Kasper Granroth on artisti ja multi-instrumentalisti, joka on luonut kansainvälistä uraa musiikkialalla monessa roolissa. Suomessa ja Berliinissä vaikuttava Granroth on ansioitunut tuottaja, muusikko ja musiikintekijä, jonka lisäksi hän on työskennellyt myös live-kentällä musical directorina ja DJ:nä. Artistinimellä Kasper G tunnettu Granroth on julkaissut aktiivisesti musiikkia perustamansa Lost Favourite Records -levy-yhtiön kautta.
Rytmimanuaali haastatteli Granrothia hänen urastaan sekä kysyi vinkkejä taustanauhojen tekemiseen keikkailua varten.
Uteliaisuus ja halu kehittyä vievät alalla eteenpäin
Bänditoiminta tuli Granrothille tutuksi jo teini-iässä koulussa perustetun yhtyeen kautta. Hän kertoo olevansa kiitollinen siitä, että Steiner-koulu tarjosi nuorille tukea itsensä ilmaisuun ja musiikilliseen toimintaan. Kannustava ilmapiiri sekä mahdollisuus kokeilla erilaisia instrumentteja ovat rohkaisseet oppimaan uutta ja tekemään itse.
Keikoille Granroth pääsi jo ensimmäisen bändinsä kanssa, mutta lukioaikana yhtyeen vaihtuessa toiseen livetoiminta aktivoitui entisestään. Indie rock -yhtye Constables julkaisi 2010-luvulla albumin ja useita EP-julkaisuja, joiden tiimoilta yhtye kiersi ympäri Suomea vieraillen myös Venäjällä ja Virossa.
Bänditoiminnan ohessa Granroth kiinnostui myös elektronisesta musiikista:
“Constablesin aikoina ostin jonkin ihan perus rumpupadin ja sitten me alettiin yhdistää sitä meidän keikkoihin. Mulla tuli synamattoja sieltä ja jotain puheita, mitä mä sitten triggeröin eri vaiheessa keikkaa. Sitten se siirtyi siihen, että mä aloin tehdä omia keikkoja”.
Kasper G -artistinimen alla Granroth julkaisee musiikkia, toteuttaa DJ-keikkoja sekä laajempia livekokonaisuuksia, joissa orgaaniset instrumentit yhdistyvät hänen tekemäänsä elektroniseen musiikkiin. Aiempi tausta muusikkona yhdistettynä tuotannollisiin taitoihin mahdollistivat erikoisosaamisen kehittymisen. Keikkojen myötä muut kiinnostuivat Granrothin tekemisestä ja hän alkoi työskennellä myös musical directorina.
“Mua pyydettiin hoitamaan Almalle ensimmäistä isoa bändikeikkaa 2016. Olin siinä vaiheessa jo konsultoinut muitakin artisteja siitä, miten jutut kannattaa tehdä. Alman kanssa työskenteli niin paljon kokeneita ammattilaisia, ja kun pääsin heidän kanssa tekemään, niin kehityin siinä myös itse tosi nopeasti.”
Alman lisäksi Granroth on työskennellyt kotimaassa useiden muiden artistien kanssa, kuten Vestan sekä Pertun (Kurttila) kanssa, joista jälkimmäisen kanssa he julkaisivat yhdessä 12-tuumaisen vinyylilevyn Dancefloor Politics. Tällä hetkellä Granroth työstää omaa debyyttialbumiaan, jonka musiikkityyliä hän kuvailee yhdistelmäksi vanhaa soulia ja rockia.
Taustanauhojen käyttö keikoilla
Kasper Granroth soittamassa rumpuja Alman keikalla. Kuva: Kiril Antinranta
Jotta keikkailua on mahdollista harjoitella, artistilla tai yhtyeellä on luonnollisesti hyvä olla käytössä jokin tila treenaamista varten. Tilasta tulee löytyä instrumentit, joita keikalla on tarkoitus käyttää sekä tietokone, jossa on projektitiedosto ja raidat. Granroth rohkaisee olemaan utelias ja kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja. Visio keikasta on tärkeä, sillä on paljon eri suuntia, mihin keikkaa voi viedä. On esimerkiksi eri asia toteuttaa keikka täysin taustanauhoilla kuin pelkästään akustisesti.
