Tässä artikkelissa käytetään paljon termiä DIY-artisti, jolla tarkoitetaan artistia, joka tekee ja julkaisee musiikkinsa itsenäisesti ilman levy-yhtiötä. Tutkimusyhtiö Midia Researchin maailmanlaajuisen selvityksen mukaan kaikista julkaisevista artisteista nimenomaan itsenäisten artistien osuus on se, joka kasvaa tällä hetkellä eniten. Vaikka DIY-artisti vastaa uransa rakentamisesta pääasiassa itse, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että artistin tulisi tehdä kaikki asiat yksin. Artisti tarvitsee ympärilleen usein verkoston, joka koostuu eri alojen ammattilaisista, ja jotka omalla osaamisellaan voivat auttaa artistia urallaan eteenpäin.
Artikkelia varten haastateltiin Family in Music -musiikkiyhtiön toimitusjohtaja Juka Hynystä. Family in Musicin toiminta perustuu nimenomaan DIY-artistien kaltaisten toimijoiden auttamiseen ja kyseessä on ensimmäinen luovien alojen yritys Suomessa, joka on valittu Business Finlandin kasvumoottorikilpailutuksen voittajaksi. Artikkelissa käydään läpi, mitä palveluita DIY-artisteille on tarjolla uran rakentamisen tueksi ja kerrotaan, missä asioissa Family in Music voi auttaa alalle pyrkiviä artisteja ja musiikintekijöitä.
FAMILY IN MUSIC KEHITTÄÄ LUOVIEN ALOJEN VERKKOALUSTAA
Family in Musicin toimitusjohtaja Juka Hynynen on sitä mieltä, että musiikki- ja julkaisutuotannossa vuosikymmeniä vallinnut roolijako on tietyllä tapaa murroksessa. Levy-yhtiöiden rinnalle on muodostunut joukko uuden sukupolven musiikintekijöitä, joista puhuessaan Hynynen käyttää termiä “multi-creator”. Hän kuvailee multi-creatoreiden olevan moniosaajia, jotka saattavat olla samaan aikaan paitsi musiikintekijöitä myös levy-yhtiön omistajia, managereita, artisteja sekä miksaajia. Eturivin huippuartistien kohdalla perinteiset toimintatavat ja yhteistyö levy-yhtiöiden kanssa ovat edelleen perusteltuja ja tulevat olemaan sitä myös jatkossa, mutta nykyisin moni musiikintekijä tai artisti tekee uraansa liittyvät asiat ja päätökset täysin itsenäisesti.
Suomalaisen startup-yrityksen, Family in Musicin, toiminta on suunniteltu palvelemaan nimenomaan näitä musiikkialalla itsenäisesti toimivia moniosaajia. Kyseessä ei ole levy-yhtiö tai kustantaja, vaan yrityksen toiminta perustuu täysin luovien alojen toimijoille suunnattuun englanninkieliseen verkkoalustaan, jonka tavoitteena on yhdistää potentiaaliset yhteistyökumppanit, kuten levy-yhtiöt ja artistit, keskenään. Family in Music ei puutu toimijoiden välisiin sopimuksiin, vaan toimii teknisenä välikätenä ja varmistaa, että alusta toimii halutulla tavalla.
VERKOSTOITUMINEN MUSIIKKIALALLA
Koska uran rakentaminen musiikkialalla edellyttää monenlaisten työtehtävien hallintaa ja harvalla riittää osaaminen ja aika kaikkeen, verkostoituminen alalla on välttämätöntä. Verkostoituminen vaatii oma-aloitteisuutta, sillä kukaan ei voi automaattisesti tietää toisen ihmisen osaamisesta, toiveista ja tarpeista, jos niitä ei tuo itse esille. Mikäli on aikeissa ottaa yhteyttä musiikkialalla toimivaan tahoon, on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, millä tavalla uutta kontaktia lähestyy. Pelkästään se, että haluaa artistiksi tai musiikintekijäksi, ei vielä kerro vastapuolelle kovinkaan paljoa ja olennaisempaa onkin avata konkreettisesti ja ytimekkäästi omia tavoitteitaan ja työnäytteitään. Lisäksi on tärkeää ymmärtää, että myös vastapuolen on saatava jotain mahdollisesta yhteistyöstä, jotta hänen on ylipäätään kannattavaa tarttua tarjoukseen. Nämä hyödyt kannattaa tuoda selkeästi esiin.
