Tämä on videonjulkaisupalvelu YouTubea käsittelevän juttusarjan ensimmäinen osa, jossa avataan YouTubesta alkunsa saaneita menestystarinoita sekä kerrotaan esimerkkien avulla erilaisista tavoista tuottaa videosisältöä palveluun. Toisessa osassa tarkastellaan sitä, kuinka omakustanneartistin on mahdollista saada korvauksia oman musiikin lataamisesta YouTubeen.
YouTube on toiminut internetissä suosituimpana videonjulkaisupalveluna perustamisestaan lähtien. Vuodesta 2005 eteenpäin siitä on hiljalleen muotoutunut monelle sisällöntuottajalle ammatti ja pääasiallinen elinkeino, ja tällä hetkellä se on maailman toiseksi vierailluin verkkosivu. 30 miljoonaa päivittäistä käyttäjää tekevät siitä myös varteenotettavan paikan mainostajille ja kaupallisille yhteistyökampanjoille.
Musiikintekijöille ja artisteille YouTube on tyypillisesti ollut väylä levittää omaa musiikkia yleisön tietoisuuteen. Perinteisten musiikkivideoiden lisäksi tuotetaan yhä enemmän myös muunlaista videosisältöä ja tämän takia osa artisteista tienaa nykyisin enemmän YouTuben kuin esimerkiksi Spotifyn kautta. YouTube on kuitenkin kanava, jonka avulla moni on ponnahtanut esiin.
Miten muusikko tai bändi voi hyötyä YouTuben tarjoamista ilmaisukeinoista? Millainen maailma onkaan kyseessä, millaista “kieltä” videoita kuluttava yhteisö ymmärtää ja miten tuolla kaikella voi tienata? Artikkelissa esitellään eri sisällöntuottajien YouTube-kanavien tarjoamia sisältöjä sekä annetaan esimerkkejä ansaintatavoista ja ideoista, joilla osa käyttäjistä on onnistunut tavoittamaan yleisöä. Kovan työn lisäksi tarvitaan myös ripaus sattumaa, sillä algoritmien ja tekoälyn armoilla vanhanaikainen logiikka ei aina päde.
Mitä monetisointi tarkoittaa?
Moni sisällöntuottaja varmasti haaveilee siitä, että YouTubeen ladatulla sisällöllä olisi mahdollista tienata. Videon lataaminen YouTubeen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että video tuottaisi tekijälleen rahaa. Jotta videosisältö on mahdollista monetisoida eli muuttaa rahaksi, videonjulkaisijan tulee omistaa tekijänoikeudet videolla esitettyyn materiaaliin. Tekijänoikeudellinen sisältö tulee lisensoida YouTubessa aivan kuten Spotifyn kaltaisissa suoratoistopalveluissa, jotta korvaukset voidaan tulottaa oikealle taholle. Cover-kappaleita sisältäviä videoita ei voi kaupallistaa ilman kappaleiden oikeuksien omistajan kirjallista lupaa. Lisää tietoa monetisoinnista löytyy Teoston YouTube-kanavalta.
Covereilla tunnetuksi
YouTubeen ladataan paljon sellaisia videoita, jotka sisältävät jonkun muun kuin videontekijän itsensä tekemää musiikkia. Tällaista videota käyttäjä ei voi monetisoida. Muutaman sisällöntuottajan kohdalla nimenomaan cover-videoiden pitkäjänteinen julkaisu on kuitenkin tuonut heille näkyvyyttä ja menestystä. Maailmalla tunnetuin tapaus lienee Journey-yhtyeeseen YouTube-videon perusteella laulamaan värvätty Arnel Pineda. Kotimaisista videontekijöistä tätä osastoa edustavat Frans Aalto ja Ukri Suvilehto.
Frans Aalto on multi-instrumentalisti, joka on coveroinut YouTubessa laajasti eri yhtyeitä metallin, räpin ja rockin saralla. Soitto- ja lauluvideoita on julkaistu finowa-kanavalle jo yli 1200 ja katselukertoja on vuosien varrella kertynyt yli 10 miljoonaa. Vuonna 2011 Aalto julkaisi kolme laulucoveria vaihtoehtometallia soittavan Medeia-yhtyeen kappaleista. Myöhemmin saman vuoden syksynä Helsingin Nosturin lavalla nähtiin Medeian keikalla vieraileva solisti Frans Aalto. Laulaja Keijo Niinimaa erosi yhtyeestä vuonna 2014 ja mikin varressa useaan otteeseen vieraillut Aalto sai pestin. Jo seuraavana vuonna julkaistiin Manning the Helm -EP, jolla Aalto pääsi tuomaan omaa soundiaan yhtyeen musiikkiin. Yhtye on edelleen kiertänyt sekä kotimaisia että ulkomaisia keikkalavoja ja festivaaleja. Medeian lisäksi useat thrash metal-yhtye Annihilatorin soitto- ja laulucoverit johtivat siihen, että itse Jeff Waters pyysi Aaltoa bändinsä kiertuejäseneksi. Tästä kunniasta Aalto kuitenkin joutui kieltäytymään.