Mikäli oma visio liven toteuttamisesta on vielä hatara, Granroth suosittelee aloittamaan suunnittelun siitä, mitä instrumenttia itse haluaa livenä soittaa. Usein se soitin, jonka parissa itsellä on varmin olo ja paras osaaminen, kannattaa soittaa livenä. Toisaalta valinnan voi tehdä myös käytännöllisestä näkökulmasta. Jos musiikissa on paljon erilaisia elementtejä, ne instrumentit tai soundit, jotka tulevat harvemmin esiin, voi olla kannattava liittää osaksi taustanauhaa. Tällöin myös keikan flow säilyy todennäköisesti parempana, kun lavalla olevien soittajien ei tarvitse koko ajan vaihtaa instrumenttia.
Vision lisäksi on tärkeä miettiä keikan tavoitetta. Shown tarkoitus on olla toimiva paitsi esiintyjälle myös yleisölle, joten myös taustanauhojen tulee palvella keikan tarkoitusta. Kasper G -keikkojen tavoitteena on Granrothin mukaan saada ihmiset tanssimaan. Koska tanssin taustalla on hyvä olla mahdollisimman vakaa rytmi, hän on valinnut lisätä bassorummun taustanauhalle. Taustalta tulevan vakaan poljennon päälle hän voi lisätä groovea soittamalla taustanauhan päälle livenä erilaisia instrumentteja. Alman keikoilla bassorummun ja muut keskeiset rumpuelementit Granroth soitti aina livenä, koska hän toimi bändissä nimenomaan rumpalina ja käytössä oli kokonainen rumpusetti. Kahdella eri artistilla voi siis olla keskenään todella erilainen tapa toteuttaa liveshow, mutta ne voivat palvella tarkoitustaan yhtä hyvin.
Tekniset vaatimukset taustanauhojen käytössä
Taustanauhojen toistamiseen keikoilla käytetään yleensä erillistä tietokonetta. Tietokoneen tulee olla tarpeeksi tehokas, jotta se jaksaa prosessoida äänitettyjä tiedostoja ja toistaa niitä ilman keskeytyksiä. Tietokoneen lisäksi käytössä on hyvä olla laadukas äänikortti, missä on useampi ulostulo. Kun ulostuloja on useita, taustanauhan ääniraitoja ja eri instrumentteja on mahdollista jakaa eri kanaviin. Tällöin keikan miksaaja pystyy tehdä tarkempaa työtä ja keikka myös kuulostaa ulospäin paremmalta.
Granroth suosittelee jakamaan taustanauhan osiin esimerkiksi niin, että jokainen biisi on oma tiedostonsa. Tällöin spontaaniudelle jää enemmän tilaa. Jos koko keikka on yksi yhtenäinen tiedosto, myös tauot ja niiden pituudet tulee suunnitella etukäteen. Jos jotain tapahtuu kesken keikan, on huomattavasti helpompaa etsiä yksittäisten tiedostojen joukosta oikeaa biisiä kuin kelata yhdestä pitkästä tiedostosta oikeaa kohtaa. Myös vuorovaikutus artistin ja yleisön välillä on usein aidompi silloin, kun musiikin seassa on orgaanisia taukoja ja keikan sisältöön on mahdollista vaikuttaa tilanteen mukaan. Poikkeuksena Granroth mainitsee festivaalit, joissa esiintymisaikataulut ovat usein tiukkoja. Tällaisia keikkoja varten voi olla hyvä hyvä liittää useita biisejä samaan tiedostoon. Keikan ajallinen hallinta helpottuu, kun osuuksien pituudet suhteessa jäljellä olevaan soittoaikaan on helpommin hahmotettavissa.
Myös liveshown visuaalinen toteutus on hyvä ottaa huomioon siinä vaiheessa, kun suunnitellaan äänimaisemaa. Granrothin kokemuksen mukaan visuaalit suunnittelee ja toteuttaa erillinen VJ (Video Jockey), joka on tyypillisesti eri henkilö kuin valoteknikko. Aina optimaalista määrää henkilökuntaa tai laitteistoa ei ole kuitenkaan käytössä, joten toisinaan samalta tietokoneelta saatetaan taustanauhojen lisäksi ajaa myös erilaisia visuaalisia elementtejä lavalle. Tällaisessa tilanteessa Granroth suosittelee käytettäväksi sovellukseksi QLabia, jota on alun perin käytetty paljon teattereissa, mutta jota hyödynnetään nykyisin paljon myös bändikeikoilla.
