Vahvistin-vertaisryhmämateriaali on työkalu, joka on kehitetty taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen freelancereiden, itsensätyöllistäjien ja yksinyrittäjien työkyvyn edistämiseen. Materiaalissa käsitellään laajasti aiheeseen liittyviä teemoja, kuten työkykyä ja palautumista, itsensä johtamista ja kehittämistä, rahaa, verkostoja sekä yhteistyötä.
Muusikkojen liiton freelancekoordinaattori Jaakko Kämäräinen on muusikko ja työnohjaaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus musiikkialalla työskentelystä. Kämäräinen on julkaissut Muusikko-lehden freelancekoordinaatteja-palstalla artikkeleita Vahvistin-materiaalin teemoista. Tämä Rytmimanuaalin artikkeli on koottu freelancekoordinaatteja-palstan julkaisujen pohjalta yhteistyössä Kämäräisen kanssa.
Intohimosta ammatiksi
Mitä tarkoittaa kestävän työpolun rakentaminen muusikon ammatissa? Tarkoitan työpolun kestävyydellä läpi elämän ulottuvaa ammatillista kaarta, joka kattaa psyykkisen, fyysisen, sosiaalisen ja henkisen tason.
Muusikon ammattiin päädytään useimmiten intohimoisen harrastamisen kautta ja sille on hyvin harvoin rationaalistaloudelliset perusteet. Alalle päädytään ihan muista syistä. Jossain kohtaa elämää musiikin imu on niin vahva, ettei ole muuta vaihtoehtoa, kuin heittäytyä musiikin vietäväksi ja tehdä valtava määrä työtä, jotta musiikista tulee itselle elanto.
Kun on päätynyt siihen pisteeseen, että musiikista on tullut ammatti, joutuu vääjäämättä myös kohtaamaan erilaisia haasteita, jotka nousevat oman elämän käänteistä ja toimintaympäristön asettamista raameista. Havaintojeni ja oman kokemukseni mukaan, rakkaus musiikkiin ja kipinä muusikkouteen säilyy useimmiten haasteista huolimatta.
Muusikko työllistyy verkostojen kautta
Freelancemuusikkona toimiessani olen oppinut sen, että ammatilliset verkostot ovat keskeisessä osassa töiden saamisen ja jatkuvuuden kannalta. Käytännössä kaikki työt, ainakin omalta osaltani, ovat tulleet verkostojeni kautta. On suhteellisen harvinaista, että bändikiinnityksiä tai jotain projektia varten järjestetään avoin koesoittotilanne. Pyynnöt keikoille, bändeihin ja projekteihin tulevat yleensä jonkun kollegan suosituksesta tai vinkkauksesta.
Verkostot syntyvät ja niitä synnytetään. On tyypillistä, että esimerkiksi opiskeluaikana luodut suhteet ja verkostot ovat sellaisia, jotka säilyvät läpi työpolun. Samat tyypit, joiden kanssa kasvoi kohti ammattimuusikkoutta opiskeluaikana, ovat myöhemmin työkavereita eri konteksteissa. Tämä aiheuttaa myös sen, että muusikon työssä ystävyyssuhteet ja työkaveruudet ovat usein vahvasti yhteen kietoutuneita ja toisiinsa sekoittuneita.
Itse näen tämän sekä mahdollisuutena että uhkana. Mahdollisuutena siten, että saa tehdä mielekkäitä töitä tuttujen ihmisten kanssa, joiden kanssa on miellyttävää toimia ja yhteiset toimintatavat ovat kehittyneet aikojen saatossa. Uhkia saattaa muodostua tilanteissa, joissa esimerkiksi epäselvän sopimisen vuoksi syntyy konflikteja raha-asioiden suhteen. Siksi ystävien kanssa toimiessa kannattaa olla erityisen tarkka siitä, että sopimukset ja toimintatavat on selkeästi määritelty. Pahimmassa tapauksessa saatetaan menettää sekä ystävyys että työkaveruus.