Tyrnävältä kotoisin oleva Ukri Suvilehto sai itsensä kuuluviin äärimetallin avulla coveroimalla mm. Meshuggahia ja Nileä. Eri yhtyeiden riveissä soittaminen ja kiertäminen oli Suvilehdolle tuttua jo vuosien ajalta ja hän on myös julkaissut “Syövereistä” soolo-EP:n. Tällä hetkellä hän soittaa norjalaisessa Abbath-bändissä ja opettaa rumpujensoittoa.
Suvilehto kommentoi Rytmimanuaalille YouTube-uransa merkitystä:
“Perustin YouTube-kanavani vuonna 2006 ja latasin ensimmäiset rumpuvideoni vuonna 2007. 2008 aloitin aktiivisen videoiden julkaisemisen ja jaoin videoitani eri rumpufoorumeilla netissä. Vuonna 2009 kaksi videotani tavoitti ensimmäistä kertaa laajempaa kansainvälistä näkyvyyttä. Siitä eteenpäin kanavani alkoi hiljalleen kasvaa, tavoittaen enemmän näkyvyyttä. En voi sanoa että kanavani yksin olisi toiminut CV:nä suorana porttina työmahdollisuuksiin. YouTube-videot toimivat tavallaan alkuperäisenä tuotteena jota mainostin muiden some-platformien kautta, kuten Facebookissa. Facebookin välityksellä verkostoiduin muiden muusikoiden kanssa Suomessa ja kansainvälisesti. Tämä taas on osaltaan johtanut työskentelyyn eri yhtyeiden kanssa.
Olen päätynyt tapaamaan joitakin rumpaliesikuviani, joiden musiikkia olen soittanut cover-videoillani. Osa heistä ovat nähneet videoitani, osa ei. Nilen rumpali George Kollias oli reilu vuosikymmen sitten hieno tuki minulle nähtyään videoitani, joita jaoin hänen rumpufoorumillaan. Hän oli muun muassa lähettänyt YouTube-kanavani linkin Pearl Finlandille kommentoiden ””Please check this guy here…..he is 16 and he plays stuff that a few guys can play…… This guy will SLAY in a few years!!!! I will also try to help him as much as I can!” Myöhemmin olen tavannut Kolliaksen Suomessa kuin myös Brasiliassa.
Abbathiin pääsemiseen vaikutti osaltaan se, että Abbathin edellinen rumpali oli suositellut minua bändiin hänen astuessaan yhtyeestä sivuun. Hän kertoi minulle tilanneensa kanavani vuonna 2009 ensimmäisen viraalijulkaisuni jälkeen. Hän kertoi myös seuranneen kanavaani siitä lähtien. Abbathin edellinen basisti King ov Hell oli myös nähnyt videoitani ja hän vakuuttui taidostani Abbathin rumpalin pestiin. YouTube on ollut arvokas ponnahdusalusta näkyvyyden ja verkostoitumisen kannalta. Urani lähti kuitenkin jo varhain painottumaan keikkailuun ja bändityöskentelyyn, jättäen esimerkiksi aktiivisen cover-videoiden tekemisen taakseen. Se on ollut minulle merkittävä askel urallani.”
Monialaista osaamista ja yhteistyötä
Metallimusiikki on edelleen suosittua globaalisti ja monet genren tekijät ovat siirtyneet tuottamaan videosisältöä, kun keikkailu on tauolla. Triviumin keulahahmo Matt Heafy striimaa Twitch-kanavallaan kitaransoittoa sekä videopelaamista ja on maininnut, että ansaitsee sillä tavalla enemmän tuloja kuin bändinsä musiikilla. Myös kolme muuta bändin jäsentä striimaavat ja fanit saavat mahdollisuuden pitää lähempää yhteyttä suosikkeihinsa chatin välityksellä. Lahjoitukset ovat suuri osa striimauskulttuuria. Myös maksulliset kanavatilaukset kuuluvat tukemismahdollisuuksiin, jos sisällöntuottajaa haluaa auttaa rahallisesti.