Jotta taustanauhat ja livenä soitetut instrumentit toimivat keikalla hyvin yhteen, on tärkeää, että artistien ja soittajien kuuntelu on kunnossa. Korvamonitorien käyttö on yleistynyt keikoilla muutenkin, mutta mikäli tarkoitus on käyttää taustanauhoja, ne ovat lähes välttämättömät. Esimerkiksi “klikki” eli metronomiraita, joka kertoo soittajille kappaleen oikean tempon, saatetaan lisätä soittajien monitoreihin, jolloin se kuuluu suoraan soittajalle, mutta ei yleisölle. Jos käytössä on perinteiset lavamonitorit, klikkiä on vaikea saada kuuluviin soittajille niin, ettei se kuuluisi myös yleisölle.
Kasper Granroth
Suunnittele, harjoittele, varaudu
Vaikka hyvällä suunnittelulla ja harjoittelulla voi ratkaista monta kiperää tilannetta keikoilla, yllätyksiin on silti syytä varautua. Unohdukset ovat hyvin inhimillisiä, joskaan eivät toivottuja, joten mahdolliset taustanauhat kannattaa varmuuskopioida useampaan paikkaan. Kaikista tiedostoista, kuten taustanauhoista ja yksittäisistä instrumenttiraidoista, on hyvä olla omat varmuuskopiot. Luovuus on sallittua ja hätätapauksessa varmuuskopiona voi toimia vaikka vanha mp3-soitin, johon keikalla käytettävät tiedostot on ladattu. Suunnitelma on hyvä olla olemassa myös mahdollisen laitteiston rikkoutumisen varalle, koska instrumentit, johdot, äänikortti ja tietokone voivat mennä rikki. Granroth suosittelee myös tarkistamaan, että kaikkien äänitiedostojen sample rate (näyteenottotaajuus) ja bit rate (bittinopeus) on sama, jotta tiedostot puhuvat keskenään samaa koodikieltä.
Tärkeintä Granrothin mukaan livekeikkojen suunnittelussa on kuitenkin se, että pitää hauskaa ja on utelias kokeilemaan asioita. Hänen mukaansa siitä on etua, että kykenee nauttimaan uuden oppimisesta sekä suhtautumaan haasteisiin niin, että ongelmia ei ole, vaan on vain mahdollisuuksia löytää ratkaisuja.
“Itse soittamisessa ja esiintymisessä läsnäolo on paljon tärkeämpi juttu kuin se, että soittaa tai esiintyy jotenkin täydellisesti. Mun mielestä ei ole edes sellaista kuin täydellinen. On vain läsnä ja nauttii, niin se on kyllä paras vinkki, minkä voin antaa.”
Musiikkialan kehitys herättää myös huolta
Musiikkialan kehitystarpeista kysyttäessä Granroth toteaa olevansa huolissaan tekoälyn tuomista haasteista muusikkojen ja tuottajien ansaintaan sekä tekijänoikeuksiin. Hänen mielestä olisi tärkeä puuttua lainsäädännöllä siihen, ettei striimauspalvelu tai sen edustajat pysty esimerkiksi itse luoda AI:lla musiikkia ja lisätä sitä sitten omille soittolistoilleen ja kerryttää sitä kautta tuloa itselleen. Tämä kaikki on pois oikeilta artisteilta ja yhtyeiltä. Lisäksi hän tuo esiin huolensa siitä, että tekoälyllä pystytään mallintaa ihmisen ääntä niin hyvin, että se kuulostaa jo lähes aidolta. Granrothin mielestä olisi tärkeä mahdollistaa lainsäädännöllä myös se, että toisen ihmisen äänen käyttö luvatta olisi laitonta.
Tekoälyn tuomien haasteiden lisäksi Granroth toivoo, että livemusiikkia ja siitä nauttimista tuettaisiin yhteiskunnan tasolla.
“Meillä on monella työpaikalla liikunta- ja kulttuuripassia, mikä on hienoa, mutta jotenkin olisi mahtava nähdä, että meidän verorahoilla tuettaisiin enemmän myös livemusiikkia, muusikoita ja tapahtumajärjestäjiä, koska kulttuuri ja musiikista nauttiminen on tärkeä osa ihmisen hyvinvoinnin edistämistä.”
Lue lisää ja ota Kasper Granroth seurantaan: https://www.kaspergranroth.online/
Julkaistu 9.7.2026
Artikkelikuva: Sanni Riihimäki
Haastattelu ja teksti: Johanna Ahonen
Kasper Granroth soittamassa rumpuja. Kuva: Kiril Antinranta
