MATSI – Musiikillinen artistin toimintasuunnitelma

MATSIn tavoitteena on helpottaa artistin uran suunnittelua sekä tavoitteiden saavuttamista. MATSI on työkalu, joka auttaa artistia tunnistamaan omat vahvuudet ja heikkoudet sekä opastaa äänitetuotantoon, markkinointiin ja keikkailuun liittyvissä asioissa. MATSI antaa myös tietoa talouteen liittyvistä asioista sekä yrittäjyydestä. 

Artistin itseanalyysi ja tilannearviointi

Arvio omista vahvuuksista ja heikkouksista auttaa osaltaan suunnitelmien tekemistä ja tavoitteiden asettamista. Pohdi seuraavia kysymyksiä sekä henkilökohtaisesta että ryhmän näkökulmasta.

 Musiikillinen osaaminen

• Kuinka hyvin osaat soittaa?
• Kuinka hyvin säveltäminen ja sanoittaminen sekä sovittaminen onnistuvat?
• Oletteko bändinä/artistiryhmänä musiikillisista ja toiminnallisista tavoitteista yhtä mieltä?

Elämäntilanne

• Miten mm. seuraavat seikat vaikuttavat uraasi: opiskelu, perhetilanne, työ, asuinpaikka, välimatkat?
• Paljonko aikaa on käytettävissä harjoitteluun ja musiikin tekemiseen?
• Minkä tasoista harjoittelu on?
• Millainen harjoittelupaikka on?

Musiikkibisnes

• Onko sinulla kokemusta ja tietoa musiikkibisneksestä?
• Tunnetko alan toimijoita?
• Minkälaiset verkostot sinulla on?

Keikkailu

• Kuinka paljon keikkailuun on aikaa?
• Miten keikkamyynti hoidetaan (itse vai ohjelmatoimisto)?

Äänittäminen

• Onko artistilla ulkopuolinen esituottaja tai tuottaja?
• Missä äänitetään: kotona vai studiolla?
• Jos studiolla, minkä tasoinen se on?

Resurssit

• Paljonko voit satsata toimintaan rahaa?
• Paljonko voit laittaa aikaa?
• Kuinka paljon työtä esim. sosiaalisessa mediassa, promoamisessa ja markkinoinnissa pystyt tehdä?

Musiikki ja musiikkibisnes

Tiedot ja taidot 

Musiikkibisnes perustuu suurilta osin henkilökohtaisiin suhteisiin ja esille pääseminen vaatiikin kontakteja. Alan ammattilaisten osaaminen ja verkostot auttavat monesti eteenpäin. MATSIn tarkoituksena on auttaa ymmärtämään, mitä tietoja musiikkibisnestä pitää hankkia.

Onnenpotkun odottelu on huono vaihtoehto. Kehittyminen artistina ja musiikkibisneksen tunteminen tekevät tavoitteiden saavuttamisesta mahdollista. Tavoitesuunnitelma auttaa selkiyttämään ajatuksia, konkreettiset ja sopivan haastavat tavoitteet taas vievät eteenpäin. Tavoitteeksi voi asettaa esimerkiksi 20 keikkaa vuodessa.

Kirjoita suunnitelma omien taitojen ja tietojen kehittämisestä musiikin tekemisessä.

Musiikillinen kehityssuunnitelma

• Millainen musiikin opiskelu ja opetus voisi olla hyödyllistä?
• Miten voisit kehittää musiikin tekemis- ja tuottamistaitoja?
• Antaako kukaan palautetta ja kritiikkiä?
• Onko mahdollista käyttää taiteellista tuottajaa?
• Mitä vaatimuksia artistin ura asettaa? Mitä uhrauksia sinun on tehtävä?

Musiikkibisneksen haltuunottamissuunnitelma

• Mitä tietoja musiikkibisneksestä tarvitset?
• Mikä on oma roolisi, mitä teet itse ja mihin tarvitset apua?
• Kartoita musiikkikenttäsi toimijat: keikkapaikat, ohjelmatoimistot, levy-yhtiöt, studiot ja jakelukanavat.

Tee opiskelusta ja toiminnasta tavoiteaikatauluja

• Kuinka pitkään olet valmis sitoutumaan kunnianhimoiseen toimintaan?
• Tee sille ajalle karkea toimintasuunnitelma.
• Tee tarkempi toimintasuunnitelma yhdelle vuodelle ja kolmelle vuodelle.

Äänite- ja videotuotanto

Mitä tehdään, missä ja kenen kanssa?

