Työtön työnhakija saa työttömyysetuutta, jotta voi aktiivisesti hakea töitä. Niinpä työttömyysetuuden saamiselle on ehtoja, jotka on täytettävä.
Laki: ”Etuuden saajan yleisenä velvollisuutena on hakea aktiivisesti työtä ja koulutusta, antaa työvoimatoimistolle ammatillista osaamistaan, työkokemustaan, koulutustaan ja työkykyään koskevat tiedot ja selvitykset, toteuttaa yhdessä työvoimatoimiston kanssa laadittua työnhakusuunnitelmaa sekä tarvittaessa hakeutua ja osallistua työllistymistään edistäviin palveluihin ja toimenpiteisiin.”
Työttömyysetuutta eli esim. ansiosidonnaista päivärahaa tai peruspäivärahaa voi saada henkilö, joka on
– 17-65 vuotta, asuu Suomessa
– työtön eli vailla työtä tai opiskelupaikkaa
– on antanut yhteystiedot työvoimatoimistolle
– on työmarkkinoiden käytettävissä eli haluaa töihin
– hakee kokoaikatöitä työhallinnon tietojärjestelmässä
– hakee nimenomaan kokoaikatöitä
– ei ole yrittäjä tai omassa työssä työllistyvä tai työskentele ilman palkkaa
– ei saa eläkettä tai jotain muuta laissa lueteltua etuutta
Hän voi mm.
– voi saada ansiopäivärahaa, jos on täyttänyt työssäoloehdon ja kuuluu työttömyyskassaan
– voi saada peruspäivärahaa Kelasta, jos on täyttänyt työssäoloehdon mutta ei kuulu työttömyyskassaan
– voi saada soviteltua päivärahaa, jos on osa-aikatöissä
Ammatillista koulutusta vailla oleva nuori ei saa mitään.
TYÖMARKKINOIDEN KÄYTETTÄVISSÄ
Jos asettaa itse sellaisia rajoituksia, jotka estävät työn vastaanottamisen työmarkkinoilla yleisesti sovellettavin ehdoin, ei ole työmarkkinoiden käytettävissä.
Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi, että haluaa tietyn työajan tai ei aio kulkea töihin kovin kauas tai ei ota vastaan kuin itseä kiinnostavia töitä. Työtön ei saa olla valikoiva.
Jotain valikointia saa tehdä:
- ammattisuoja on voimassa ensimmäiset kolme kuukautta, jos omalla työssäkäntialueella on olemassa siihen sopivia töitä
- jos työmatka kestää yli 3 tuntia, osa-aikatyössä 2 tuntia.
- jos palkka ei ole työehtosopimuksen mukainen tai ’tavanomainen ja kohtuullinen’, työtä ei tarvitse ottaa vastaan
- jos osa-aikatyön palkka+soviteltu päiväraha on pienempi kuin koko päiväraha, työtä ei tarvitse ottaa vastaan
- uskonnon tai omantunnon vakaumuksen vastaista työtä ei tarvitse ottaa vastaan (luulisin, että oma ilmoitus ei riitä, pitää kuulua johonkin kirkkokuntaan tms.)
- ei tarvitse mennä työhön, joka on epäsiveellistä, hyvän tavan vastaista, terveydelle haitallista tai jos siinä voi joutua kokemaan väkivaltaa, häirintää tai epäasiallista kohtelua.
Asioiden järjestelyaikaa pitää saada hieman, että lastenhoidon ja kulkemisen saa järjesteltyä
Töihin pitää ilman muuta lähteä oman työssäkäyntialueella tarjolla oleviin paikkoihin. Työssäkäyntialueen voi tarkistaa Valtioneuvoston asetuksesta, jossa ne on listattu maakunta kerrallaan kunnittain https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091153
Jos on perheetön yms. on lähdettävä kauemmaskin.
TYÖNHAKIJA
Työttömyysetuutta saava työnhakija voi olla vain ilmoittautumalla työhallinnon rekisteriin työnhakijaksi. Sen voi tehdä netissä työvoimapalveluiden OmaAsiointi palvelussa.
Ilmoittautumisen lisäksi pitää tehdä annettuja tehtäviä määräajassa. Tehtävät vaihtelevat lainsäädännön muuttuessa. Tässä kannattaa olla tarkkana, työhakemus lakkaa, jos ei tee tehtäviä ajallaan.
Työttömän työnhakijan on haettava nimenomaan kokoaikatöitä, jotta voisi saada työttömyysetuutta.
TYÖTÖN
Henkilö voi olla työttömyysturvalain mukaan töissä, työvoiman ulkopuolella, työtön, yrittäjä tai omassa työssä työllistyvä. Työttömyysetuutta maksetaan vain työttömälle työnhakijalle.
Yrittäjille on omat järjestelmät ja yrittäjien työttömyyskassat.
Lyhytaikainen yrittäjyys esim. laskutuspalvelun kautta on sallittu.
Yrittäjyydestä työttömyyturvalainsäädännön mukaan lisää täällä.
Jos on ”omassa työssä työllistyvä” ei ole työtön. Vaikka ei saisi rahaa/palkkaa ollenkaan, voi silti olla omassa työssä työllistyvä. Tästä työttömyysturvalain erikoisuudesta on oma artikkeli (lisää)
Jos harrastaa voi olla työtön. Voi tehdä ’yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä’ ja tavanomaista talkootyötä. Mutta rajansa kaikella – jos tekee hommia, joista yleensä maksetaan palkkaa, ei ole työtön, vaikka ei saisikaan palkkaa.
TYÖMARKKINOILTA POISSAOLO
Jos on ollut pois työmarkkinoilta, joutuu odottamaan 60 päivää, että voi saada työttömyysetuutta eli joutuu karenssiin.
Tarkemmin ottaen lasketaan kuusi kuukautta taaksepäin siitä, kun ilmoittautuu työttömäksi, onko sinä aikana on ollut alle 6 viikkoa työmarkkinoilla ilman pätevää syytä. Pätevää syy on sairaus, laitoshoito, kuntoutus, asevelvollisuus, siviilipalvelus, vapausrangaistus, opinnot, lapsen syntymä, alle kouluikäisen lapsen hoito, vammaisen tai vanhuksen hoito tai muun näihin verrattava.
Työmarkkinoilla oloon kelpaa työ, josta kertyy työssäoloehtoa (lisää), yrittäjyys, omassa työssä työllistyminen, työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin kuten koulutuksiin osallistuminen ja työttömänä työnhakijana oleminen.
