Vahvistin-vertaisryhmämateriaali on vuonna 2025 julkaistu työkalu, joka on suunnattu taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen itsensätyöllistäjien, freelancereiden, apurahansaajien ja yksinyrittäjien työkyvyn edistämiseen. Materiaali on tarkoitettu itseohjautuvien ryhmien käyttöön ja se pitää sisällään ohjeet ryhmän järjestämiseen, teemoihin johdattavia alustuksia sekä keskustelua ohjaavia kysymyksiä. Materiaalin teemat ovat: työkyky ja palautuminen, ammatti-identiteetti, itsensä johtaminen ja ajanhallinta, oman osaamisen kehittäminen ja sanoittaminen, raha, yhteistyö ja psykologinen turvallisuus sekä verkostot.
Muusikkojen liiton freelancekoordinaattorina työskentelevä Jaakko Kämäräinen on muusikko ja työnohjaaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus musiikkialalta. Kämäräinen on julkaissut Muusikko-lehden freelancekoordinaatteja-palstalla artikkeleita Vahvistin-materiaalin teemoista. Tämä Rytmimanuaalin artikkeli on koottu freelancekoordinaatteja-palstan julkaisujen pohjalta yhteistyössä Jaakko Kämäräisen kanssa.
Miten identiteetti ja ammatti-identiteetti eroavat toisistaan?
Identiteetti tarkoittaa ihmisen käsitystä itsestään, kun taas ammatti-identiteetti tarkoittaa ihmisen käsitystä itsestään suhteessa omaan työhön. Muusikon ammatissa kysymys on minän ja muusikkominän välisestä erosta. Muusikoille lienee tyypillistä, että oma identiteetti ja ammatti-identiteetti ovat niin yhteen kietoutuneita, että eroa näiden kahden välille on vaikea tehdä. Yhteenkietoutuminen syntyy siitä, että soittoharrastus aloitetaan usein jo varhaisella iällä, josta harrastus muuttuu hiljalleen puoliammattilaisuudeksi tai opintojen kautta ammattilaisuudeksi. Kaikki tämä tapahtuu tyypillisesti samanaikaisesti nuoruusiän ja aikuisuuden kasvuprosessien kanssa.
Oma identiteetti syntyy vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Aktiivinen musiikin harrastaminen ja myös ammattilaisuus johtaa helposti siihen, että valtaosa sosiaalisesta kanssakäymisestä liittyy musiikkiin ja sen kautta yksityiselämä ja työ kytkeytyvät toisiinsa. Kun tähän liittää vielä sen, että ainakin freelancepuolella lähes kaikki työt tulevat omien verkostojen kautta, alkaa työelämän ja muun elämän erottaminen olla melko haastavaa.
Mikä kuormittaa muusikkoa?
Työhyvinvointi on valtavan laaja käsite, joka pitää sisällään fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Freelancemuusikolla vastuu oman työkyvyn ylläpidosta ja palautumisesta huolehtimisesta on hyvin pitkälti omilla harteilla. Miten löytää tasapaino työn voimavara- ja kuormitustekijöiden välillä?
Muusikon työssä parasta on se, että työn ydin – musiikki, on loputtoman kiehtova maailma, jossa riittää tutkimista ja ihmettelemistä, eikä lähde tyrehdy koskaan. Totta kai soittamiseenkin väsyy ja musiikista kaipaa välillä myös taukoa. Harvalle muusikolle itse musiikki ja soittaminen lienevät kuitenkaan oman työn kuormittavimmat tekijät – asia on pikemminkin päinvastoin. Parhaimmillaan ydintyö eli musiikin luominen tukee ja luo hyvinvointia sekä soittajalle itselleen että musiikin kuulijalle.
Freelancetyössä kuormitus syntyy ennen kaikkea epäsäännöllisyydestä ja taloudellisesta epävarmuudesta – kaikesta siitä säädöstä, joka kuuluu elimellisesti muusikon ammattiin. Lisäksi freelancemuusikolla on harvemmin esihenkilöä, joka kehottaisi pitämään lomaa, saati sitten tarjoaisi palkallista lomajaksoa. Siksi monen kohdalla lomat ja palautumisjaksot saattavat jäädä kokonaan pitämättä. Pitkäaikainen stressi ja työkuormitus johtavat pahimmillaan työuupumukseen, josta toipuminen saattaa olla hyvinkin pitkä prosessi. Sen vuoksi olisi tärkeää, että myös freelancemuusikoilla olisi mahdollisuus ja taito varata aikaa levolle ja palautumiselle.
Jaakko Kämäräinen. Kuva: Tero Ahonen
Miten olla itselleen hyvä johtaja?