Äänitteiden tekeminen ja tuottaminen on valinta- sekä resurssikysymys. Ensimmäinen julkaisu tehdään yleensä omakustanteena kotistudiossa tai pienellä budjetilla ammattistudiossa. Usein ensimmäisen videon tekee joku tuttava.

Äänitteen tekeminen voidaan jakaa vaiheisiin: esituotanto, äänittäminen, miksaaminen ja masterointi.

Äänitettä tehdessä tarkka suunnitelma ja aikataulutus helpottavat prosessia. Esituotannon tekeminen, biisien sovittaminen valmiiksi ja soiton hallitseminen säästävät aikaa ja rahaa studiossa.

Asiansa osaava tuottaja, äänittäjä ja miksaaja takaavat yleensä paremman lopputuloksen ja helpottavat prosessia. Tärkeää on myös se, että kaikki prosessissa mukana olevat ymmärtävät, minkälaista lopputulosta haetaan.

Tekijänoikeusasiat kannattaa selvittää huolella. Tietoa saa Teostosta ja Gramexista. Teoston jäseneksi liittyminen on suositeltavaa.

Sopimuksiin pitää perehtyä kunnolla. Jos ei ymmärrä sopimustekstiä, sitä ei pidä allekirjoittaa. Sopimusasioissa kannattaa käyttää asiantuntijan apua.

Tehtäviä ja mietittäviä asioita:

• Oma kotistudio vai ammattistudio? Studiovaihtoehtojen ja tuotantokulujen kartoitus eri studioissa
• Oma tuotanto vai ulkopuolinen äänittäjä, miksaaja tai tuottaja
• Kartoita tuottajavaihtoehdot
• Formaatin valinta (digitaalinen, fyysinen cd tai vinyylilevy)
• Selvitä musiikin jakelukanavat ja tee suunnitelma jakelusta ja myynnistä
• Resurssit videotuotantoon ja paljonko siihen panostetaan
• Tee äänitetuotannolle aikataulu ja budjetti
• Kirjoita suunnitelma äänitetuotannosta
• Tutustu äänitesopimuksiin

Linkit:

• Teosto
• Gramex
• Käytännön opas äänitetuottajille – www.ifpi.fi

Live: keikkailu ja myynti

Omien keikkojen myynti vie aikaa ja vaatii työtä

Keikkojen myyminen alkuvaiheessa on vaativaa: keikat pitää myydä itse tuntemattomana artistina ja niistä on vaikea saada kohtuullista tai edes kulut kattavaa palkkiota. Keikkailu toimii aluksi promootiota artistille, joten keikkoja ei voi alkuvaiheessa ajatella tuottavana tulonlähteenä.

Ulkopuolinen keikkamyyjä on tavoiteltava vaihtoehto, mutta keikkamyyjän saaminen uran alkuvaiheessa voi olla vaikeaa. Osoittaakseensa potentiaalinsa artistilla on oltava näyttöä fanikunnasta, suosiosta, keikkakunnosta ja biisimateriaalista.

Ulkomaan keikat lisäävät monesti bändin uskottavuutta kotimaassa. Toisaalta, jos ei ole keikkakokemusta ja fanipohjaa kotimaassa, on syytä vielä miettiä ulkomaankeikkojen aloittamista. Ulkomaankeikoissa korostuu luotettavien yhteistyökumppaneiden merkitys.

Tehtäviä:

• Keikkapaikkojen kartoitus: Kartoita sopivat keikkapaikat ensin omalta alueelta ja sitten valtakunnallisesti. Katso missä samantyyppiset artistit ovat keikkailleet.
• Keikkamyynnin järjestäminen: kuka on paras myyjä ja kenellä on aikaa tehdä myyntityötä?
• Ota selvää, mitkä kaikki asiat keikkasopimuksessa otetaan huomioon?
• Mieti, miltä keikka näyttää (visualisointi ja lavapreesens).
• Miettikää keikkasetin sisältö, kesto ja ”draaman kaari”.
• Ota selvää tekniikasta ja henkilökunnasta keikoilla.
• Onko tavoitteena keikkailla ulkomailla?

Lue Rytmimanuaalissa:

• Keikkamyynti
• Keikkatuotanto
• Keikkapäivä ja keikan soittaminen

Imago, fanit ja tarina

Kuka olen ja mitä teen? 

Artistin itsestään antama kuva, imago, on merkityksellinen ja vaikuttaa musiikin kuuntelukokemukseen. Artistin pitää määritellä itsensä ja tavoitteensa voidakseen luoda suhteen yleisöön ja yhteistyökumppaneihin. Tärkeää on myös itseluottamus ja usko omiin tavoitteisiin.

