Tinnitus on pirullinen seuralainen

Monella on kokemusta tilanteesta, jossa saapuu yöllä keikan jälkeen kotiin, ja korvissa soi. Pillaus voi olla aamulla ohi, mutta entä jos se jää pysyväksi? Sami Sillanpää on kärsinyt tinnituksesta parikymmentä vuotta, mutta vaiva ei ole estänyt musiikkiuraa. Videolla ja jutussa Sillanpää ja korvalääkäri Elina Rytsölä kertovat, mitä tinnitus on ja miten sen kanssa voi elää.

Mitä tinnitus on?

Tinnitus tarkoittaa kuulon aaveaistimusta. Ihminen kuulee korvissaan tai päässään ääntä ilman ulkoista äänilähdettä. Se voi olla soivaa, vinkuvaa, kohisevaa, suhisevaa tai kakofoniaa. Ääni voi olla hiljaista tai hyvinkin voimakasta. Tinnitus on kuulojärjestelmän toimintahäiriö, ei elimellinen vika korvassa. Tämän vuoksi sitä ei voida korjata tai hoitaa samalla tavalla kuin monia muita sairauksia.

Korvalääkäri Elina Rytsölän mukaan tarkkaa syytä tinnitukselle ei edelleenkään tiedetä. Sen voi aiheuttaa esimerkiksi päähän kohdistuva isku, väärä purenta, tietty sairaus tai lääkitys. Yksi syy on altistuminen koville äänille.

Rytsölän mukaan noin 90 % tinnituspotilaista kärsii lievästä tai vaikeasta kuulonalenemasta.

Vaasalainen Sami Sillanpää oli teini-ikäinen, kun hän kerran bänditreeneistä kotiin tullessaan huomasi, että korvissa kuului piippaus. Bändin treenikämppä oli 16 neliön betonikoppi, eikä soittaessa kukaan käyttänyt korvatulppia. Ainoa suojaus oli pipo, joka kuului Rage against the Machinea coveroivan muusikon perusvarustukseen.

Vähitellen Sillanpäälle valkeni, että hänen kuulemansa korkea, tasainen piippaus ei hävinnyt lainkaan. Hän toimi, kuten moni suomalainen mies tällaisissa tilanteissa toimii.
– En tehnyt mitään. Minulla oli jostain sellainen käsitys, että Beethovenilla olisi ollut tinnitus ennen kuuroutumistaan ja aluksi oli sellainen pelonsekainen fiilis, että jos itsekin kuuroudun. Niinpä ajattelin, että jos minulla jotain on, en halua tietää.

Myöhemmin Sillanpää luki, että tinnitukseen ei ole parantavaa hoitoa, ja päätteli, ettei lääkäriin ole mitään syytä mennä. Niinpä hän ei siis koskaan ole saanut virallista tinnitusdiagnoosia. Diagnoosi on kuitenkin hänelle itselleen selvä, sillä piippaus on ollut hänen seuranaan tuosta 1990-luvun lopun bänditreenien jälkeisestä illasta saakka.

Alkuvaihe tinnituksen kanssa oli hankala. Piipitys vaikeutti vuosien ajan Sillanpään nukkumista niin, että hän piti iltaisin huoneessaan radiota päällä. Kun hän keskittyi siihen, mitä radiosta kuului, hän lakkasi kuulemasta pelkkää tinnitusääntä ja pystyi nukahtamaan.
– Edelleen on niin, että kun ääneen keskittyy tai siitä puhuu, se kuulostaa kovemmalta kuin se onkaan. Siitä tulee helposti noidankehä, Sillanpää sanoo.

Mistä apua tinnitukseen?

Tinnitus voi aiheuttaa stressiä, univaikeuksia ja masennusta. Pelko ja toivottomuus pahentaa tilannetta entisestään, joten oireisiin kannattaa hakea apua. Sillä vaikka nuori Sillanpää oli oikeassa siitä, että tinnitusta ei voida parantaa, sen oireita voidaan kuitenkin hoitaa.

Sami Sillanpää, Rockwerstas

Usein käytetään esimerkiksi äänihoitoa. Ääniympäristöä rikastetaan eli siihen lisätään vaimeaa taustahälyä, jotta se huomaamatta vaimentaisi tinnituksen kuulumattomiin. Elina Rytsölä kertoo, että kuulonalenemaan liittyvässä tinnituksessa tämä tehdään lisäämällä kohina kuulokojeeseen.

On myös erillisiä tinnitusmaskereita ja mm. tinnitustyynyjä, joista voi valita kohinan taajuuden. Lisäksi voidaan käyttää poisoppimismenetelmää eli aivot pyritään opettamaan siihen, että ne jättävät tinnitusäänen kuulematta.