Miten ja missä verkostoja luodaan?
Verkostojen laajentaminen ja synnyttäminen on aktiivista työtä, joka vaatii aikaa ja luovuutta. Työpolun alkupuolella saattaa olla epätietoisuutta siitä, miten verkostoja luodaan ja miten on mahdollista päästä ”piireihin”. Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta ja tavat vaihtelevat riippuen soittimesta, genrestä ja tietysti ennen kaikkea omasta luonteesta. Joillekin uusien ihmisten lähestyminen on luontevaa ja helppoa, kun taas toisille se on äärimmäisen vaikeaa tai jopa mahdotonta. Ajattelen että olennaista on löytää itselleen sopivat tavat toimia, kunhan saa jollain tavoin viestittyä olemassaolostaan ja muusikkoudestaan niille tahoille, joiden kanssa haluaisi tehdä yhteistyötä.
Some-alustat tarjoavat paljon erilaisia mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja ovat tehneet yhteydenpidosta helpompaa. Somen kautta on mahdollista lähestyä periaatteessa lähes ketä tahansa maiden rajoista riippumatta. Jokaisen muusikon on löydettävä itselleen sopiva tapa käyttää tai olla käyttämättä sosiaalista mediaa. Jos se on luontevaa, siitä kannattaa ottaa kaikki irti, mutta jos se taas on vastenmielistä, se saattaa pahimmassa tapauksessa kääntyä jopa itseään vastaan.
Jaakko Kämäräinen. Kuvaaja Tero Ahonen
Verkostoista kannattaa pitää huolta ja niitä kannattaa aktiivisesti kehittää. Yksi kiinnostava tapa tutkia omia verkostoja on verkostokartan piirtäminen. Sen voi tehdä siten, että piirtää paperille omat ammatilliset verkostonsa käyttäen erilaisia värejä ja etäisyyksiä hahmottamaan verkostojen luonnetta. Samalla voi myös pohtia, mihin suuntaan verkostoja haluaisi kehittää ja laajentaa. Myös niin sanottuja ”epätodennäköisiä liittolaisia” kannattaa pohtia ja haeskella. Mistä voisi löytyä joku yllättävä kontakti, joka voisi tarjota mielekkäitä työtilaisuuksia tulevaisuudessa.
Avoimempaa rahapuhetta
Ei ole varmasti kenellekään uutta tietoa, että työtä on tehtävä, jotta on varaa kustantaa elämiseen liittyviä kuluja. Kuitenkin tuntuu, että ammattimuusikon työssä rahaan liittyvät keskustelut ovat usein jollain tapaa haastavia tai kiusallisia. Onko raha tabu musiikkialalla ja jos on, niin miksi?
Uskon että kyse on kytkennöistä oman identiteetin ja ammatti-identiteetin välillä. Musiikki on niin lähellä oman itsen ydintä, että sitä tekisi, vaikkei siitä saisi mitään korvausta. Tätä ulottuvuutta on myös osattu käyttää hyväksi kautta esittävän taiteen historian. Kuitenkin jos haluaa elättää itseään muusikon työllä, siitä pitäisi saada myös rahaa.
Olen ihmetellyt sitä, että usein, kun pyydetään muusikon töihin esimerkiksi keikalle tai studioon, tuntuu jotenkin asiattomalta tiedustella, kuinka paljon työstä maksetaan. Onko niin, että ensin pitää välittää kysyjälle kokemus siitä, että on kunnia, että juuri minua kysytään, ja että haluan päästä soittamaan juuri kyseistä musiikkia asianomaisten muusikkojen kanssa. Vasta sen jälkeen voi tiedustella, maksetaanko tästä kenties jonkinlainen korvaus. Tähän on törmännyt yllättävästi suurissakin tuotannoissa, joissa kaikille on selvää, että produktiossa liikkuu isojakin rahoja.
