen toiminta on alkanut. Sekään ei toimi, että tekee yhden toimeksiannon yrityksen aloittaessa ja kasvattaa toimintaa vasta työttömäksi jäätyään. Jos käy ilmi, että yritystoiminta on kasvanut työttömyysaikana, sivutoimisuus arvioidaan uudelleen.
Jos sivutoiminen yritystoiminta työttömyyden aikana kasvaa, voi sivutoimisuus loppua.
SELVITYSPYYNTÖ
Siinä vaiheessa, kun töissä tai opiskelemassa ollut yrityksen perustanut henkilö jää työttömäksi ja ilmoittautuu työnhakijaksi tai yritystoiminta laajenee, hänelle annetaan selvityspyyntö. Siinä kysytään kokonaisharkintaan vaikuttavia seikkoja kuten
- yrityksen harjoittama toiminta
- oma tehtävät yrityksessä
- yritystoiminnan työllistävyys, päivittäinen tuntimäärä ja sen ajoittuminen
- selvitys tiloista, työhuoneesta
- yritystoiminnan sitovuus
- toimeksiantojen ja tilausten määrä (esim. esiintymistilaisuuksien määrä)
- markkinointi (esim. nettisivut)
- laajentamissuunnitelmat
- starttirahan hakeminen
- yrittäjäeläkevakuutus
Vastausten perusteella tehdään kokonaisharkinta yritystoiminnan sivutoimisuudesta.
Mitä sitovampaa ja vakavampaa yritystoiminta on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se katsotaan kokoaikaiseksi eikä sivutoimiseksi: jos on liike, jolla on aukioloajat; jos markkinoi aktiivisesti esim. rakentamalla nettisivut; jos pyrkii kasvattamaan yritystoimintaa.
Vakuutusoikeuden ratkaisuissa vuosia sitten 6 tuntia päivässä takasi päätoimisuuden, 4 tuntia ei. Pienempikin tuntimäärä voi johtaa päätoimisuuteen, jos se on sidottu tiettyyn ajankohtaan. Mitään tiettyä lukua ei voi kertoa, sillä jokaisessa tapauksessa käytetään kokonaisharkintaa.
Ratkaisussa VakO 12.3.2009 4958/2008/839 henkilö oli ilmoittanut olevansa valmis ottamaan vastaan työtä, joka sopii oman bändin sovittuun keikka-aikatauluun. Työllistyminen omassa työssä katsottiin päätoimiseksi.
Jos henkilöllä on useampi pieni yritys tai hän on osakkaana yrityksissä tms. on luultavaa, että häntä pidetään kokoaikaisena yrittäjänä. Yksittäistapausten sijaan tutkitaan henkilön kokonaisyrittäjyys.
Koska sivutoiminen yrittäjä saa soviteltua päivärahaa, hänen pitää toimittaa maksajalle vuosittain verotustodistus. Sen avulla lasketaan sovitellun päivärahan suuruus.
Jossain vaiheessa tulosta voi kertyä niin paljon, että päivärahaa ei jää maksettavaksi, henkilön pitää ottaa YEL-vakuutus (lisää) tai sivutoimisuuden katsotaan muuttuneen päätoimisuudeksi.
