Palaute on musiikintekijälle ja esittäjälle mahdollisuus motivoitua, oppia ja kehittyä. Todellinen mestari janoaa palautetta, hänellä on ikuisen oppijan asenne. Osaamattomuus joissakin asioissa ei ole hänelle häpeän, vaan uteliaisuuden ja inspiraation lähde.
Ammatillista kasvua tukevaa palautekulttuuria olisi viisasta ravita musiikkialan sisällä nykyistä huomattavasti enemmän. Siinä on toki haasteensa, kuten esimerkiksi ajan ja muiden resurssien puute, mutta pitkällä tähtäimellä kyseisen kulttuurin parantaminen palvelisi varmuudella kaikkien alalla toimivien kehitystä ja menestystä moninkin eri tavoin.
Olen valmentanut lauluntekijöitä ja laulajia jo pari vuosikymmentä ja antanut palautetta tuhansille laululyriikkojen kirjoittamisesta esiintymiseen ja ammattitutkintoihin kuuluviin urasuunnitelmiin. Sanoittajana olen puolestani saanut olla palautteen vastaanottaja, valitettavan usein sen kokonaan saamatta jääneen, joka esimerkiksi biisiä tarjotessa korvataan vaikenemisella tai pelkällä ”kiitos, mutta kiitos ei -kommentilla”. Ala tai pikemminkin moni alan toimija kärsii palautevajeesta.
Kun palaute jää uupumaan, ei voi tietää, missä on oman ammattitaitonsa kanssa menossa. Ei voi tietää, mitä ja miten voisi tehdä paremmin. Vertailun vuoksi en voisi esimerkiksi kuvitella urheilujoukkuetta, joka yltäisi huippusuorituksiin, ellei valmentaja antaisi pelaajilleen jatkuvaa palautetta; kiittävää ja korjaavaa.
Musiikintekijänä ja esittäjänä onkin tärkeää olla itse aktiivinen ja pyytää palautetta kollegoilta, musiikkiyhtiöiden ja kustantajien toimijoilta, radioiden musiikkipäälliköiltä, tapahtumajärjestäjiltä ja tietenkin oman musiikin kuuntelijoilta. Voi hakeutua myös erinäisiin koulutuksiin ja porukkavalmennuksiin, joiden ohjelmaan palaute kuuluu olennaisena oppimisen osana. Voi myös ostaa henkilökohtaisen sparraajan ja palautteen antajan palveluja, artistillehan esimerkiksi laulutunnit ovat sellaisia. Moni laulunkirjoittaja ostaa myös yksityistä valmennusta ja palautetta teoksiinsa.
Laulunkirjoittajille yhteiset biisisessiot ovat mitä mainioin tilaisuus saada reaaliaikaista palautetta ammattitaitoisilta kollegoilta. Laulukilpailuihin osallistumien saattaa olla myös tilaisuus saada palautetta, sävellys- ja sanoituskilpailuissa palautetta harvemmin annetaan.
Valmentava palaute
Hyvää palautetta nimitetään usein rakentavaksi tai korjaavaksi. Nimitän itse hyvää palautetta mielelläni valmentavaksi, sillä sen ehdottomasti tärkein tavoite on olla palautteen saajan ammatillista kasvua tukevaa – auttaa häntä kehittymään hyvästä paremmaksi.
Valmentavan ja kasvua tukevan palautteen tarkoituksen tulee olla aito ja vipitön. Vaikka palautteen antaja olisi kokeneempi ja saajaan nähden jopa valintoja ja päätöksiä tekevässä asemassa, valmentava palaute annetaan ihmiseltä ihmiselle, aina yhdenarvoisuudesta käsin.
Valmentava palaute arvioi teoksia, tekemisiä ja esiintymisiä, ei henkilökohtaisia persoonaan kohdistuvia ominaisuuksia. Palaute auttaa saajaa tunnistamaan omia vahvuuksiaan, persoonallisia erityisominaisuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Valmentava palaute on konkreettista, täsmällistä ja perusteltua. Palautteen on oltava myös rehellistä, muuten antaja tekee saajalle karhunpalveluksen, sillä saajan on tärkeä tietää, missä asioissa on vielä varaa parantaa.