Power metal -yhtye Dragonforcen Herman Li on kitarataituruuden ohella myös innokas videopelinörtti. Hän on vieraillut videopelimessuilla ja gaaloissa sekä tehnyt yhteistyötä videopelisisällöntuottajien kanssa. Tämä on vienyt yhtyeen Twitchcon-messujen avausseremoniaan soittamaan kokonaisen konsertin. Taidokas ja luova kitaransoitto on suosittu viihteen muoto ja monipuolinen sisältö pitää katsojien mielenkiinnon yllä. Yhtyeen rumpali on esimerkiksi ottanut sivuloikan musiikin parista kokkausvideoiden pariin ja opettaa faneja kokkaamaan spagettia ja muita suosikkireseptejään. Dragonforcen kitaristit taasen ovat kirjoittaneet striimiyleisön avustuksella kiertuetovereidensa kappaleita kieli poskessa, ja näistä sessioista on leikattu lyhyemmät versiot YouTube-ystävälliseen muotoon. Osansa saavat mm. Sabaton, Nightwish ja Five Finger Death Punch. Pilke silmäkulmassa tehdyt kappaleet ovat saaneet livelähetysten chatin liekkeihin, sillä yleisön osallistaminen kasvattaa luonnollisesti vuorovaikutusta kanavan sisällä.
Ruotsalainen The Hauntedissa kitaraa soittava Ola Englund on tehnyt pitkään kanavalleen luovaa musiikkipainotteista sisältöä. Englundin kanavalla reagoidaan bändien musiikkiin, arvostellaan uusia soittimia ja välineitä sekä haastatellaan muita muusikoita Coffee with Ola-sarjassa. Suorapuheinen kitaristi vetoaa metallikansaan ympäri maailman ja vuosien työskentely alalla tuovat uskottavuutta ja kokemusta sisällöntuottoon.
Jared Dinesin ja Rob Scallonin videot ovat keskenään hyvin samanhenkisiä ja kilpailtuaan keskenään he ovat päätyneet lopulta tekemään videoita yhdessä. Aiemmin mainittu Matt Heafy on myös ottanut Jared Dinesin suosiosta kiinni ja kaksikko on julkaissut musiikkia Dinesin ensin vierailtua Triviumin keikoilla.
Meme life – meemeistä sisältöä videoihin
Bassonsoittoa ja erityisesti slapping-tekniikkaa ihmisten tietoisuuteen on nostattanut italialainen Davie504. Meemien, tiuhan julkaisutahdin ja lakonisen hahmonsa myötä kanava on kasvanut lähes yhdeksän miljoonan tilaajan kokoiseksi. Katselukertoja yhdeksän vuoden työllä on kertynyt 1.3 miljardia. Videoilla vierailevat Snoop Dogg ja Ice Cube nostattavat suosiota entisestään. Toistuvat pienet ohjelmaosiot, kuten videoiden loppuun sijoitetut “terapiahetket”, joissa katsoja saa vuodattaa elämäänsä Davielle, vahvistavat yhteisöllisyyden tunnetta kuluttajille.
Komedia on suuressa osassa myös kmac2021:n videoita. Skotlantilainen tubettaja Kieran McLaughlin tekee lyhyitä ja katsojaa usein harhauttavia nokkelia pätkiä, joiden meemiarvo nostaa ne usein käyttäjien suosituksiin. Lyhyiden videoiden ongelmana kaupallistamista ajatellen on se, että niiden aikana ei ehdi esittämään mainoksia.
Nikkarointi- ja rakenteluvideot ovat myös yksi suosittu genre YouTuben loputtomassa bittiavaruudessa. Musiikin yhdistäminen onnistuu siihenkin ja suosituiksi muodostuneet soittimenrakennusvideot viihdyttävät Burls Art-kanavalla. Tyypillisen puunveiston sijaan videoilla nähdään, miten kitara rakentuu muunmuassa paperiarkeista, styroksista tai epoksista. Myös reggae-basso rakentuu värikyniä hyödyntäen.
Anthony Vincent tummine kiharoineen on tuttu kasvo ja erityisesti ääni Ten Second Songs-kanavalla. Eri solistien imitointia, kappaleiden ristiinsovittamista eri bändien kesken, sekä myös covereita sisältävä kanava on rikkonut rajoja katsojakuntien yli.