Alkuvaiheessa artistin pitää itse löytää musiikilleen kuulijat. Jos musiikki miellyttää, fanit suosittelevat sitä muille. Fanikunnasta täytyy pitää huolta. Fanit haluavat kuvia, tietoa, vastauksia ja yhteydenpitoa. Aktiivinen kommunikointi on tärkeää.

Imagossa on otettava huomioon sen aitous ja mielenkiintoinen tarina, joka erottaa artistin muista. Tarina on laajempi käsite kuin biografia eli elämäkerta. Tarinassa voi kertoa myös miksi musiikkia tehdään ja miten se eroaa muista. Esimerkiksi artistin nimi voi olla osa tarinaa. Tarinaa päivitetään koko ajan.

Tarina sisältää yleensä seuraavia asioita:

• Mikä on artistin menneisyys? Missä ja ketkä bändin ovat perustaneet? Mikä on kotipaikka?
• Julkaisu- ja keikkahistoria
• Artistin ajatuksia ja arvot
• Mitä halutaan tarjota yleisölle ”Mikä erottaa meidät muista?”
• Tarinaa musiikista ja sen tekemisestä
• Suunnitelmia ja tavoitteita

Tehtäviä:

• Mieti, mikä tekee sinusta tai teistä artistina mielenkiintoisen?
• Lue muiden artistien tarinoita (biografiat) ja arvioi niitä.
• Kirjoita oma tarina.

Lue Rytmimanuaalissa:

• Artistin tarina

Markkinointi ja kilpailutilanne

Kaikki on markkinointia

Artistin on ymmärrettävä, missä markkinat ja yleisö omalle musiikille ovat. Artistin myyntiin liittyy olennaisesti artistin välittämä kuva itsestään sekä markkinoinnin ja promootiotyön onnistuminen.  Sisältöä ja tarinaa on tuotettava ja uudistettava jatkuvasti.

Artistin kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä fanikunnan kanssa, kuunnella yleisöä ja heidän palautetta äänitteistä, keikoista ja muusta toiminnasta.

Oheistuotteet voivat olla hyvä bisnes ja promootiokeino, jos tuotteet istuvat luontevasti artistin imagoon ja ovat tasoltaan hyviä. Myös muun materiaalin tuottaminen julkaisujen välissä ja keikkataukojen aikana on suotavaa, jotta artisti ei pääse unohtumaan.

Tehtäviä:

• Mieti, mikä on kilpailutilanne toimialalla tai musiikkigenressä? Onko pinnalla samantyylisiä artisteja ja miten ne pärjäävät ja toimivat?
• Tee erilaisia promopaketteja eri tahoille kuten keikkajärjestäjille, medialle, musiikkiyhtiölle.
• Listaa, mitkä julkaisut ja toimittajat kirjoittavat samasta genrestä?
• Mieti, mitä medioita kannattaa lähestyä ja miten?
• Päättäkää kuka antaa haastattelut ja mitä artistin tarinassa kerrotaan.

• Mieti, mitä laitetaan nettiin ja mihin ja kuka sen hoitaa?
• Tee suunnitelma mahdollisesta videotuotannosta.
• Tee suunnitelma oheistuotteiden tuottamisesta.

• Kirjoita kuvaus artistin markkinoista ja kohderyhmästä.
• Tee aikataulu ja suunnitelma markkinoinnista.

Lue Rytmimanuaalissa:

• Markkinointi & promootio

Työnjako

Kuka hoitaa ja milloin? 

Artistin kannattaa varautua hoitamaan suuri osa asioista itse. Artisti voi joutua itse toimimaan julkaisijana, tuottajana, keikkamyyjänä, oheistuotekauppiaana ja managerina.

Artistiryhmän/bändin keskinäinen sopimus asioiden hoitamisesta ja vastuista estää väärinkäsityksiä ja riitoja. Keskeistä on toiminnan organisointi ja työnjaosta sopiminen. Ryhmän on hyvä pitää säännöllisesti kokous sovittavista asioista. Kokouksista kannattaa tehdä kirjallinen muistio.

Keskinäinen sopimus sisältää seuraavia asioita:

• Sopimus tekijänoikeuksista: ketkä ovat teoksen tekijöitä – säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja tuottajia.
• Sopimus artistiryhmässä nimen oikeuksista, nimi voi olla tavaramerkki.
• Äänitetuotannon järjestäminen. Kuka on tuottaja?
• Keikkamyynnin hoitaminen. Kuka hoitaa?
• Sopimus äänitetuotannon ja keikkakulujen jakamisesta
• Keikkaperiodeista sopiminen.
• Kuka on yhteyshenkilö?
• Markkinointi ja promootio: kuka hoitaa median ja haastattelut?
• Kuka hoitaa talousasiat?
• Investoinneista sopiminen.
• Kulujen maksaminen, palkkiot, tulojen jakaminen.