Palaute on reflektointityökalu, joka herättää saajaa pohtimaan omaa tekemistään, synnyttää oivalluksia ja ymmärrystä, avartaa ajattelua ja avaa uusia näkökulmia ja rohkaisee kokeilemaan uusia toimintatapoja. Valmentavan palautteen tehtävä on ehdottomasti myös innostaa, kannustaa ja motivoida. Saada saajan sydän palamaan rakastamalleen asialle.
Paras mahdollinen palaute tapahtuu kasvokkain ja on luonteeltaan dialogia, jossa palautteen antaja ja saaja pohtivat yhdessä erilaisia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia, jotka parantavat palautteen vastaanottajan mahdollisuuksia onnistua ja menestyä tulevaisuudessa. On hyvä käyttää mahdollisimman paljon minäilmaisuja, kuten ”minä koen”, ”minusta tuntuu”, ”minulle tämä näyttäytyy” tai ”en aivan ymmärrä”. Palautteen antajan tulisi olla myös valmis keskustelemaan ja vastaamaan palautteen saajan kysymyksiin. Molemminpuolinen kuunteleminen ja ymmärryksen hakeminen on tärkeää, eipäs-juupas -kinastelu on hyödytöntä ja johtaa vain umpikujaan.
Hyvä palaute ei ole sama asia kuin pelkkä kehuminen, mutta kiittävää ja kehuvaa palautetta ei tietenkään pidä pihdata, vaan jakaa anteliaasti. Kiittävä palaute on hyvin motivoivaa, mutta senkin tulee olla konkreettista ja perusteltua. Palautteen saajan on tärkeä saada kuulla, mikä hänen biisissään tai esityksessään on hyvää ja miksi se on hyvää. Kehujen tulee olla aitoja, palautteen saajan vilppitutka ilmoittaa epäaitouden, joka vesittää koko palautteen arvon. Ilmeet ja eleet viestivät aitoudesta tai epäaitoudesta, myös äänensävy, sillä sitä on vaikea kontrolloida. Kun puhuu totta, ei tarvitse miettiä ilmeitään, eleitään eikä äänensävyään, kaikki toimivat sulassa sovussa kantaen samaa sydämestä tulevaa vilpitöntä viestiä.
Rehellinen ja vilpitön valmentava palaute kertoo siitä, että sen antaja arvostaa saajaa, uskoo hänen mahdollisuuksiinsa ja haluaa auttaa ja kannustaa häntä urallaan eteenpäin.
Hajottava palaute
Huono palaute, jota hajottavaksikin kutsutaan, on epämääräistä, sekavaa ja perustelematonta eikä tarjoa kehittymismahdollisuuksia. Hajottavankin palautteen tarkoitus voi olla lähtökohtaisesti saajan ammatillista kasvua tukeva, palautteen antajan keinovalikoima vain on kovin vajavainen.
Huonoa palautetta on myös ylemmyydestä eikä yhdenarvoisuudesta käsin annettu kritiikki. Se voi olla myös palautteen antajan aseman pönkittämistä, saajan taitojen alentamista omien taitojen ja oman itsen ylentämiseksi. Erittäin vajavaisista taidoista voi puhua silloin, kun palaute on ivallista, sättivää, vähättelevää, mitätöivää ja syyttelevää – tuomitsevaakin. Pahimmillaan palautteen tarkoitus voi olla saajan lannistaminen ja nolaaminen.
Yhdeltä ja samalta palautteen antajalta saatu ristiriitainen palaute voi myös olla hajottavaa ja hämmentävää. Kun yhdessä hetkessä saa kiitosta ja toisessa haukkuja, ei ole oikein mitään, mihin tarttua ja mihin luottaa.
Kehuva palaute on myös hajottavaa silloin, kun kehuminen on niin mairittelevaa, että falskius on ilmiselvää. Palautteen saajalle jää outo olo antajan kainalossa lymyävästä ketunhännästä. Emme lähtökohtaisesti pidä kehuvaa palautetta myöskään silloin aitona, jos emme itse pidä teoksiamme ja esiintymistämme kehujen arvoisina – jos emme ole nähneet niiden eteen vaivaa. Jos musiikintekijällä tai artistilla on vahva taipumus mitata omaa arvoaan täydellisillä suorituksilla, niin hänen saattaa olla vaikea vastaanottaa vilpitöntäkin kehuvaa palautetta.