Lets go viral
Populismi ja ajankohtaisten aiheiden seuraaminen on melkeinpä pakollista, jos aikoo tavoittaa suurempia yleisöjä. Kappalevalinnat ja formaatit videoille on tehtävä niiden suosion perusteella, jotta mahdollisimman moni katsoja tunnistaa ja samaistuu niihin. Suomessa vastaavaa sisältöä on tuottanut muusikko Jere Lilja. Useiden artistien taustabändeissä soittanut raahelainen Lilja on sovittanut mm. tunnettuja joululauluja kotimaisten artistien tyylille sopivaksi ja ottanut nopeasti käsittelyyn viraaleja internet-ilmiöitä, kuten Big Brother-ohjelman ja vanhan sketsin Studio Julmahuvista.
Viraali musiikkivideo voi nostaa bändin uran pysyvästi pinnalle. Brandon Dermerin ohjaama musiikkivideo sai ihmiset ympäri maailman ihmettelemään menninkäisiä Nekrogoblikonin “No One Survives”-kappaleen tahtiin. Yhteisö kehitteli välittömästi hauskoja uusia genrejä ja nimityksiä yhtyeen musiikille – goblincore terminä jäi kannattelemaan bändin elinkaarta. Suurempana internet-ilmiönä muistissa lienee korealainen Psy “Gangnam Style”-videollaan, puhumattakaan Rick Astleyn “Never Gonna Give You Up”-kappaleen videosta, jolla on jallitettu viattomia nettisurffailijoita jo vuosia.
Ensimmäisenä suomalaisena isolle yhdysvaltalaiselle levy-yhtiölle levytyssopimuksen solminut ja korealaisten pop-tuotteiden lauluja kirjoittamaan päässyt Sara Forsberg ponnahti äkkiä pinnalle vuonna 2014. Eri kielten imitointi ja musiikkityylien esittäminen keräsivät YouTubessa miljoonayleisön nopeasti ja musiikkimaailman agentit alkoivat kosiskella pohjanmaan tyttöä suureen maailmaan. Sittemmin Capitol Recordsin kanssa sopimuksensa purkanut Forsberg on myös tehnyt ääninäyttelyä elokuvamaailmassa ja juontanut tv-ohjelmia.
Yhteenveto
YouTubessa menestyäkseen sisällöntuotantoon on suhtauduttava vakavasti, kuin mihin tahansa muuhun työhön. Pitkäjänteisyys ja ahkera julkaisutahti on tärkeää.
Ajankohtaisuus, viraali-ilmiöt ja trendit on otettava huomioon aktiivisen uran ylläpitämisessä.
On hyvä ottaa huomioon, että videosisällön tuottaminen tai kameran edessä oleminen ei ole kaikille ihmisille yhtä luontevaa. Sisällön tulee innostaa tekijää tarttumaan toimeen, sillä muuten videoiden teko on raskasta ja katsojat aistivat herkästi teeskentelyn.
Monetisointi, algoritmit ja kuluttajien käyttäytyminen on otettava haltuun ymmärtääkseen, mistä tulot koostuvat, ja miten ne kotiutetaan. Monetisointia varten täytyy hakea YouTube Partnership-ohjelmaan. Tällöin videoita koskevien sääntöjen ja tekijänoikeuksien noudattaminen on tärkeää, ja kanavan tilaajamäärän pitää ylittää tietty raja saadakseen ominaisuudet käyttöön. Sponsoritahojen miellyttäminen on myös tarkkaan mietittävä.
Huumorin ja asiasisällön välinen tasapaino viihdyttää katsojia ja saa heidät palaamaan kanavan pariin sekä jakamaan sitä eteenpäin.
Varsinkin pienten kanavien ja muiden tekijöiden sisältöön reagoivien sisällöntuottajien tueksi on perustettu usein Patreon ja jokin muu palvelu, joiden kautta katsojat voivat tukea kanavaa rahallisesti, jos YouTube Partnership-statusta ei vielä ole saavutettu. Lahjoitukset toimivat myös oleellisena osana striimaavia sisällöntuottajia.
YouTuben lisäksi kannattaa olla läsnä muilla somealustoilla ja tehdä monipuolista sisältöä myös niihin tukeakseen pääkanavaa.
Kirjoittanut: Ville Kangasniemi
Artikkelikuva: Jenna Järvi
Julkaistu: 15.1.2021