Moni luo verkostoja aktiivisesti erilaisissa sosiaalisen median kanavissa. Omien päivitysten teon lisäksi myös muiden käyttäjien julkaisujen kommentointi tai ylipäätään keskusteluihin osallistuminen saattavat olla tehokas tapa lisätä omaa tunnettuuttaan. Myös suorat yksityisviestit some-kanavissa voivat olla tehokas tapa ottaa yhteyttä, mutta on syytä huomioida, että moni ei pidä sitä kovinkaan virallisena väylänä kontaktointiin. Spämmäys ei myöskään kannata, vaan yhteydenpito tulee hoitaa asiallisesti myös somessa. Mikäli haluaa kokeilla verkostoitumista kasvotusten, Suomessa järjestetään erilaisia musiikkialan ammattilaistapahtumia, kuten Musiikki & Media sekä MARS, jotka ovat oivallisia paikkoja verkostoitua alan tekijöiden kanssa.
Verkostoitumisen mahdollistaminen on ollut myös yksi Family in Musicin keskeisistä tavoitteista verkkoalustan kehittämisessä. Verkkoalustalla käyttäjän on mahdollista luoda palveluun oma profiili verkostoitumista varten ja kirjautuminen on mahdollista kenelle tahansa musiikkialalla toimivalle yritykselle, yhdistykselle tai yksityishenkilölle asemasta riippumatta. Alustalle on julkaistu myös hakutoiminto, jonka avulla on mahdollista etsiä toimijaa, henkilöä tai yritystä palveluun kirjautuneista käyttäjistä. Yksityisiä keskusteluja varten alustalla on erillinen chat-toiminto. Verkkoalustalle on suunnitteilla myös digitaalisia sopimuspohjia, joita käyttäjien on mahdollista hyödyntää yhteistyökumppanuuksia solmiessa.
ARTISTIN RESURSSIT JA TYÖNJAKO
Artistiuran rakentaminen on paljon muutakin kuin musiikin tekemistä ja muun työn määrä riippuu pitkälti artistin omista tavoitteista. Mitä suuremmat tavoitteet artistilla on, sitä suurempi on myös musiikin ulkopuolisten asioiden, kuten markkinoinnin osuus uran rakentamiseen käytettävästä ajasta. Tavoitteiden asettamisessa ja aikataulutuksessa on hyvä pitää mielessä se, että mitä enemmän haluaa tehdä asioita itse, sitä vähemmän on aikaa musiikin tekemiselle. Tärkeää on miettiä omat tavoitteensa, tunnistaa oma osaamisensa sekä pohtia, mihin todella haluaa aikansa ja rahansa käyttää.
Se, kuinka paljon DIY-artisti tarvitsee ulkopuolista apua, riippuu pitkälti artistin omasta osaamisesta, kiinnostuksesta ja elämäntilanteesta. Myös sillä on usein merkitystä, onko artisti yksittäinen henkilö vai useammasta henkilöstä muodostuva yhtye. Ideaalitilanteessa, jossa työnjako on selkeästi mietitty ja sovittu, kuusi ihmistä saa enemmän aikaan kuin yksi ihminen. Toisaalta yhtyeessä täytyy ottaa huomioon usean eri ihmisen mielipide ja aikataulut sekä neuvotella asioista enemmän samalla, kun yksittäinen artisti voi toteuttaa määrätietoisesti vain omaa visiotaan. Koska yksi ihminen ei hyvin todennäköisesti ehdi tehdä kaikkea ja yhtyeen jäsenillä saattaa olla bänditoiminnan lisäksi myös muita velvoitteita, ulkopuoliselle avulle on hyvin usein tarve molemmissa tapauksissa.
Uran rakentamiseen vaikuttavat myös sen ulkopuoliset asiat, kuten perhe, rahatilanne ja terveys. Myös työ- tai opiskelutilanne saattavat vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka paljon rahaa tai aikaa artistilla on käytettävissä. Omia resurssejaan on hyvä tarkastella realistisesti ja priorisoida siihen, mikä tuntuu itselle tärkeältä. Sama pätee myös oman osaamisen hyödyntämiseen. On hyvä miettiä, mitä sellaisia asioita jo osaa, joista on hyötyä uran rakentamisessa ja mitä asioita haluaa mahdollisesti vielä opetella. Tällaisiin asioihin kuluu yleensä rahan sijasta aikaa. Lisäksi on järkevää tunnistaa myös ne asiat, joita ei vielä osaa tai joiden tekemisen opetteluun ei ole mahdollista käyttää aikaa. Sellaiset työt on hyvä ulkoistaa ammattilaiselle, jolloin kuluu taas ajan sijasta rahaa.