Esihenkilön tehtävä on luoda ja tukea työympäristöä, jossa työhön liittyvät perustehtävät ovat selkeitä, työmäärät kohtuullisia ja hyvinvoinnista huolehditaan. Hyvä esihenkilö on kiinnostunut työntekijöiden tekemisistä ja antaa palautetta, joka tukee työssä kehittymistä. Hyvä johtaminen luo toimintaan selkeyttä ja vapauttaa sekä yksilöiden että ryhmän potentiaalin käyttöön.
Freelancetyötä tehdään ilman vakituista työsuhdetta, siksi myös pysyvät esihenkilörakenteet puuttuvat. Yllä kuvattu esihenkilötyö on monelle freelancerille lähtökohtaisesti vierasta. Hetkittäin kaoottisessa freelancemaailmassa hyvä esihenkilö olisi enemmän kuin tarpeen. Freelancerin on löydettävä hyvä johtaja itsestään. Itsensä johtamisen ja ajanhallinnan taidot ovat ensiarvoisen tärkeitä kestävää työpolkua rakennettaessa.
Itsensä johtamiseen pätevät samat periaatteet kuin johtamiseen ylipäänsä. Hyvä itsensä johtaminen pohjautuu kahteen perusperiaatteeseen: Tunne itsesi ja tunne ympäristöt, joissa toimit.
Itsetuntemus on edellytys hyvälle itsensä johtamiselle. Se vaatii työskentelyä elämän peruskysymysten äärellä: Kuka minä olen? Mitkä ovat arvoni ja elänkö niiden mukaista elämää? Osaanko arvostaa itseäni riittävästi ammattilaisena? Minkälaista on oma sisäinen puheeni – arvostelisinko muiden työtä yhtä ankarasti kuin omaa toimintaani ja itseäni?
Toimintaympäristön tuntemus on systeemistä hahmottamista, joka auttaa luomaan käsityksen kokonaisuuksien toiminnasta ja lisää valmiutta näkemään ne asiat, joihin itse pystyy vaikuttamaan sekä hyväksymään ne asiat, joihin ei ole mahdollista vaikuttaa. Esimerkkinä tästä jokaisen muusikon työhön kuuluva keikkojen kulurakenteen hahmottaminen: Miten määrittää sopiva hinta yhtyeen esiintymiselle? Tämä vaatii ymmärrystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, paljonko keikasta on mahdollista saada tuloa. Jokaiseen keikkaan liittyy tietty määrä kiinteitä kuluja, jotka vaikuttavat lopulliseen palkkioon. Järkevällä suunnittelulla on mahdollista tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat onnistuneita esiintymisiä, joista jää riittävä korvaus. Kun hahmottaa systeemin, jonka osana toimii, on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa – olla oman toimintansa aktiivinen agentti.
Ajankäyttö on ikuista tasapainottelua kaaoksen ja hallinnan välillä. Kaaosta luo freelancerin elämän epäsäännöllisyys. Välillä töitä on liian vähän ja välillä liian paljon, harvoin sopivasti. Hiljaiset kaudet voivat tuntua ahdistavilta työttömyysjaksoilta ja kiirekausina ei ole mahdollisuutta riittävälle palautumiselle. Onnistunut ajankäytön suunnittelu luo selkeyttä arkeen ja auttaa siinä, että tarvittavat asiat tulevat hoidetuiksi. Konkreettisina vinkkeinä tähän voi antaa esimerkiksi sen, että tärkeimmät asiat kannattaa hoitaa silloin, kun on virkeimmillään eli useimpien kohdalla aamupäivällä. Sähköpostin naputtelua ja muita arkisten käytännön asioiden hoitamista voi tehdä vähän väsyneemmässäkin tilassa iltapäivästä. Toinen vinkki on asioiden rajaaminen tietyille paikoille ja ajoille. Oman luovan työskentelyn voi rajata eri tilaan kuin stressaavien käytännön asioiden hoitamisen. Tällöin ne eivät sekoitu keskenään ja luovalle työskentelylle syntyy sen vaatima tila.
Itsensä johtaminen ja oman ajankäytön tarkastelu antaa välineitä arjen kaaoksen ja hallinnan tasapainottamiseen. Myös näiden asioiden pohtiminen yhdessä muusikkokollegojen kanssa on äärimmäisen hedelmällistä.
Kirjoittanut: Jaakko Kämäräinen
Toimittanut: Johanna Ahonen
Julkaistu: 16.10.2025
Alkuperäiset artikkelit: 1/2025, 2/2025 ja 3/2025, Muusikko-lehti, freelancekoordinaatteja-palsta
Lisätietoja Vahvistin-vertaisryhmätoiminnasta löydät osoitteesta:
https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/yrittajat-ja-itsensatyollistajat/vahvistin-vertaisryhmamalli tai jaakko.kamarainen@muusikkojenliitto.fi
