Verottajalle pitää ilmoittaa kaikki tulot. Tuloista saa vähentää niiden hankkimisesta aiheutuneet menot. Vasta tästä loppusummasta maksetaan veroa.
Menot voidaan yrittää jakaa tulonhankkimismenoihin ja elantomenoihin. Elantomenot ovat sellaisia, että ne toteutuvat hankki niitä tuloja tai ei. Tulonhankkimismenot toteutuvat vain silloin kun hankkii tuloja.
Tulonhankkimismenoja ovat mm.
- Ammattikirjallisuus ja -lehdet
- Työvälineet, materiaalit ja tarvikkeet
- Poistot työvälineistä
- Laskutuspalvelun perimä palkkio
- Työhuonevähennys
- Virka- tai työpuku, mutta vain tarkkaan määritellyissä tapauksissa
- Tietokone ja tietoliikenneyhteydet
- Koulutusmenot
- Opintomatkojen kustannukset
- Tieteen harjoittajien ja taiteilijoiden kustannukset, kun niitä ei ole korvattu stipendillä tai apurahalla
- muita vähennettäviä menoja ovat myös työmatkakulut
- Työmatkojen vuoksi lisääntyneet elantokustannukset eli ’päivärahat’
Muitakin vähennyksiä on, niiihin voi tutustua verottajan sivuilla.
Elantomenoja ei voi vähentää verotuksessa. Niitä ovat esimerkiksi
- kodin vuokra ja kodin hoitokulut
- omat ja perheen kulut
- tavanomaiset vaatteet
- harrastusten kulut
- tavalliset kodinkoneet ml. puhelin, kamera, tv
- sanoma- ja aikakauslehtien tilauskulut
- terveydenhoidon kulut
- liikuntakulut
Musiikkialalla moni saa osan tuloista mm. palkkana (verottaja pitää laskutuspalvelun kautta laskutettua palkkana pääsääntöisesti) osan tekijänoikeusmaksuina eli verokielellä käyttökorvauksina, osan esim. myyntituloina verokielellä tulonhankkimistuloina. Menot pitää jakaa vähennyksiksi näihin eri tuloihin, sillä perusteella, miten meno kohdistuu hankittuun tuloon. Oma perustelu jakamisesta kelvannee hyvin.
Vähennyksien ryhmittely hieman vaihtelee eri tulotyypeissä. Esimerkiksi palkkatuloista tehtävät vähennykset on jaettu koulutusmenoihin, työvälineisiin (materiaalikustannukset ja menot omien työvälineiden käytöstä), lisääntyneisiin elantokustannuksiin, jotka ovat aiheutuneet työmatkoista, muihin menoihin, työhuonevähennykseen ja matkakuluihin. Tulonhankkimistoiminnan vähennykset taas jakautuvat materiaaleihin ja tarvikkeisiin, työvälineisiin (menot omien työvälineiden käytöstä), työhuonevähennykseen, muihin menoihin, matkakuluihin, jotka liittyvät tulonhankkimistoimintaan, tilapäisistä työmatkoista aiheutuneisiin lisääntyneisiin elantokustannuksiin ja poistoihin. Samanlaiset vähennykset kelpaavat kaikkiin. Vähennykset pitää ryhmitellä omaa harkintaa käyttäen.
Jos toiminta katsotaan harrastustoiminnaksi lähinnä johtuen siitä, että se on tappiollista, vähennyksiä hyväksytään rajoitetusti vain ne, jotka kohdistuvat tarkasti toimeen, josta tuloja on saatu. Lue erosta harrastustoiminnan ja tulonhankkimistoiminnan välillä lisää täältä.