MIHIN ASIOIHIN DIY-ARTISTI TARVITSEE YHTEISTYÖKUMPPANEITA
On hyvin yksilöllistä, mitkä asiat artistilla on itsellään hallussa uran rakentamiseen liittyen ja mihin hän tarvitsee ulkopuolista apua. Mikäli artisti ei tee ja tuota musiikkiaan itsenäisesti, häneltä tulee löytyä riittävät verkostot, jotta julkaisun valmiiksi saattaminen on mahdollista. Yhteistyökumppaneita, joita artisti tällöin tarvitsee, ovat musiikintekijä(t), tuottaja, äänittäjä, miksaaja sekä masteroija. Mikäli artisti tekee, tuottaa ja esittää musiikkinsa itse, hän tarvitsee yhteistyökumppaneilta apua lähinnä musiikin ulkopuolisiin asioihin. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi keikkojen myyminen tai visuaalisen ilmeen rakentaminen, kuten graafinen suunnittelu ja valo- sekä videokuvaus. Myös ulkopuolinen uraohjaus voi olla tarpeen, sillä esimerkiksi oman taitotason arviointi suhteessa muihin toimijoihin on toisinaan hyvin haasteellista. Lisäksi artisti saattaa tarvita lakiapua erilaisiin sopimusneuvotteluihin, kun uusia yhteistyökumppanuuksia solmitaan tai sovitaan esimerkiksi musiikin lisensoimisesta ja korvausten jakautumisesta.
Vaikka artisti tekisi pääasiassa kaikki osa-alueet itse, on muutama seikka, jotka vaativat sopimuksen solmimista yhteistyökumppanin kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi musiikin julkaisu sekä tekijänoikeuskorvausten kotiuttaminen. Lisäksi käydään läpi myös musiikin promootiota, johon liittyvä ulkopuolinen yhteistyö ei ole välttämätöntä, mutta joka vaatii artistilta suunnitelmallisuutta, mikäli tavoitteena on menestyä myös kaupallisesti.
Musiikin julkaisu
Nykyisin artistin on mahdollista julkaista musiikkia itsenäisesti ilman levy-yhtiötä ja useimmiten julkaisu tapahtuu digitaalisesti suoratoistopalveluissa. Musiikin toimittaa suoratoistopalveluihin musiikin digitaalinen jakelija eli aggregaattori. Artisti ei siis voi suoraan ladata kappalettaan esimerkiksi Spotifyyn, vaan se vaatii jakelijan, jolla on sopimus Spotifyn kanssa. Artistin tehtävänä on selvittää itselleen sopiva aggregaattori, kirjautua palveluun ja toimittaa julkaisuvalmis musiikkitiedosto jakelijalle. Aggregaattoreita ovat muun muassa ulkomaalaiset Distrokid, CD Baby, Tunecore ja Record Union sekä suomalaiset Musiikin digitaalinen jakelu ja Music Kickup. Aggregaattoreiden hinnoitteluperiaatteet sekä jakeluun liittyvät palvelut eroavat toisistaan ja yhdellä aggregaattorilla voi olla useita erilaisia ja erihintaisia palvelusisältöjä.
Myös Family in Music toimii musiikin digitaalisena jakelijana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että palvelun käyttäjän on mahdollista julkaista omaa musiikkiaan alustan kautta erilaisiin musiikkikauppoihin ja suoratoistopalveluihin, kuten Spotifyyn. Family in Musicin jakelun hinnoittelu perustuu provisioon, joka on tällä hetkellä 10 prosenttia musiikin ansaitsemista tuloista. Hynynen kertoo, että hinnoittelustrategian toimivuutta tutkitaan parhaillaan beta-version käyttäjillä ja muutoksia tehdään tarvittaessa myöhemmin kansainvälisesti julkaistavaan versioon.
Musiikin käytöstä kertyvien tulojen kotiuttaminen
Artistin on hyvä olla tietoinen omista tekijänoikeuksistaan oli hän sitten esiintyvä taiteilija, musiikintekijä tai molempia. Musiikintekijöiden oikeuksia Suomessa valvoo tekijänoikeusjärjestö Teosto, jonka asiakkaaksi artistin kannattaa ryhtyä heti, kun on aikeissa esittää itse tekemäänsä musiikkia julkisesti tai äänittää se julkaisua varten. Teosto on erityisesti musiikkia tekevän artistin tärkeä yhteistyökumppani, koska järjestö valvoo musiikin käyttöä ja tilittää oikeuksien omistajille korvauksia käytön perusteella.
