Manageri on artistin tai bändin yhteistyökumppani, joka pyrkii edistämään tämän uraa pitkäjänteisesti kaikilla osa-alueilla. Manageri määrittelee yhdessä artistin kanssa tavoitteet ja miettii, millaisella strategialla niihin päästään. Hän etsii tarvittavat yhteistyökumppanit (esimerkiksi levy-yhtiö, kustannusyhtiö, ohjelmatoimisto, merchandise-yhtiö, PR-yhtiö tai tiedottaja, lakimies, sponsorit). Managerin tärkeimpiä tehtäviä on toimia näissä neuvotteluissa artistin edustajana.
Managerin rooli
Käytännössä managerin roolina on myös olla linkki artistin ja ulkomaailman välissä. Artisti voi keskittyä musiikin tekemiseen ja esittämiseen, kun manageri hoitaa käytännön asiat, kuten sopimuskysymykset ja taloudenpidon.
”Jos minulta kysyttäisiin yhtä neuvoa kaikille bändeille, sanoisin että jokaisella kannattaa olla yhteistyökumppanina joku henkilö, joka vie kaikkia bändiin liittyviä asioita eteenpäin parhaalla mahdollisella tavalla”, sanoo Disco Ensemblen manageri, Fullsteamin Juha Kyyrö.
Artistin täytyy tiedostaa, mitä hän haluaa, ja toimia sen mukaan. Ensin asetetaan managerin kanssa tavoitteet, joihin pyritään. Sen jälkeen mietitään, millä keinoilla niihin voidaan päästä. Tavoitteita tulee päivittää säännöllisesti tilanteen mukaan.
”Kun tietää, mitä haluaa, pystyy tekemään oikeita päätöksiä. Muuten on helppo sortua siihen, että aina kun tulee mahdollisuus, siihen tartutaan, tai aina sanotaan periaatteen vuoksi ei.”
Moni artisti, joka toimii vain kotimaanmarkkinoilla, kokee managerin tarpeettomaksi välikädeksi. Koska manageri edistää artistin uraa kaikilla osa-alueilla, hän myös ottaa osuutensa kaikista tuloista. Esimerkiksi levyrojalteista manageri voi viedä 15–20 prosenttia. Jos sopimusneuvotteluissa levy-yhtiön kanssa voi käyttää Muusikkojen liiton ilmaisia lakimiespalveluita, menoerä voi tuntua turhalta.
Kyyrön mielestä asiaa pitäisi ajatella pitkän tähtäimen investointina.
”Ymmärretään, että keikkoja on pakko saada, joten tarvitaan keikkamyyjä. Ymmärretään, että levyjä on pakko julkaista, joten tarvitaan levy-yhtiö. Sen sijaan manageri on monelle epämääräinen käsite, koska hänen tehtävänsä on vain edistää bändin asioita mahdollisimman hyvin ja tavoitteellisesti, mistä hyvästä hänelle pitäisi maksaa osuus kaikesta.”
Kun ansaintalogiikkaa miettii managerin näkökulmasta, hän ansaitsee sitä enemmän rahaa, mitä enemmän artisti ansaitsee rahaa. Tästä lähtökohdasta hänen etunsa on myös artistin etu. Mitä isommaksi artisti kasvaa, sitä enemmän manageri suhteesta hyötyy. Ellei manageri saa pitkällä aikavälillä generoitua artistille lisää tuloja, hän tekee turhaa työtä myös itsensä näkökulmasta.
Kuka voi toimia managerina?
Manageri on artistin läheisin yhteistyökumppani. Siksi on tärkeää tunnistaa henkilö, joka pystyy sitoutumaan artistiin mahdollisimman tiiviisti.
”Itse ajattelisin niin päin, että jos joku on valmis antamaan elämästään artistille tarpeeksi ison panoksen, häntä kannattaa harkita. Kaikki vaihtoehdot ovat ihan mahdollisia: kyseessä voi olla musiikkialalla kokenut manageri, joku bisnesmies tai kulttuurinrakastaja – kunhan hän on vain fiksu tyyppi”, Kyyrö sanoo.
Jos ajattelee aloittelevaa bändiä, manageri voi olla henkilö, jonka ammattitaito ja suhdeverkosto kasvavat samaa tahtia artistin kanssa – mutta on mielellään aina muutaman askeleen edellä.
