Artikkelikuvat: Tekla Vály
Äänitteen tekeminen ei ole halpaa puuhaa. Äänialan ammattilaisten kanssa studiossa tehdyn pitkäsoiton kustannukset nousevat helposti tuhansiin, jopa kymmeniin tuhansiin euroihin. Raha tulee takaisin vasta pitkällä viiveellä, jos lainkaan.
Rahoituksen järjestämiseen on useita teitä: voi esimerkiksi säästää äänitysbudjettia vuosien mittaan keikkapalkkioista, lainata rahat tai yrittää etsiä levy-yhtiön, joka olisi valmis ottamaan riskin ja sijoittamaan rahat äänitteen tekemiseen ja julkaisemiseen.
Eräs varteenotettava ja viime vuosina yleistynyt tapa rahoittaa levyntekemisen kuluja on joukkorahoitus.
Pääpiirteissään joukko- eli yhteisörahoitus (eng. crowdfunding) tarkoittaa sitä, että fanit osallistuvat kulujen kattamiseen maksamalla tuotteesta tai palvelusta (eli vastikkeista) etukäteen. Rahoitukselle asetetaan minitavoite ja aikaraja, ja jos tavoite sattuisi jäämään vajaaksi, rahat palautetaan. Rahoituksen onnistuessa projekti saatetaan loppuun ja maksetut vastikkeet toimitetaan joukkorahoitukseen osallistuneille.
Yksittäisen julkaisun joukkorahoittamisen lisäksi on myös mahdollista sitouttaa kuuntelija pienempään kuukausittaiseen summaan perustuvalla mallilla, jossa fanit saavat rahoitustaan vastaan esimerkiksi eksklusiivisia videokatsauksia artistin työskentelyyn tai vaikkapa vain heille tarkoitettuja livestream-keikkoja.
Viides Viitasen Piia -levy joukkorahoitettiin
Viitasen Piia -nimellä esiintyvä laulaja-lauluntekijä Piia Viitanen oli jo julkaissut yhden albumin omakustanteena ja kolme albumia indielevy-yhtiön kautta, mutta viidennen pitkäsoittonsa kohdalla hän päätti tehdä asiat toisin.
– Ajattelin, että kun edellisetkin levyt olivat menneet niin hyvin, niin tuntui hullulta, että tekee paljon töitä ja sitten solmii sellaisen diilin, mistä ei jää oikein mitään käteen. Haluttiin keksiä tapa, jossa olisi taloudellisesti enemmän mieltä, Viitanen kertoo.
Joukkorahoituksen kokeilemiseen rohkaisi ennen kaikkea se, että Viitasen Piialle oli ehtinyt kertyä uskollinen fanikunta.
– Vuosien mittaan useat kuulijat olivat kyselleet, että miten voisivat tukea toimintaani, joten tiesin että on ihmisiä, joita kiinnostaisi mesenoida.
– Minun kokemukseni mukaan joukkorahoitus palvelee parhaiten juuri niitä, joilla on jo vakiintunut kuulijakunta. En usko, että ekan levyn kohdalla se olisi hedelmällinen tapa, tai sitten vaatisi todella paljon aktiivisuutta markkinoida sitä.
Eri hintaisia vastikkeita
Viitasen Piia toteutti kampanjansa kotimaisella Mesenaatti-joukkorahoitusalustalla, joka on ollut toiminnassa vuodesta 2012 lähtien. Kansainvälisistä vastaavista alustoista suosittuja ovat esimerkiksi Kickstarter ja Indiegogo, sekä jatkuviin kuukausilahjoituksiin perustuva Patreon. Valtavan menestyksekkäitä kampanjoita ovat maailmalla tehneet artistit kuten Amanda Palmer, De La Soul ja TLC.
Viitasen Piian kampanjan aloitus täsmättiin ensimmäisen singlen ilmestymiseen.
Viitasen Piia. Kuva: Tekla Vály
– Ajattelin, että olisi helpompi saada mesenoijia, jos heillä olisi heti jotain kuultavaa. Mutta siinä vaiheessa meillä oli levystä suurin osa vielä tekemättä, itse asiassa sitä työstettiin aivan kampanjan loppumetreille saakka.
Viitanen sanoo, että hänellä oli kampanjan onnistumisen suhteen hyvin luottavainen olo.
– Positiivista signaalia tuli heti, kun se julkistettiin. Oleellista oli, että meillä oli tarjota ihmisille monipuolisesti erilaisia vastikkeita. Se auttoi myös paljon, että meillä oli graafikon tekemät hyvän näköiset matskut.
Vetovoimaisten tuotteiden lisäksi artistin täytyy itse jaksaa olla aktiivinen, sillä sosiaalisen median algoritmit ovat armottomia. Joukkorahoituskampanjan onnistuminen vaatii jatkuvaa asian esillä pitoa sosiaalisessa mediassa, sillä yhdellä postauksella tavoittaa aina vain pienen osan seuraajista. Myös kampanjaan jo sitoutuneiden kanssa täytyy viestiä ja pitää heidät kartalla projektin etenemisestä.