Toinen artistille tärkeä tekijänoikeusjärjestö on Gramex, joka puolestaan valvoo äänitteillä esiintyvien taiteilijoiden ja äänitetuottajien oikeuksia. Kun tallenne, jolla artisti laulaa tai soittaa, julkaistaan ja kappale soi esimerkiksi radiossa, artisti on oikeutettu korvauksiin kyseisen äänitteen käytöstä Gramexille ilmoitetun prosenttiosuuden mukaisesti. Artistin kannattaa liittyä Gramexiin viimeistään siinä vaiheessa, kun hänen esittämäänsä musiikkia ollaan julkaisemassa. Lue lisää Teostolle ja Gramexille tehtävistä ilmoituksista artikkelista Omakustanneäänitteen julkaiseminen.
Vaikka tekijänoikeuskorvaukset kuuluvat musiikintekijöille huolimatta siitä, kuuluvatko he mihinkään tekijänoikeusjärjestöön, korvausten kerääminen on käytännössä mahdotonta täysin itsenäisesti, joten liittyminen järjestöihin on erittäin suositeltavaa. Myös Family in Musicilla on tiedostettu korvausten keräämisen haasteellisuus ja Hynynen paljastaa yhdeksi suunnitteilla olevaksi innovaatioksi palvelun, jonka tavoitteena on auttaa erityisesti uransa alussa olevia, tekijänoikeusjärjestöön vielä kuulumattomia musiikintekijöitä, kotiuttamaan heille kuuluvat korvaukset. MgNTa-palveluksi nimetty ominaisuus tulee alustan käyttäjien saataville vuoden 2022 aikana.
Tekijänoikeusjärjestöjen lisäksi aggregaattori, joka toimii artistin musiikin jakelijana, kerää myös korvauksia musiikin striimauksesta. Artisti toimittaa tili- ja verotietonsa jakelijalle, joka tilittää artistille hänelle kertyneet korvaukset suoratoistopalveluiden jakoperiaatteiden mukaisesti. Myös Family in Musicin verkkoalustan kautta on mahdollista kotiuttaa oman musiikin käytöstä kertyneitä korvauksia. Alustan Wallet-välilehden alta löytyy esittely sovelluksesta, joka on kehitetty erityisesti musiikintekijöille omien tekijänoikeuksien sekä niihin liittyvien korvausten hallintaan. Jakelupalvelusta löytyy myös musiikin käytön ja tilitysten seurantaan liittyvät analytiikkatyökalut.
Markkinointi ja promootio
Pelkästään Spotifyyn ladattiin vuonna 2021 päivittäin yli 60 000 uutta julkaisua, josta voi päätellä, että tarjontaa uudesta musiikista on paljon ja joukosta erottautuminen on haastavaa. Moni uransa alussa oleva artisti julkaisee usein innokkaasti ensimmäisen kappaleensa ja jää uteliaana odottamaan tuloksia, mutta pettyy, jos kappale ei kerrytä kuunteluita odotusten mukaisesti. Tosiasia on, että jos biisin julkaisusta ei tiedota aktiivisesti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, se jää pääsääntöisesti huomaamatta ainakin suurelta yleisöltä. Hynynen kertoo, että Family in Musicin verkkoalustalta löytyy erilaisia projektinhallintatyökaluja helpottamaan esimerkiksi julkaisun promootion ja markkinoinnin suunnittelua.
Uuden julkaisun promootio on tärkeä suunnitella etukäteen näkyvyyden ja huomion varmistamiseksi. Artistin some-kanavia varten kannattaa tehdä suunnitelma, mitä sisältöä aikoo julkaista ennen, julkaisupäivänä ja mitä julkaisun jälkeen. Radioita ja muuta mediaa varten julkaisusta on hyvä kirjoittaa tiedote, joka avaa lukijalle perustiedot artistista sekä julkaistavasta kappaleesta. Musiikkialalta löytyy myös tiedottamiseen erikoistuneita pr-yrityksiä sekä freelancereita, joilta voi ostaa palveluita tiedotteen kirjoittamiseen ja lähettämiseen liittyen. Toimeksiannon kanssa on hyvä olla ajoissa liikkeellä, koska tiedottajien aika on rajallista, eikä kaikkia julkaisuja ole mahdollista ottaa vastaan kiireisinä aikoina.