Räätälöidyssä äänihoidossa käytetään poisoppimiseen perustuvaa menetelmää, jossa kuunnellaan musiikkia tai ääniä, joista on poistettu tinnituksen taajuus. Tällainen ohjelma kestää useita kuukausia.

Jotkut voivat saada apua fysioterapiasta ja erilaisista venytys- ja lihashoidoista.

Tinnitukseen erikoistuneet yksityiset klinikat tarjoavat myös muita hoitomuotoja. Esimerkiksi aivorungon kuulotumakestimulaatiolla pyritään alentamaan aivorungon kuulotumakkeissa olevaa sähköistä ylitoimintaa. Vagushermostimulaatiossa taas pyritään vähentämään stressihormonin syntyä, mikä lievittää tinnitusta.

Elämä tinnituksen kanssa

Rytsölän mukaan yleensä aivot tottuvat tinnitukseen eli ihminen sopeutuu tilanteeseen. Silloin ääni ei häiritse kuin korkeintaan hiljaisuudessa. Eniten ongelmia aiheutuu pelosta.
– Ihminen alkaa pelätä, että hän ei enää koskaan pääse hiljaisuuteen. Pelko ja sureminen voivat olla tinnitusta ylläpitävä voima, joka pyörittää itse itseään, Rytsölä kertoo.

Sopeutumista edistää tieto. Kun ihminen ymmärtää kuulojärjestelmän toimintaa, pelko vähenee.

Sillanpää on itse tehnyt mielikuvaharjoituksia.
– Minun kuulemani ääni on sellainen aika terävä. Tein harjoituksia, joissa mielessäni koitin tasoitella sitä ääntä enemmän tasaiseksi huminaksi. Se on auttanut jollain tavalla.

Sillanpään kokemuksen mukaan tinnitus on musiikkipiireissä hyvin yleistä. Osa pärjää sen kanssa hyvin, mutta hän tuntee myös ihmisen, joka joutui jättämään musiikkialan kokonaan, koska melussa työskentely ei enää onnistunut.

Sillanpäätä tinnitus ei ole estänyt tekemästä musiikista ammattia. Hän työskentelee kitaransoiton ja bändien opettajana Vaasan rokkikoululla ja soittaa Vaasan kaupunginteatterin produktioissa. Rokkikoululla hänellä on työnantajan maksamat kustomoidut korvatulpat, joita hän käyttää aina bändejä ohjatessaan.

Sillanpää on vuosien myötä hyväksynyt oman tinnituksensa. Sen myötä arkielämä piipityksen kanssa on helpottunut. Välillä oli aikoja, jolloin Sillanpää ei voinut kuunnella lainkaan radiota, mutta nykyisin hän kuuntelee paljon musiikkia nappikuulokkeilla. Hän saa myös nukuttua, ilman radiota. Välillä saattaa olla pitkiä aikoja, jolloin piippausta ei rekisteröi lainkaan.
– Minulla ääni on onneksi sen verran hiljainen, että normaali keskustelu peittää sen suurin piirtein.

Välillä taas tulee aikoja, jolloin tinnitus on koko ajan pinnassa. Pahimmillaan se on yleensä keväisin allergia-aikaan.

Tinnitukseen vaikuttaa myös alkoholi.
– Ei tarvitse ottaa kuin pari olutta, niin huomaa kyllä, että ääni kuuluu kovempaa, Sillanpää toteaa.

Eniten ääni haittaa silloin, kun voisi nauttia hiljaisuudesta.
– Joskus kesämökillä, kun tulee saunasta vilvoittelemaan, tulee mieleen, että voi kun olisi joskus ihan hiljaista.

Sami Sillanpään vinkit kuulonsuojaukseen:

  1. Käytä kuulosuojaimia aina kun soitetaan.
  2. Totuttele kunnon kuulosuojaimiin. Jos treeneissä käyttää kuppikuulosuojaimia, ne toki vaimentavat, mutta niitä ei välttämättä halua käyttää keikoilla ja silloin on vaarana, että kuulosuojaimet jätetään kokonaan pois.
  3. Tulpat, joissa vaimennusta voi säätää, ovat kätevät. Treenatessa meteli on yleensä kovempi, mutta jos käyttää keikalla samaa vaimennusta, se voi olla liiankin tehokas. Silloin on jälleen riskinä, että tulpat jätetään kokonaan pois, ja keikoilla altistus voi jatkua pitkään. Itse käytän treeneissä 25 desibelin vaimennusta ja keikoilla 15 desibelin.

 

Kirjoittanut: Anni Saari
Kuvat ja video: Ulla Nikula
Julkaistu: 23.4.2020

LUE MYÖS:

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.