Virolainen Toomas Olljum on esimerkki managerista, joka on oppinut alan käytännön kautta. Hän manageroi nykyisin maansa suosituinta yhtyettä, Ewert and the Two Dragonsia, jolla on levytyssopimus yhdysvaltalaisen Sire Recordsin kanssa. Hän on myös sooloartistina Suomen EMI:lle levyttäneen Iiriksen manageri.
Olljum oppi managerintaitonsa kantapään kautta. Aluksi hän hoiti oman yhtyeensä asioita. Bändi keikkaili Baltian maissa ja sai jonkin verran radiosoittoa. Pian muut yhtyeet alkoivat ottaa häneen yhteyttä ja kysellä neuvoja.
”Kesällä 2009 Ewert Sundja pyysi, voinko auttaa hänen uuden bändinsä levyn julkaisemisessa. Kuuntelin levyn ja kerroin, että voin auttaa heitä tekemään suunnitelman, jonka mukaan aletaan toteuttaa asioita”, Olljum kertoo.
Olljum järjesti yhtyeelle keikkoja Tallinnassa ja Tartossa. Hän huomasi, että bändissä on potentiaalia ja asiat alkavat edistyä.
”Kutsuin erään Latvian tärkeimmistä radiopersoonista Tartoon kuuntelemaan keikkaa ja DJ:ksi sen jälkeen. Hän tykkäsi keikasta ja halusi soittaa bändin musiikkia ohjelmassaan. Se avasi ovet Latviaan vuoden 2010 alussa. Saimme levytyssopimuksen sikäläiselle I Love You -yhtiölle. Ensimmäisen Latvian-keikan jälkeen halusin alkaa manageroida heitä.”
Olljum oli aistinut yhtyeen potentiaalin alusta asti. Managerointi vaatii kuitenkin tiivistä sitoutumista. Siksi hän halusi tunnustella yhteistyötä ensin kaikessa rauhassa.
”Minulle oli tärkeää nähdä, että bändillä on käsitys siitä, mitä he ovat tekemässä ja mitä he haluavat. Heillä täytyi olla malttia, pitkäjänteisyyttä, kova työmoraali ja yhteistyökykyä.”
Manageriksi kouluttautuminen
Suomessa muun muassa Sibelius-Akatemian täydennyskoulutuskeskus on järjestänyt managerikursseja. Musiikkibisnekseen voi perehtyä myös kulttuurituottajaopinnoissa. Olljumin mielestä opinnoista voi saada arvokkaita pohjatietoja, mutta jotkin managerilta vaadittavat taidot ovat sisäsyntyisiä.
”Minusta varsinkin henkilökohtaisessa manageroinnissa (’personal management’) tärkeimpiä ominaisuuksia ovat intuitio ja kyky kommunikoida. Ne auttavat ymmärtämään artistia. Ne myös kehittyvät kokemuksen kautta.”
Työnjako ja sopimukset
Manageria valittaessa kannattaa miettiä, mitä markkinoita artisti tavoittelee, ja onko managerilla riittävä asiantuntemus ja kontaktit toimia halutuilla alueilla. Onko toimialueena kotimaa, Eurooppa vai koko maailma? Kannattaako jollekin alueelle hankkia kokonaan oma managerinsa tai alimanageri? Esimerkiksi Children of Bodomilla on eri management-toimistot Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suuremmilla artisteilla managerit voivat myös erikoistua tiettyihin rooleihin, esimerkiksi business manageriksi tai personal manageriksi.
Jos artisti päättää uransa alussa ryhtyä yhteistyöhön kokemattoman managerin kanssa, sen pitäisi näkyä myös provision tasossa. Aivan kuten missä tahansa tehtävässä, harjoittelijalle ei makseta ammattilaisen palkkaa. Aloittelevan managerin kanssa kannattaa myös harkita tarkkaan sopimuskauden pituus. Myös koeaika on mahdollinen.
Aloittelevan managerin kohdalla kannattaa myös harkita tarkkaan, miten paljon artisti on valmis hänelle vastuuta antamaan. Jos kokematon manageri valitsee väärän yhteistyökumppanin ja neuvottelee huonon sopimuksen, jonka vangiksi artisti jää, lupaavasti alkanut ura voi hyytyä vuosikausiksi. Jos hän ei tunne verotuskysymyksiä eikä osaa konsultoida ammattitaitoista kirjanpitäjää, se voi tulla kalliiksi.