Työn hinnoittelu voi olla haastavaa ja usein muusikon neuvotteluasemat ovat rajoitettuja. Viime kädessä työstä maksettavan korvauksen pitäisi olla sellainen, että omaa ammattiaan harjoittamalla olisi mahdollisuus tulla toimeen. Työehtosopimukset perustuvat juuri tähän. Suuri osa muusikon työstä sijoittuu kuitenkin työehtosopimusten ulkopuolelle, jolloin muusikon omat neuvottelutaidot ja tieto eri töiden palkkahaitareista korostuvat. Senkin vuoksi avoimempi rahapuhe muusikkojen kesken voisi parantaa kollektiivisesti palkkiotasoja.
Oikeudenmukaisuuden toteutumisen ja kohtuullisen palkkiotason kannalta pidän keskeisenä sitä, että myös muusikot hahmottaisivat tuotantojen kulurakenteita. Kun hahmottaa kokonaisuuden, jossa toimitaan, on myös helpompi nähdä oma panoksensa ja määrittää kohtuullinen korvaus omalle työpanokselle.
Epäsäännöllisyys ja epävarmuus kuuluvat freelancemuusikon ammattiin
Olen pohtinut paljon, miten puhua muusikon ammattiin opiskeleville tulevasta ammatillisesta todellisuudesta. Kaikkien polut ovat erilaisia ja omannäköisiä, mutta tietyt reunaehdot ovat jaettuja toimintaympäristöön liittyen. Freelancemuusikoilla nämä ovat epäsäännölliset työt ja epävarmat tulot sekä ammatin heikko ymmärrys, kun toimitaan suhteessa yhteiskunnan järjestelmiin.
Alamme kamppailee samanaikaisesti sekä rahoitusleikkauksista että sosiaaliturvan heikennyksistä, ja siksi monet joutuvat pohtimaan, onko muusikon ammatissa ylipäänsä mahdollista työllistyä riittävästi. Ei ole lainkaan tavatonta, että musiikkialan töiden rinnalla tehdään muun alan töitä, jotka mahdollistavat muusikkona toimimisen. Muun alan työt tuovat helpotusta taloudellisesti, mutta samanaikaisesti ne saattavat herättää vaikeita kysymyksiä omaan identiteettiin liittyen. Luovutanko, jos teen muutakin kuin musiikkialan työtä?
Erityisesti nuorille muusikoille haluaisi välittää optimismia ja toivoa muusikon ammattiin liittyen. Musiikki on parasta mitä on ja on uskomattoman hienoa, jos sillä voi vielä elättää itsensä. Siksi haluaisin kannustaa ja kehottaa pistämään kaiken peliin ja heittäytymään pelottomasti muusikon elämään. Samaan aikaan toinen ääni haluaisi kehottaa miettimään jo varhain varasuunnitelmaa siltä varalta, että jossain kohtaa muusikon työn rinnalle tarvitsee tai haluaa ottaa myös jotain muunlaista työtä syystä tai toisesta.
Haluan uskoa, että nämä kehotukset voivat olla myös samaan aikaan yhtä hyviä ja mahdollisia. Säännöllisin väliajoin on tärkeää pysähtyä tarkastelemaan omaa tilannettaan. Onko syytä tai tarvetta tehdä jonkinlaisia ratkaisuja tai suunnanmuutoksia omalla polulla?
Polut syntyvä kulkemalla ja ne ovat kaikki erilaisia ja kulkijansa näköisiä, eikä ole oikeaa tai väärää työpolkua.
Kirjoittanut: Jaakko Kämäräinen
Toimittanut: Johanna Ahonen
Julkaistu: 29.10.2026
Alkuperäiset artikkelit: 4/2025, 5/2025 ja 6/2025, Muusikko-lehti, freelancekoordinaatteja-palsta
Lisätietoja Vahvistin-vertaisryhmätoiminnasta löydät osoitteesta:
https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/yrittajat-ja-itsensatyollistajat/vahvistin-vertaisryhmamalli tai jaakko.kamarainen@muusikkojenliitto.fi