FAMILY IN MUSIC JAKAA TIETOA MUSIIKKIALASTA
Vaikka musiikkialasta ja sen toiminnasta löytyy paljon tietoa, Hynysen mukaan ongelmaksi muodostuu se, että ei ole olemassa alustaa, jolle kaikki palvelut ja informaatio olisi koostettu. Palveluntarjoajat saattavat olla keskittyneitä vain yhteen osa-alueeseen, kuten musiikin jakeluun, mutta samalta sivustolta ei välttämättä saa apua esimerkiksi omien tekijänoikeuksien hallintaan. Kun tieto on hajautunut eri sivustoille, vastauksia etsivä joutuu selata läpi paljon erilaisia sivustoja ja päätellä itse, mikä tiedosta on luotettavaa ja relevanttia. Family in Music pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen verkkoalustallaan, johon on koottu useita erilaisia palveluita musiikin jakelusta verkostoitumisen mahdollistaviin toimintoihin. Työelämälähtöistä ja todellisuuteen pohjautuvaa tietoa musiikin tekemisestä ja muista alaan liittyvistä teemoista on koostettu verkkoalustan “KnowHow”-otsikon alle. Sivustolle julkaistaan viikoittain uutta teksti- ja videomateriaalia, jonka tavoitteena on palvella nimenomaan DIY-toimijoita, jotka huolehtivat itse oman uransa kehittämisestä. Käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa säveltäminen, sanoittaminen, musiikin julkaisu, sosiaalinen media, verkostojen kehittäminen sekä musiikkituotanto- ja videot. Rekisteröitymällä alustan käyttäjäksi artikkeleita ja videoita on mahdollista päästä tarkastelemaan maksutta.
VERKKOALUSTAA KEHITETÄÄN YHTEISTYÖSSÄ KÄYTTÄJIEN KANSSA
Vaikka Family in Music on itsenäinen toimija, yhtiö tekee mielellään yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa selvittääkseen, minkälaisia palveluita heidän edustamansa henkilöt tarvitsevat. Tuotekehitystä tehdään yhteistyössä palvelun käyttäjien kanssa ja heidän toiveita kuunnellaan. Kaikki yritykset, organisaatiot, musiikintekijät ja artistit ovat alustalla samanarvoisia ja verkostoitumiseen tarvittavat työkalut ovat kaikkien saatavilla.
Alustalle kirjautuminen sekä sen käyttäminen on tällä hetkellä maksutonta. Palvelusta on suunnitteilla myös premium-versio, joka tarjoaa enemmän sisältöä käyttäjille, mutta sen kehittäminen on vielä kesken. Hynynen toteaa tulevan premium-palvelun hinnan määräytyvän markkinoiden mukaan, mutta arvioi sen asettuvan Euroopassa noin 10 €:n luokkaan per kuukausi.
Siinä missä Facebook julkaisee jatkuvasti uusia päivityksiä, myös Family in Music kehittää koko ajan erilaisia toiminnallisuuksia ja palveluita. Jokaisen elementin ideointi, suunnittelu ja tuotanto vievät aikaa ja niitä kehitetään eteenpäin tietyssä priorisoidussa järjestyksessä. Alustan beta-versio on jo käytettävissä ja ensimmäinen virallinen versio julkaistaan vuoden 2022 aikana.
Tutustu Family in Music -sivustoon.
LÄHTEET
Haastattelu Juka Hynynen. 19.10.2021.
Ingham, T. 24.2.2021. Over 60,000 tracks are now uploaded to Spotify every day. Music Business Worldwide. Verkkosivu. Viitattu 21.1.2022. Saatavana: https://www.musicbusinessworldwide.com/over-60000-tracks-are-now-uploaded-to-spotify-daily-thats-nearly-one-per-second/
Leight, E. 15.4.2020. Rolling Stone. Verkkojulkaisu. Viitattu 24.11.2021. Saatavana: https://www.rollingstone.com/pro/features/independent-artists-making-more-music-tunecore-cd-baby-982708/
Suomen tietotoimisto Oy. 18.12.2020. Musiikki-startup Family in Music voitti Business Finlandin kasvumoottorikilpailutuksen. Verkkosivu. Viitattu 21.1.2022. Saatavana: https://www.sttinfo.fi/tiedote/musiikki-startup-family-in-music-voitti-business-finlandin-kasvumoottorikilpailutuksen?publisherId=62628948&releaseId=69897003
Vuorela, M. 1.9.2020. Levy-yhtiö 2020-luvulla, uhka vai mahdollisuus?. Teosto. Verkkosivu. Viitattu 18.1.2022. Saatavana: https://www.teosto.fi/teostory/levy-yhtio-2020-luvulla-uhka-vai-mahdollisuus/
Toimittanut: Johanna Ahonen
Artikkelikuvat: Tomi Salminen
Julkaistu 1.3.2022