Managerin provisio
Minkä verran managerin palvelut maksavat? Megatähtien sopimukset ovat asia erikseen, mutta yleensä ammattimaisen managerin provisio liikkuu käytännössä 15–20 prosentin tasolla. Prosentti ei ole kuitenkaan niin tärkeä kuin se, mistä kaikesta ja millä perusteilla provisio maksetaan.
Eri osa-alueille voi neuvotella erilaisia provisio-osuuksia sen perusteella, mikä managerin työnkuva on. Jos hän ei käytännössä osallistu esimerkiksi keikkamyyntiin, josta maksetaan provisio jo ohjelmatoimistolle, asiasta kannattaa neuvotella. Jos manageri on samaan aikaan keikkamyyjä, voi neuvotella, onko hänelle syytä maksaa yhdestä tehtävästä kaksinkertaista palkkiota.
Käytännössä provisiotasoon vaikuttaa myös, mistä summasta provisio lasketaan. Jos esimerkiksi sopimuksessa määritellään, että manageri saa osuutensa keikkamyynnistä vasta nettosummasta eli kulujen vähentämisen jälkeen, se kannustaa häntä kehittämään keikkailun kulurakennetta artistin kannalta edullisemmaksi.
Usein managerisopimuksissa määritellään niin sanottu jälkiprovisio. Se on ”häntä”, jonka manageri saa vielä sopimuskauden jälkeenkin. Ajatus jälkiprovision takana on se, että koska manageri on saanut tulonlähteen aikaan sopimuskauden aikana, hänelle kuuluu osuus toimintansa käynnistämästä tulovirrasta niin kauan kuin se juoksee. On sopimuskysymys, millaiseksi provision aleneminen sopimuskauden jälkeen määritellään – eli miten paksu häntä on ja mitä tahtia se ohenee.
Managerisopimus, kuten kaikki muutkin sopimukset, kannattaa aina tarkistuttaa asiantuntijalla. Jos artisti on Muusikkojen liiton jäsen, hän voi saada sopimusneuvotteluissa ilmaista lakimiespalvelua.
Mistä tunnistaa ammattitaitoisen managerin?
Suomessa on vain kourallinen ammattimaisia managereja. Jos joku esittäytyy musiikkialan ammattilaisena ja tarjoaa manageripalveluja, hänen taustoistaan on syytä ottaa selvää.Mitä hän on tehnyt, kenen kanssa työskennellyt ja mitä saanut aikaan? Miksi yhteistyö edellisten artistien kanssa on päättynyt?
Ellei näihin kysymyksiin löydy konkreettisia vastauksia, hälytyskellojen pitäisi soida. Taustat kannattaa varmistaa myös muilta musiikkialan ammattilaisilta. Piirit ovat pienet ja kaikki tuntevat kaikki, joten sana leviää niin hyvässä kuin pahassa.
”Maailmassa on kusettajia, eikä kenenkään pidä tehdä tyhmiä diilejä, kuten ’elinikäisiä managerisopimuksia’. Kannattaa käyttää järkeä ja kysellä muilta, mitä mieltä he ovat”, Kyyrö tiivistää.
Tärkeintä yhteistyössä managerin ja kaikkien muidenkin yhteistyökumppanien kanssa on kommunikointi. Se varmistaa, että kaikki osapuolet tavoittelevat samaa päämäärää.
”Väittäisin, että suurimmat turhautumiset esimerkiksi bändin ja levy-yhtiön välillä johtuvat siitä, ettei ole vain tiedetty, mitä toinen haluaa. Kummatkin ovat toimineet parhaalla mahdollisella tavalla ja luulleet tehneensä oikeita asioita, mutta teot ovat olleet ristiriidassa keskenään. Syynä on vain se, ettei asioita ole ikinä puhuttu auki, ennen kuin on alettu toimia”, Kyyrö sanoo.
Kirjoittanut: Janne Flinkkilä
Kuva: Afa Vuotila
Lue lisää
Muusikkojen liitto: FAQ – managerisopimukset
Lottaliina Lehtinen: Muusikon sopimusopas
Julkaistu: 29.10.2014