Jossain vaiheessa suosiossa ollut hampurilaispalaute kuuluu mielestäni myös huonojen palautteiden kategoriaan ja joutaa romuttamolle. Sen kehujen ja kritiikin kerroksisuudella lienee ollut hyvä tarkoituksensa auttaa enemmänkin epävarmaa palautteen antajaa kuin saajaa. Kyseisen mallin mukaisesta palautteesta tulee kuitenkin helposti teknisesti opeteltua, tönkköä ja saajaa hämmentävää. Vilpittömyys ja aitous jäävät uupumaan.
Asiatonta, mutta ikävää palautetta on humalaisten huutelu keikoilla, samoin kaikki, osin anonyyminä somessa tapahtuva loan heitto. Sellainen tulisi jättää minkäänlaista arvoa vailla olevien palautteiden laariin.
Palaute herättää tunteita
Palaute herättää tunteita. Vilpittömät kehut ja kiitokset hyvänolon tunteita, mutta vaivannäköä edellyttävien omien kehityskohteiden osoittava valmentavakin palaute saattaa herättää epämiellyttäviä tunteita, kuten esimerkiksi pettymystä, riittämättömyyttä ja häpeää, kiukkuakin. On luonnollista, että tunteet ovat korjaavaa palautetta vastaanotettaessa vahvastikin pelissä, etenkin koska musiikintekijän ja artistin ammateissa kyse on useimmiten itselle todella merkityksellisestä ja rakkaasta tekemisestä.
Epämiellyttäviä tunteita nostattavan palautteen kohdalla puhutaan usein negatiivisesta palautteesta, jollaiseksi lasken vain aiemmin mainitun hajottavan palautteen. Pidän parempana ilmaisua ”ei-toivottu palaute”, joka on palautetta, jota ei mielellään haluaisi kuulla, mutta joka kuitenkin on omalle ammatilliselle kasvulle hyvinkin hyödyllistä.
Palaute saa siis tuntua ja saa myös sanoa, että nyt meni tunteisiin. Tunnekuohun laannuttua on kuitenkin tärkeää pysähtyä pohtimaan, olisiko palautteessa sittenkin jotain tärkeää, omaa oppimista ja kehitystä tukevaa tietoa ja näkemystä. Etenkin uran alkuvaiheessa tunnekuohun jälkeinen reflektointi ja tärkeät oivallukset saattavat edellyttää yön yli nukkumista, ammattitaidon kehittymisen ja palautteen vastaanottamisen harjoittelun myötä sama prosessi sujuu jo minuuteissa. Kokeneistakin yksi pystyy reflektointiin heti palautetta saadessaan, toinen tarvitsee siihen vähän aikaa.
Reflektointi on kuitenkin tärkeä tehdä, ilman sitä palaute jää helposti hyödyntämättä. Reflektoinnin myötä palautteen hyödyn syvällisempi ymmärtäminen voi olla juuri se askel, joka auttaa uralla jopa seuraavalle tasolle.
Ulkoinen ja sisäinen palaute
Reflektointi on kaiken oman toiminnan pohtimisen, ymmärryksen ja oivallusten synnyttämisen ja uusien toimintatapojen kokeilemisen lisäksi myös omien näkemysten peilaamista muilta saatuihin näkemyksiin. Samalla saa käsityksen oman ammattitaitonsa arviointikyvyistä – itsearvioinnista, joka on tärkeä taito. Puhutaan myös ulkoisesta ja sisäisestä palautteesta, joita on hyvä vertailla toisiinsa itsearviointitaitoja kehittääkseen. Uran alussa ulkoisen palautteen merkitys suhteessa sisäiseen palautteeseen on painokkaampaa kuin vuosien kokemuksen, tekemisen ja näkemysten jälkeen.
Tosin oma kokemukseni valmentajana ja tekijänä tukee vahvasti artikkelin alussa mainitsemaani mestaruutta ja ikuista oppimisen ja kasvun asennetta. Suurin osa kohtaamistani, alalla pitkään toimineista, taitavista, osaavista ja meriittinsä hankkineista musiikintekijöistä ja artisteista on mestareita myös palautteen vastaanottamisessa ja hyödyntämisessä. Monilla uraansa aloittelevilla toimijoilla puolestaan on suuriakin vaikeuksia vastaanottaa valmentavaakin palautetta.