– Huomasin, että aina kun olin itse aktiivinen, sain ihmisiä mukaan. Ihmisiä kalasteltiin mukaan ihan loppuun asti, ja moni kiittelikin, että jaksoin muistutella kampanjasta, Viitanen kertoo.
Viitasella ei ole muita vinkkejä viestintään kuin että sitä täytyy jaksaa tehdä paljon. Hän lisää, että oleellista on olla oma itsensä ja puhua avoimesti.
– Ajattelen, että suoruus ja rehellisyys ovat hyviä asioita. On tärkeää avata selkeästi, että mistä on kyse ja mihin se raha on menossa.
Avoimesti raha-asioista
Joukkorahoituskampanjassa määritetään tavoitesumma sekä minimisumma, joka täytyy vähintään ylittää, että kampanja toteutuu ja rahat tilitetään artistille. Muussa tapauksessa ne palautuvat tukijoille.
Viitasen Piian tapauksessa tavoitteeksi laskettiin tuotantobudjettiin pohjautuen 13 000 euroa ja minisummaksi asetettiin realistiselta tuntunut 5000 euroa.
– Me haluttiin avata mahdollisimman tarkkaan levyn tekemisen prosessi ja kustannukset. Laitettiin ihan suoraan näkyville, että mitä mikäkin osa-alue maksaa, Viitanen kertoo ja kannustaa muitakin toimimaan samoin.
Joukkorahoituksessa oleellista on, että rahaa ei lahjoiteta (jolloin rahankeräyslupaa ei tarvita), vaan maksettua summaa vastaan saadaan aina jotain – tavaraa, palvelua tai vaikka elämyksiä.
Kampanjaan listataan erilaisia ja eri hintaisia vastikkeita, joita ihmiset voivat ostaa. Yleisimpiä vastikkeita musiikkialan kampanjoissa ovat tietenkin lp- ja cd-levyt erilaisina versioina sekä t-paidat ja kangaskassit.
– On hyödyllistä miettiä eri hintaisia vastikkeita, Viitanen opastaa.
– Jos on vain halpoja vastikkeita, et pääse helposti riittävän suureen summaan.
Hänen kampanjassaan vastikkeiden hinta vaihteli muutaman kymmenen euron levyistä tuhansien arvoisiin keikkoihin. Arvokkaimpia bändikeikkoja ei mennyt yhtään, mutta soolokeikkoja ostettiin pari. Niiden merkitys kokonaissummaan oli merkittävä.
– Myös muutaman satasen maksaneita ennakkokuunteluja ja biisisparrauksia meni jokunen. Oleellista on käyttää mielikuvitusta ja keksiä sellaisia vastikkeita, joita ei normaalisti ole saatavilla.
Maalissa odotti palkinto
Viitanen kehuu, että hänen käyttämänsä Mesenaatti-palvelu oli selkeä käyttää. Hän sai apua, ja hänelle toimitettiin selkeät raportit prosessin edetessä sekä lopputilityksen kohdalla.
Mesenaattien rahat tilitetään kampanjan järjestäjälle vasta minitavoitteen ylityttyä ja kampanja-ajan päätyttyä.
Viitasen Piian kampanja meni onnistuneesti maaliin ja reippaasti yli minimitavoitteen. Mesenaatteja kertyi vajaat pari sataa, ja summaksi tuli noin 9500 euroa, josta vähennettiin palvelun provisio sekä tietenkin vastikkeiden valmistamiseen ja toimittamiseen liittyvät kulut. Läheskään koko levytysbudjettia joukkorahoituksella ei siis katettu, mutta lopputulos vastasi aika hyvin Viitasen ennakko-odotuksia.
Yksi ilahduttava ilmiö seurasi vielä projektin päästyä maaliin.
– Oli hienoa huomata, että kun albumi julkaistiin, mesenoijat ottivat asian ihan eri tavalla omakseen kuin aiempien levyjeni kohdalla. He nostivat levyä esiin, ja siitä tuli ikään kuin meidän yhteinen juttu.
Kampanja onnistui, mutta aivan heti Viitanen ei ole tekemässä samaa uudelleen. Hän painottaakin, että joukkorahoitusta ei kannata harkita, ellei ole aikaa sitoutua siihen kunnolla.
– Onneksi tehtiin, hyvä fiilis siitä jäi. Se oli järkevä peliliike, koska nyt omistan levyn oikeudet itse. Samaan aikaan se oli tosi työlästä, ja nyt kun on paljon keikkoja ja pieni lapsi, en heti lähtisi samaan uudestaan. Mutta joskus myöhemmin varmasti voisinkin lähteä.
Teksti ja haastattelu: Projektikonttori Kioski / Mikko Meriläinen www.kio.ski
Artikkeli on julkaistu osana Euroopan unionin osarahoittamaa Klusteri-hanketta. Klusteri-hankkeen toteuttaa Rytmi-instituutti ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun luovan talouden yksikkö ja sen mahdollistajina toimivat Euroopan unionin lisäksi myös Kuortaneen säästöpankkisäätiö sekä Seinäjoen kaupunki.