Tehtäviä:

• Arvioikaa kykynne toimia musiikkibisneksessä. Kenelle ryhmästä musiikkibisnekseen perehtyminen sopii parhaiten?
• Mieti, mitä voitte tehdä itse ja mitä ulkopuolista apua tarvitaan?
• Selvittäkää taloudelliset resurssit eli paljonko teillä on rahaa toimia musiikkibisneksessä.
• Voivatko kaikki sijoittaa saman verran toimintaan ja mikä on keskinäinen tulonjako?
• Kirjoittakaa suunnitelma ja sopimus työnjaosta.

Taloussuunnittelu

Laskelmat vähentävät ikävän yllätyksen riskiä 

Taloussuunnittelu perustuu toimintasuunnitelmaan ja toimintasuunnitelma riippuu taloudesta: jos ei ole rahaa, ei voi tehdä kaikkea suunniteltua. Uran alkuvaiheessa tuloja on vähän jos ollenkaan. Toiminta pitää silloin rahoittaa itse.

Talousarvion eli budjetin tekeminen on hyvä hallita. Budjetointi tarkoittaa, että luetellaan kaikki menot, arvioidaan niiden suuruus ja lasketaan ne yhteen. Samoin tehdään tuloille.

Vuosibudjetin tekeminen on suositeltavaa. Sen avulla voi arvioida taloustilannetta ja toimintaedellytyksiä. Vuosibudjetti käsittää koko toiminnan. Lisäksi voi tehdä osabudjetit esimerkiksi äänitetuotannosta, keikoista, oheistuotteista ja markkinoinnista.

Tehtäviä:

• Laske paljonko kuluja syntyy keikasta, joka on 150 km päässä ja 350 km päässä.
• Kirjoita talousarvio yhdelle vuodelle. Mitä kaikkea on tarkoitus tehdä ja mitä se tulee maksamaan?
• Tee suunnitelma ja budjetti oheistuotteista.
• Tee suunnitelma ja budjetti äänitetuotannosta.
• Arvioi omat taloudelliset resurssit, paljonko voit sijoittaa omia varoja toimintaan?
• Miten tulot käytetään? Mitä keikkapalkkioilla tehdään?

Taloushallinto

Rahaa ei voi liikutella taskusta toiseen noin vain

Keikkailussa tulee nopeasti vastaan, että artistin on laskutettava keikan järjestäjää. Yksityishenkilö tai ryhmä ei voi kirjoittaa laskuja tehdystä työstä, vaan laskun kirjoittamiseen pitää olla yritys, jolla on y-tunnus. Mahdollisuutena on siis käyttää laskutuspalveluita tai omaa yritystä laskutuksen hoitamiseen.

Yrityksen perustaminen on monille vieras ajatus, uran alkuvaiheessa se ei ole välttämättä edes kovin järkevää. Kun toiminta laajenee, laskutuspalveluiden käyttäminen ei välttämättä enää toimi. Äänitteiden tekeminen ja myyminen, laitevuokraus ja oheistuotekauppa tekevät toiminnasta jo hyvin monimuotoista.

Aina yrityksen perustaminen ei ole mahdollista. Jos olet työtön tai saatat päätyä työttömäksi, et saa työttömyyspäivärahaa yrittäjänä kuin erityistapauksissa. Opiskelijana opintotukien tulorajat saattavat tulla vastaan.

Yrittäjän toimintaa säädellään laeilla ja verottajalla on paljon ohjeita. Kun perustaa yrityksen, on hieman jaksettava paneutua siihen, miten pitää toimia. Apua kannattaa hankkia mieluiten alan ammattilaisilta, kuten kirjanpitäjiltä. Kavereiden juttuja kuunnellessa on suositeltavaa olla epäluuloinen. Helpoimmalla pääset, jos jaksat lukea esim. verottajan sivuilta, mitkä ovat oikeat ohjeet.

Tehtäviä

• Kartoita eri vaihtoehdot miten esim. keikkapalkkiot voidaan kotiuttaa.
• Tarkista taloussuunnitelmastasi kuinka paljon toiminnassa pyörii rahaa.
• Tutustu eri yritysmuotoihin ja pohdi, kuinka ne toimivat musiikkialalla.
• Pohdi missä vaiheessa yrityksen perustaminen voisi olla järkevää.

Paras ja luotettavin sivusto yrityksen perustamista pohtivalle on Patentti- ja rekisterihallituksella www.prh.fi.