Yksi tärkeimmistä palautteen hyödyntämistä vahvistavista asioista onkin hyvä itsetuntemus, joka on tietoisuutta omista vahvuuksista, erityisyyksistä, omasta jutusta tekijänä tai esittäjänä ja myös kehityksen kohteista. Siitä, mitä vielä voisi ja haluaisi oppia ja tehdä paremmin. Kukaan meistä ei ole koskaan täysin valmis.
Rakentavakin palaute voi tuntua epäoikeudenmukaiselta, jos ei tunne itseään ja käsitys omasta ammattitaidosta on kovin vääristynyt. Myös suorittajalle valmentavakin palaute voi olla kitkerää pureskeltavaa. Palaute saattaa sisältää kymmenen myönteistä asiaa, jotka jäävät huomiotta, kun yksi häpeän haavaan osunut vesittää kaiken. Jos toimii syystä tai toisesta pääosin ulkoisen palautteen varassa, on hyvin herkkähipiäinen kaikelle ei-toivomalleen palautteelle.
Työkalupakkia palautteen vastaanottamiseksi
- Kirkasta oma visiosi, tavoitteesi ja tekemisesi merkitys. Kun tiedät, mitä ja miksi teet ja minne olet menossa, osaat poimia palautteesta itsellesi sopivat opit, kopit ja oivallukset ammatillista kasvuasi tukemaan. Osaat myös laittaa hajottavan ja epäasiallisen palautteen omaan laariinsa, jonka voit jättää huomiotta.
- Vahvista itsetuntemustasi sekä oman ammattitaitosi rehellistä arviointikykyä.
- Kun palaute menee tunteisiin, pysähdy pohtimaan miksi. Mieti, mitä kerrottavaa tunteella on sinulle, sinusta. Onko hetkessä heränneen pintatunteen alla kenties jokin pintaa syvempi tunne, jota yrität suojella?
- Opi tunnistamaan palautteen antajan tarkoitusperä, tavoitteleeko hän vilpittömästi ammatillisen kasvusi tukemista vai kenties oman asemansa pönkittämistä tai jotain muuta.
- Ole mieli ja sydän auki kaikelle palautteelle, joka on tarkoitettu edistämään ammatillista kasvuasi.
- Arvosta, pysähdy ja kuuntele kasvusi tukemiseksi tarkoitettua palautetta. Älä selitä, hyökkää tai vetäydy. Loppupelissä sinä kuitenkin päätät, mitkä palautteet hyödynnät ja mitä et.
- Ole kiitollinen ja kiitä valmentavasta palautteesta. Se on palautteen antajan lahja, jonka tarkoitus on auttaa sinua kehittymään yhä paremmaksi. Kun kiität, myös palautteen antaja ilahtuu.
- Huomioi kuitenkin, että palaute on aina antajansa näkemys kyseisestä asiasta, jollain toisella saattaa olla toisenlainen näkemys. Palautteen antaminen perustuu siihen mikä on antajan mielestä hyvää ja kehut ansaitsevaa. Jos olet kovin kehuriippuvainen, olet myös riippuvainen toisten ihmisten hyvän ja huonon arvoasteikoista.
- Älä ota palautetta henkilökohtaisesti. Sinä et ole huono biisintekijä tai esiintyjä, jos jokin biisisi tai esiintymisesi ei mennyt aivan nappiin ja saat siitä korjaavaa palautetta.
- Älä provosoidu asiattomasta ja hajottavasta palautteesta. Siihen auttaa usein ymmärrys siitä, että sellainen palaute kertoo jotain vain palautteen antajasta itsestään.
Kuten palautteen antaminen, myös sen vastaanottaminen on taitolaji. Molempia voi ja kannattaa harjoitella ja oppia. Tähänkin, kuten kaikkeen muuhunkin pätee kasvun asenteen syvä viisaus siitä, että parhaat harjoittelevat eniten, siksi he ovat parhaita.
Julkaistu: 20.11.2024
Kirjoittaja: Eija Hinkkala
Artikkeli on julkaistu osana Euroopan unionin osarahoittamaa Klusteri-hanketta. Klusteri-hankkeen toteuttaa Rytmi-instituutti ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun luovan talouden yksikkö ja sen mahdollistajina toimivat Euroopan unionin lisäksi myös Kuortaneen säästöpankkisäätiö sekä Seinäjoen kaupunki.
